Liperin syyskäräjät 1821
Vuoden 1821 syyskäräjien pykälässä 186 talonpoika Ivan Papunen Sotkumasta jätti talonpoika Paavo Hyttisen välityksellä oikeudelle seuraavan kirjoituksen:
Me allekirjoittaneet talonpojat Vasko ja Riiko Pajarinen sekä [Riikon] vaimo Outi Ratilainen Liperin pitäjän ja Kuorevaaran kylän tilalta numero 40 [toteamme]: koska meillä ei ole likeisempiä perillisiä kuin tyttärenpoikamme Simana ja Ivan Papunen, joita olemme kasvattaneet heidän lapsuudestaan lähtien, lupaamme omasta tahdostamme luovuttaa kuolemamme jälkeen mainituille tyttärenpojille kaiken omaisuutemme samoin kuin tilanhallintaoikeutemme, minkä puumerkeillämme ja allekirjoituksillamme vahvistamme todistajien läsnäollessa 21. marraskuuta 1820.
Allekirjoittajat: Vasko ja Riiko Pajarinen, Riikon vaimo Outi Ratilainen ja Riikon tytär Maria Pajaritar.
Immissiohakemus
Veljekset Ivan ja Simana Papunen hakivat helmikuussa 1822 asukasoikeutta edellä mainittuun Liperin Kuorevaarassa Sotkuman kylässä sijaitsevaan kruununtilaan numero 40. Kuopion lääninhallituksen lääninkonttori pani toimeksi samana päivänä: se teki välipäätöksen, jonka mukaan kruununvoudin piti ennen jatkotoimenpiteitä toimittaa tilalla katselmus ja lähettää toimitusasiakirjat lääninkonttoriin.
Katselmus
Kruununvouti Anders Vilhelm Floman toimeenpani syynin 19.9.1822. Häntä avustivat toimituksessa talonpojat Ivan Jolkkonen ja Johan Hyvärinen Sotkumasta. Katselmuksen aluksi todettiin, että tilan puolikkaaseen oli viimeksi saanut asukasoikeuden Riiko Pajarinen. Hän oli saanut immissio- eli sijoituskirjan 28.5.1795. Riiko Matveinpoika oli hallinnut taloa kuolemaansa asti, minkä jälkeen taloon olivat jääneet Riikon leski Outi Ratilainen ja pariskunnan tytär Maria Pajarinen, joka oli naimisissa Ivan Papusen kanssa. Outi oli jatkanut viljelyä tilalla tyttärenpoikiensa Ivanin ja Simanan avustuksella. Simana oli Outin mukaan ollut isovanhempiensa hoivissa jo 15 vuotta ja Ivan neljä vuotta.
Outi Ratilainen kertoi, ettei hän vanhuutensa takia ollut enää halukas eikä kykenevä jatkamaan viljelyä. Siksi hän halusi luovuttaa hallinnan tyttärenpojilleen, kunhan he pitäisivät hänestä huolta hänen loppuelämänsä ajan. Outilla oli kuitenkin yksi ehto: jos nyt kysymyksessä oleva tilan puolikas halottaisiin joskus useampaan osaan, Simanalla pitäisi olla etuoikeus tilaan, koska hän oli ollut äitinsä vanhempien kasvatettavana vuoden ikäisestä lähtien.
Katselmuksessa syynättiin tilan rakennukset ja tilukset.
| Rakennukset | Hopearuplaa |
| 1 asuintupa 11 x 11 kyynärää, tavallisesti sisustettu ja välttävässä kunnossa | 40 |
| 1 vanha samanlainen, 10 x 10 kyynärää | 20 |
| 1 porstua, 6 kyynärää, huono | 2 |
| 1 navetta, 11 kyynärää pitkä ja kahdeksan kyynärää leveä, hyvässä kunnossa | 10 |
| 1 vanhempi navetta, kelpaa polttopuuksi | 1,5 |
| 1 lato, 9 kyynärää, vanha | 1 |
| 1 riihi, 9 x 9 kyynärää, muuten hyvä mutta katto huono | 20 |
| 1 sauna, 7 kyynärää, ja yhtä suuri keittotupa, uusia | 20 |
| 1 aitta, 6 kyynärää | 3 |
| 1 samanlainen, 5 kyynärää, huonompi | 1 |
| 1 talli, 6 kyynärää | 3 |
| Yhteensä | 121,5 |
| Pellot |
| Kivikkkoista hiekkamaata 4 tynnyrinalaa, välttävästi hoidettu ja aidattu. Samanlaista maata voi lisätä kahden tynnyrinalan verran. |
| Niityt |
| Lamminranta 10, Matosärkänalus 2, Juhkonsuo 1, Lyösönurmi ½, Kannokko 3, Opotta 2 ja Kydönpohja ½, yhtensä 17 kuormanalaa. Lisäksi tilalle kuuluu vanha Kytönurmen niitty, jonka Ivan Konradioff on ottanut omavaltaisesti hoitoonsa. |
| Samaten Antti Kettunen on ottanut Rukisuolta käyttöönsä yhden kuormanalan niittyä, jonka takaisin saamiseksi on käytävä oikeutta. |
| Suoviljelys |
| Juhkonsuolla yksi tynnyrinala ja Lamminsuolla 1¼ tynnyrinalaa, yhteensä 2¼ tynnyrinalaa |
| Humalistoa ei ole istutettu. |
| Metsämaata on sovintojaon jälkeen niukasti ja on se huononpuoleista. |
| Yhteiskalastusta Höytiäisellä, vain vähäistä hyötyä. |
| Karjalaitumet, nekin yhteiset, ovat keskinkertaisia. |
| Talolle ei kuulu muita etuja. |
| Tulevan asukkaan pitää ottaa vuosittain viljelykseen 2 kapanalaa peltoa ja yksi kuormanala niittyä, perustaa humalatarha ja istuttaa kaksi kapanalaa potaattia (potatoes). |
Käsittelyvaiheet
Papusten asukasoikeushakemuksen käsittelyvaiheet näkyvät vuoden 1822 anomusasiain diaarissa anomukset P21–P26 sisältävän aukeaman oikeanpuoleisessa sarakkeessa. Papusten kohdalla näkyy ensimmäisenä merkintä S: D: Res. No 149. Se tarkoittaa, että lääninkonttorissa tehtiin samana päivänä – anomuksen saapumispäivänä 25.2. – välipäätös numero 149. Seuraavan vuoden syyskuussa lääninkonttori sai katselmukseen liittyvät asiakirjat, papintodistuksen sekä Papusten puolesta annetun takaussitoumuksen. (Mainittakoon, että Papusten takaajina olivat Antti Sormunen Sotkuman talosta 43 ja Simana Hyvärinen Sotkuman talosta 50.) Maaherra Gustav Aminoff antoi syyskuun lopulla väliaikaisen immissiokirjan ja kuulutti immissiosta vuoden 1824 tammikuussa. Valitusajan kuluttua Papusen veljekset hakivat laillista immissiota ja saivat elokuussa 1825 immissiokirjan numero 102.
Sukutietoja
Ivan ja Simana Papunen olivat Mina Papusen (1751–1816) pojanpoikia, kuten seuraavasta, vuosien takaisesta kirjoituksestani Grekan uskon tunnustajia tuttu kuva kertoo. Ivan oli kuvassa näkyvän todistuksen kirjoittamisen aikoihin 15- ja Simana 11-vuotias.
Lähteitä:
KA Jns, Kuopion lh lko, Aba:14 Anomusasiain diaari 1822, Dba:19 Päätös- ja välipäätöstoisteet 1822, Dba:25 Päätös- ja välipäätöstoisteet 1825, Eba:134 Saapuneet anomusasiakirjat 1822.
KA Jns, Taipaleen ortodoksinen seurakunta, II Da:1‐2 Lähetettyjen kirjeiden toisteet 1809–1853.
