Vauhtia metsätöihin

Tammelaan ja Lopelle tarvittiin 1800- ja 1900-lukujen taitteessa runsaasti työvoimaa tukinkaato- ja ajotyöhön sekä tukinuittoon. Väkeä houkuteltiin lupauksilla hyvistä työolosuhteista ja korkeista palkoista.

Tukkilaisten joukkoon mahtui monenlaista yrittäjää, ja Hämeen Sanomissa 6.4.1900 kehotettiinkin olemaan varovaisia tulijoiden suhteen:

Olkaa warowaisia kulkijoiden suhteen, joita näin kewäällä on enempi liikkeellä niissä seuduin jossa on isommat metsätyöt sekä alkawat tukinuitot. Niimpä Tammelan Teuron kylän Silmälän torppaan wiimekuun wiimesinä päiwinä ilmestyi eräs mies, ilmoittaen olewansa herra warttesmannni eli tukkiuiton johtaja. Hän pyysi yösijan ja ruokaa, jota hänelle annettiin kolme ateriaa. Mutta torpan wäen työhön lähdettyä katsoi warttesmanni hywäksi lähteä torpasta, jättäen ruokansa maksamatta sekä wielä ottaen mukaansa isännän miltei uudet saappaat. Mies oli lyhyen läntä, arwiolta 30 wuoden ijässä, enempi suuri nenäinen ja wasemmassa kädessä poltetut numerot, ehkä wuosiluku; oikeaa kättänsä oli enemmän werhoillut.

Toukokuussa 1900 Lopelta lähetettiin uutiskirje, jossa kerrottiin Topenon tapahtumista:

Wähän tukkimiesten ansioluetteloon. Eräs työnjohtaja kertoi, että hänellä wiime wuonna oli johdettawana 60 miestä ja näistä yhdellä ainoalla oli puhdas papintodistus. Todellakin kaunista joukkoa, ja lieneekö nytkään sen parempaa, sillä walituksia heidän ilkitöistään alkaa kuulua sieltä täältä.

Yritys. Wiime maanantaita wastaan yöllä klo 1 aikana käwi kaksi miestä arwatenkin tukkimiehiä, tarkastelemassa Topennon kansakoulun owia ja ikkunoita, waan tuosta tarkastuksesta teki opettaja pikaisen lopun, sillä miesten oli turwauduttawa käpäliinsä.

Kuleksiwa wiinaporwari liikkui tällä wiikolla Topennolla ja moni tukkimies kuuluu häneltä saaneen ilolientä. Hän kai piti itsekin toimensa waarallisena. koska heti poistui paikkakunnalta paremmille työpaikoille, ennenkuin joutui tekemisiin kruununmiesten kanssa.
Hämeen Sanomat 14.5.1900.

Toukokuussa Topenon tukinuitto oli hyvässä vauhdissa, mutta Rosenlewin yhtiöllä oli ongelma:

Hämeenlinnalaisen Eklöfin tukit owat jo Topennon koskien alapuolella ja kulkewat hywää wauhtia määräpaikkaansa kohti. Niitä onkin pienempi määrä, joten miehiäkin tarwitaan waan muutama kymmenen. Porilaisen Rosenlewin tukit sitä wastoin owat mainittujen koskien yläpuolella odottamassa läpipääsyä, sillä mainituissa koskissa tukin-uittoa warten rakennetut kuurnat, jotka kuuluwat Eklöfin puulaakille, owat suljetut. Eklöfin työnjohtaja kuuluu waatiwan Rosenlewin puulaakilta 1,500 markkaa kuurnien käyttämisestä. Miten tämäkin asia ratkaistaan, sen on tulewaisuus näyttäwä, mutta parasta kuitenkin olisi keskinäinen sopu yhtiöitten wälillä, sillä sen kautta wältettäisiin kallis ajanhukka ynnä monenlaiset muut menot, sekä joutilaat miesjoukot, joita laumoittain liikkuu niillä tienoin, saisi työansiota.
Rosenlewin yhtiöllä kuuluu olewan uitettawana noin 100,000 tukkia ja miehiä kuuluu otettawan aina 500 mieheen asti. Kun tuollainen miesjoukko, joita on kokoontunut kaikilta suunnilta ja joista ainakin osa on hywin epäiltäwää laatua maineensa puolesta, rehentelee paikkakunnalla, niin on heistä, jos tosin hyötyäkin, suurta haittaa rauhallisille asukkaille. Warsinkin naispuolinen palweluswäki näyttää tukkipoikia hywinkin suosiwan. Sitä todistaa yölliset tanssit ja raaka elämöiminen milloin missäkin. Sellaisissa tilaisuuksissa saa kuulla mitä riettaampia kokkapuheita. Mitä sitten wielä tapahtuu yön pimeydessä, sen seuraukset on tulewa aika ilmituowa.
Hämeen Sanomat 14.5.1900.

Lähteitä:
Hämeen Sanomat 14.5.1898, 7.2.1899, 6.4.1900, 14.5.1900. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Linkit tekstissä.