Blogissa on aiemmin kerrottu Carl Christian Böckeristä Suomen Talousseuran sihteerinä ja hänen muusta toiminnastaan talouselämän kehittäjänä. Tällä kertaa lisää hänen perhetaustastaan, nuoruusajastaan ja opinnoistaan.
Carl Christian Böckerin isänpuoleisen suvun juuret ovat Ruotsissa. Isoisä Christian Böcker oli vuodesta 1740 Halmstadin lähellä sijaitsevan Enslövin kirkkoherra. Hänen poikansa Petter Elias Böcker (s. 1732) nimitettiin vuonna 1777 salpietarikeittämöiden johtajaksi Pohjanmaalle, ja vuonna 1782 Petter Elias avioitui Anna Elisabeth Castinin kanssa. Anna Elisabeth, joka oli Vaasan lääninsihteerin tytär, oli puolisoaan huomattavasti nuorempi, syntynyt vuonna 1761.
Carl Christian Böcker oli perheen lapsista keskimmäinen. Yhteensä lapsia syntyi seitsemän:
- Christina Beata, s. 8.12.1782
- Anna Beata, s. 26.4.1788
- Carolina Elisabeth, s. 10.5.1784, kuoli pienenä
- Carl Christian, s. 24.5.1786
- Clara Carolina, s. 17.5.1787
- Elisabeth Charlotta, s. 19.7.1789
- Lovisa Ulrika, s. 3.9.1790
Perhe kuului Vaasan huomattavimpiin, mikä näkyy Carl Christianin kummiluettelostakin. Kummien joukossa olivat muun muassa maaherra Adolph Tandefelt, hovioikeudenneuvos Carl Hisinger ja majuri Oxenstierna.
Petter Elias Böcker kuoli vain 59-vuotiaana vuonna 1791. Carl Christian oli silloin viisivuotias, nuorin lapsista vajaan vuoden ikäinen. Leski lapsineen jäi asumaan Vaasaan, ja Carl Christian sai yksityisopetusta sikäläisen triviaalikoulun rehtorilta. Kymmenvuotiaana hänet lähetettiin Vähänkyrön kappalaisen, myöhemmin kirkkoherrana toimineen Gabriel Reinin luo. Siellä Carl Christiania kohdeltiin kuin omaa poikaa. Hän tunsi suurta kunnioitusta kasvatti-isäänsä kohtaan ja piti tämän taloa toisena kotinaan. Reinin luona Carl Christian sai lisäkoulutusta, ja Reinin todistuksen perusteella hänet hyväksyttiin vuonna 1801 Turun Akatemiaan.
Turun Akatemiassa Carl Christian Böcker suoritti pari vuotta filosofian opintoja, minkä jälkeen hän meni palvelukseen pastori Häggin luo Närpiöön. Siellä ollessaan hän kylmettyi niin pahasti, että sai vaikean verensyöksyn. Hänen terveytensä oli muutenkin heikonpuoleinen, ja vaarana oli sairastua keuhkotautiin. Sairausaikansa Carl Christian vietti Benvikin kartanossa Kaskisissa kanslianeuvos Bladhin luona.
Carl Christianin vanhin sisar Christina Beata oli vuonna 1800 avioitunut kapteeni Gustaf Adolf Hobinin kanssa. Hobin omisti Jurvan pitäjässä sijaitsevan Tainuksen tilan, jonne myös Carl Christian äitinsä ja kolmen sisarensa kanssa muutti vuonna 1806. Tainuksessa hän sairastui taas, sai lavantaudin, mutta toipui siitä täydellisesti.
Vuonna 1810 Carl Christian Böcker lähti Turkuun täydentämään opintojaan tähtäimenään virkamiesura. Hän suoritti erinomaisin arvosanoin kameraalitutkinnon vuonna 1811 ja vähän myöhemmin lainopintutkinnon. Vuodet 1811–1814 hän työskenteli hallituskonseljin virkamiehenä.
Åbo Allmänna Tidning 21.11.1811.
Käänteentekevä vuosi Carl Christian Böckerin elämässä oli vuosi 1813, jolloin häneen mieltynyt kreivi Gustaf Mauritz Armfelt kutsui hänet Pietariin. Siellä hän sai tutustua Armfeltin suurisuuntaisiin suunnitelmiin Suomen elinkeinoelämän kehittämisestä erityisesti Talousseuran toimintaa tehostamalla. Kreivi Armfeltin kehotuksesta Böcker pyrki Talousseuraan, ja vuonna 1813 hänet nimitettiin sen toiseksi ja vähän myöhemmin ensimmäiseksi sihteeriksi.
Grassi, alkuperäisen kuvan tekijä. Museovirasto. Historian kuvakokoelma. museovirasto.finna.fi.
CC BY 4.0.
Carl Christian Böcker oli kirjeenvaihdossa Armfeltin kanssa aina viime mainitun kuolemaan, vuoteen 1814 saakka. Vaikka Böckerin tulevaisuudennäkymät muuttuivat, ei hän hyväntekijänsä muistoa kunnioittaen halunnut jättää uraansa, vaan jatkoi vaativaa työtään Talousseurassa. Hänen oli myös opiskeltava lisää saavuttaakseen työssään vaadittavat tiedot ja taidot. Vuonna 1827 hän pystyi ostamaan Tainuksen tilan, jossa hän itse saattoi kokeilla uusia viljelystapoja.
Lähteitä:
Biografia-kokoelma 1 (KA) Böcker Carl Christian 1800.
Kansallisarkiston digitaaliset aineistot. Åbo Allmänna Tidning 21.11.1811 nro 138. Åbo Tidningar 15.5.1841 nro 38.
Akatemiasampo.
Artikkelikuva: Tainus, lapsuudenkoti Jurvassa. Tarkkanen Matti, piirtäjä 1883. Museovirasto. Historian kuvakokoelma. museovirasto.finna.fi. CC BY 4.0.
