Nimimerkki ”Aapo” kirjoitti vuoden 1885 Aamulehden numerossa 104 vaikutelmistaan Urjalan reservikomppanian kasarmilla. Sen vuoden elokuussa kasarmilla harjoittelivat vuoden 1882 kutsuntojen perusteella reservipalvelukseen määrätyt miehet, jotka nyt olivat kolmansissa eli viimeisissä harjoituksissaan.
Urjalan kasarmi sijaitsi lähellä rautatieasemaa. Luonto kasarmin alueella ja sen ympärillä ei Aapon mukaan tarjonnut minkäänlaista ”suloutta”. Yhdellä suunnalla oli viljelyksiä, mutta muuten näkyi vain kuivaa hiekkakangasta tai rämettä ja kitukasvuista männikköä. Itse kasarmi oli Aapon mukaan ”samanpiirteinen kuin maamme reservikasarmit yleensä ovat”.
Urjalan reserwikasarmista
Elokuun 25 p. 1885.
– –
Wuoden 1882 kutsunnan miehet kokoontuiwat t.k. 20 p. maamme kaikkiin reserwiharjoitus-paikkoihin, niin myöskin tänne Urjalan kasarmikentälle saapui poikia parwissa. Aamulla noin klo ½ 7 aikana alkoi komppanian päälllikkö ottaa pojilta passia wastaan. Kun passit oliwat otetut ja nimet kirjoitetut komppanian luetteloon, niin sitten oli määrä alkaa lääkärin tarkastuksen, mutta lääkäri ei sinä päiwänä saapunutkaan, waan saiwat pojat (tai äijät) siitä hywästä olla omissa ”siweli” waatteissansa sotamiehinä seuraawan päiwän aamuun asti, jolloin lääkäri tuli ja alkoi tarkastusta pitää, jos ukot wuoden kuluessa olisiwat kutistuneet ja sotapalwelukseen kelwottomiksi tulleet, ruumiinwikojen tähden. Kun tarkastus oli pidetty ja lääkäri antanut lausuntonsa ken kelpaa aseisiin isänmaatansa warjelemaan ja ken taas kelwottomana sai takaisin kotiansa tallustella (saatuansa ensin todistukset siitä etteiwät kelpaa miehen welwollisuuksia täyttämään). Kaikkiansa oli miehiä – nimittäin reserwiläisiä 237 miestä mutta niistä ruumiin wikojen tähden pääsi wapaiksi ”sotapalweluksesta” 11 m. niinmuodoin jäi palwelukseen 226 miestä.
Harjoitukset alkoivat, kun majoituspaikat, vaatteet ynnä muut oli jaettu. ”Komennetut temput” sujuivat vanhasta tottumuksesta jotakuinkin moitteettomasti.
– – Päiwäohjelma täällä on seuraawa: Aamulla klo 5 soitetaan ylös (pois unettaren helmoista) klo 6 mennään aamiaiselle, wähä ennen 8:saa on aamutarkastus ja sen jälkeen alkaa harjoitukset klo 11 asti. K:lo 11–3 päiwällisloma ja klo 3–6 harjoitukset, sekä sen jälestä syödään illallinen ja illallisen jälkeen aina tarpeen mukaan tehdään siwutöitä sekä joskus käydään wielä harjoituksissa (niin kutsutussa ”puljonki äksiisissä”); iltatarkastus pidetään wähä ennen klo 9:sää. Iltatarkastuksessa tawallisesti luetaan rukous ja torwen soittaja puhaltaa määrätyn siknalin, mutta sunnuntaina ja lauantain ehtoolla weisataan pari wirren wärssyä kahden puolen rukousta. – –
Aapolla oli kokemusta muistakin reservikomppanioista, ja ruokalista oli samanlainen kuin muuallakin:
– – aamiaiseksi on 1:si kortteli maitoa ja silakoita; päiwälliseksi peruna ja hernekeittoa wuorotellen sekä kaksi kertaa wiikossa puuroa; ehtoolla puuroa ja welliä wuoroon sekä niinä päiwinä perunoita kun päiwälliseksi on puuroa. Olkoon wielä mainittu se eroitus ruokatalouden suhteen, että täällä ei erityiset (sitä warten komennetut) ruoan laittajat aseta ruokaa pöytiin eiwätkä myöskään puhdista ruoka-astioita – niinkuin ”ainakin” jokuisissa reserwikomppanioissa on tapana – waan jokainen saa itse hakea ruokaa kuppiinsa ja puhdistaa myös ruoka-astiansa.
Vapaa-aika kului rattoisasti:
Loma-ajat täällä kyllä näyttää menewän hauskasti, sillä täällä on laulua ja soittoa oikeen Porvoon mitalla, näet, täällä on kuntiin perustettujen torwisoittokuntien jäseniä: Urjalasta, Wesilahdesta ja Pirkkalasta, joilla on torwet mukana sekä sen lisäksi wielä wiuluniekkoja ja huilun soittajoita.
Ilahuttawa on myöskin se kohta, että tänne on perustettu kirjasto, joka tosin ei ole suuren suuri, mutta on kuitenkin alku jo, sillä löytyy täällä jokuisia kirjoja sekä sanomalehtiä seuraawa määrä: U. Suometarta 1:si kapp. Hämeen Sanomia 1:si kapp. Hämäläistä 1:si kapp. Tampereen Sanomat 4:jä kapp. Turun Lehti 1:si kapp. Sanansaattaja 1:si kapp. Matti Meikäläinen 1:si kapp. yhteensä 10 kapp. Niinkuin edellä olewasta luettelosta näkyy, tänne tulee useanlaisia paikkakunnan sanomalehtiä, mutta ei niiden joukossa yhtään Aamulehteä, en tiedä mistä syystä ei ole enin lewinnyttä paikkakunnan lehteä tilattu puheena olewaan kirjastoon?
Aapo.
Autonomian ajan asevelvollisuus oli käytännössä voimassa vain parikymmentä vuotta eli 1881–1901. Miehet tulivat kutsuntoihin sinä vuonna, jona täyttivät 22 vuotta, joten autonomian ajan asevelvolliset olivat vuosina 1853–1883 syntyneitä. Pienen numeron arvannostossa saaneet joutuivat kolmen vuoden vakinaiseen palvelukseen, jota seurasi viisi vuotta reservissä, suurempinumeroinen arpa merkitsi reserviharjoituksia kolmena kutsunnan jälkeisenä kesänä, yhteensä 90 vuorokautta.
Lopelta oli vuoden 1882 kutsuntoihin kutsuttu 47 nuorukaista, joista vakinaiseen väkeen määrättiin vain kaksi: rengit Kustaa Aadolf Thelin ja Otto Antinpoika. Heidän palveluspaikakseen tuli 7. Hämeenlinnan tarkk’ampujapataljoona.
Lähteitä:
Aamulehti 1.9.1885 nro 104, Hämeen Sanomat 6.4.1882 nro 28 ja 8.9.1882 nro 72. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Linkit tekstissä.
Arkistojen Portti. KA.
