Esittelin viimeksi nimimerkki Simpan kirjoituksen Lökkeenin tansseista. On aika paljastaa Lökkeenin henkilöllisyys ja kertoa hänen elämänsä alkutaipaleesta.
Perhe ja isovanhemmat
Lökkeeni syntyi 23.4.1840 Kemin pitäjän kirkonkylässä Sotisaaren talossa. Hänen vanhempansa olivat Sotisaaren talon vävy Juho Iisakinpoika Kukko ja Greta Sofia Sarén. Poika sai kasteessa 3.5.1840 nimen Johan Erik äidinisänsä mukaan. Kummeja pojalle kirjattiin koko joukko: henkikirjoittaja C. E. Liljeqvist ja hänen vaimonsa Susanna Christina Levonius, Matti Viheriä ja vaimo Susanna, Juho Vaikko ja vaimo Kaisa, Petter Abram Mihkali ja vaimo Greta Täikkö, ylioppilas Jacob Fredr. Heickell ja talollisen tytär Gretha Lisa Herva, kirjuri Nils Fredrik Snellman ja mamselli Johanna Nordberg. Kasteen toimitti kirkkoherran apulainen Lars Magnus Castrén.
Sotisaaren taloon oli vuosien 1834–1840 rippikirjan sivulle 121 kirjattu seuraavat henkilöt:
- pitäjänkirjuri Johan Erik Sarén 5.1.1772, k. 27.10.1840 [heikkoihin jäihin]
- vaimo Greta Ruonaniemi 1.3.1773
- tytär Greta Sofia 19.9.1810 a) – lisätietoja alempana
- tytär Saara Maria 12.12.1812, k. 16.8.1840
- poika Erik Vilhelm 31.3.1815
- vävy Juho Kukko 22.8.1805
- a) vaimo Greta Sofia 19.9.1810
- tytär Greta Mathilda 15.2.1835
- tytär Maria Sofia 31.9.1837
- poika Johan Erik 24.4.1840
- vävy [Saara Marian mies] Petter Abram Mihkali, ks. sivu 53.
Johan Erik (Juho Erkki) Kukolla oli muitakin sisaruksia kuin edellä luetellut kaksi. Nuoremmista sisaruksista aikuisiksi elivät Emma Elisabet, Anna Kaisa ja Vilhelm. Heidän syntymävuotensa olivat 1844, 1847 ja 1854.
Isovanhemmista tulivat jo edellä mainituiksi äidinisä, Sotisaaren talossa syntynyt Johan Erik Sarén (alkuaan Sotisaari), ja äidinäiti Greta Ruonaniemi. Greta oli syntynyt Kemin pitäjän Alapaakkolassa Mikko Mikonpoika Ruonaniemen ja Kaarina Heikintytär Snikkarilan perheeseen.
Johan Erikin isänisä oli Kemin pitäjän Liedakkalassa 1773 syntynyt Iisak Iisakinpoika Hoikka ja isänäiti saman pitäjän Koroiskylässä 1783 syntynyt Anna Pekantytär Putaansuu.
Opintiellä
Johan Erik sai oppia Kokkolan alkeiskoulussa vuosina 1850–1852. Ripille hän pääsi Kemin maaseurakunnassa vuonna 1856.
Lukuvuodeksi 1860–1861 J. E. kirjoittautui Helsingin merikouluun ja lukuvuodeksi 1862–1863 Kristiinankaupungin merikouluun. Viimeksi mainitussa Johan Erik suoritti tutkinnon, joka oikeutti hänet toimimaan perämiehenä kaukomatkoilla.
Lokakuussa 1864 Johan Erik Sarén aloitti merikapteenin opinnot Oulun merikoulussa ja osallistui merikapteenin tutkintoon 12.4.1865. Todistuksen saivat Alfred Ekholm, Viktor Edvard Widgrén, Johan Grönmark ja Carl Olof Nordstén. Todistusta vaille jäivät kokelaat J. E. Sarén ja Johan Fredrik Petrell. Sarén reputti suullisissa ja kirjallisissa kokeissa, eikä hänellä ollut myöskään riittävää perämieskokemusta. Petrell läpäisi kokeet, mutta häneltäkin puuttui vaadittu käytännön kokemus. Tutkintoaineet olivat astronomia, navigointi, laivanrakennus, takilointi ja merimiestaito, purje- ja höyryaluksen ohjailu, säädökset, laivan taloudenhoito, kauppakirjeenvaihto ja englannin kieli.

Oulun merikoulun oppilasmatrikkeliin on kirjattu Johan Erik Sarénin purjehduskokemus merikapteenin tutkinnon suorittamista edeltävältä ajalta:
- 1856–1859 kesäaikaan rannikkoliikenteessä sluupilla Rauha
- 1859 puolitoista kuukautta jungmannina laivalla Helsingfors (kapteeni Sundgren)
- 1861 kolme kuukautta matruusina kristiinankaupunkilaisella parkkilaivalla Ulrika (kapteeni Bergström), kaksi kuukautta aliperämiehenä vaasalaisella parkkilaivalla Mentor (kapteeni Grönqvist), kaksi kuukautta perämiehenä prikillä Weljet (kapteeni Porthan)
- 1863–1864 yhdeksän kuukautta perämiehenä oululaisella parkkilaivalla Kotka (kapteeni Widgren), puolitoista kuukautta perämiehenä parkkilaivalla Kaleva (kapteeni Cannelin)
- 1865 kuusi kuukautta perämiehenä raahelaisella prikillä Norden (kapteeni Laurell)
- 1866 kolme kuukautta perämiehenä parkkilaivalla Argo (kapteeni Sjöberg)
- 1866–1867 yhdeksän kuukautta perämiehenä kalmarilaisella prikillä Oscar (kapteeni Alm)
- 1867 yksi kuukausi raumalaisella parkkilaivalla Ansio (kapteeni Blomqvist).
Matrikkelin huomautussarakkeessa on luettelo satamista, joissa Sarén oli käynyt: Stettin, Lontoo, Cardiff, Kronstadt, Marseille, Odessa, Lissabon, Kööpenhamina, Hull, Cardenas, Falmouth, Greenock, Troon.

JOKA Journalistinen kuva-arkisto, Kaleva. CC BY 4.0.
J. E. Sarén valmistui merikapteeniksi toukokuussa 1868. Samana vuonna Oulun maistraatti hyväksyi hänet laivuriporvariksi.
Lökkeenin tarina jatkuu tuonnempana. Palaan myös alussa mainitun Simpan kirjoituksen todenperäisyyteen myöhemmin. Tarkkaavainen lukija ja Kemin seudun tuntija tosin huomaa jo tässä vaiheessa, ettei Simpan versio voi vastata täysin totuutta.
Lähteitä:
KA Oulu, Oulun merenkulkukoulun arkisto, Bb:1 Merikoulun oppilasmatrikkelit 1864–1909, Cf:1 Merikoulun johtokunnan pöytäkirjat 1863–1910, Da:1 Kirjetoisteet 1863–1910, J:2 Kapteeniosaston matematiikan esimerkkejä ja laskuja.




