Ehtiväistä väkeä

Oululainen Jaakko Paavola kirjoitti syksyllä 1872 Oulun läänin kuvernöörille:

Wankitusta Löysästä waimosta Anna Greta Kivirannasta (joka niin itsensä kutsuu) saan Herra Kuvernöörille tässä antaa seuraavan selityksen:

Tämä Anna Greta Kiviranta tuli luokseni päivää tai kahta ennen Oulun syysmarkkinoita tänä vuonna, pyytäen minulta työtä, walittaen suurta köyhyyttä ja puutosta, johonka pyyntöön myönnyin sääliväisyyden wuoksi, ja otin hänen työhöni ja hoitooni, kysyin kumminkin mistä hän oli ja oliko hänellä minkäänlaista maine todistusta, niin hän näytti minulle muutaman papinkirjan ja sanoi olevansa kotoisin Torniosta, ja että hän on saanut luvan täkäläiseltä poliisivirastolta, oleskella kaupunkissa ja etsiä itselleen palvellusta, näillä perustuksilla oleskeli hän luonani, siksi kuin hän Pyhäiltana 20.p. Lokak: läksi, sanovansa menevän kaupunkille asioita toimittamaan, eikä enämpi hän palannut.

Tästä rupeisin epäileen yhtä ja toista, minnekkä mahtoi hän mennä, ja kului tästä aikaa aina Keskiviikko aamuun, ennnenkö waimoni huomaisi kaapin lootan avatessa että warkaus oli tapahtunut ja lootasta poistullut noin 300 markkaa seuraavia rahoja: 4 Suomen pankin 20 markan seteliä, 2si kahdentoista markan seteliä, 11sta kappaletta Wenäjän hopea rahaa kovassa metallissa, 1si Suomen pankin 100 markan seteli raha, ja noin 50 markkaa pienempiä hopia rahoja, yksi Witja pörssi, yksi plompuuki, yksi virkattu kukkaro, joitten sisällä rahat olivat.

Suomen Pankin painattama 12 markan seteli vuodelta 1862.
Suomen kansallismuseo, Antellin kokoelma. CC BY 4.0.

Hetimiten kuin waimoni tämän oli havainnut, kiiruhti hän luokseni kauppatorille, jonne olin jo aikaisemmin Keskiviikko aamuna mennyt kaupan pitoon, ilmoittamaan tätä tapausta, jonka kuultuani lähdin hetimiten hankkimaan tietoa minne oli tämä A. G. Kiviranta joutunut ja sain myös heti kuulta muutamalta Ida Sjöstedtiltä että tämä A. G. Kiviranta oli kävellyt pyhäiltana Limingan tullia kohti, tämän kuultuani lähdin häntä takaajamaan, ja sain matkallani hänestä seuraavat tiedot.

1. Kaupunkin ulkohäkillä tapailin 2si Paavolan isäntämiestä, heiltä sain kuulta A. G. Kivirannan jo Maanantaina Paavolassa oleskelleen.

2. Kempeleen kestikievariin tultuani, kuulin hänen tästä tahtoneen hevoista, jota ei kumminkaan oltu annettu tästä oli hän menny vierimmäiseen taloon, pyytäen hevoista, joka oli myönnetty annettavaksi, vasta maanantai aamuna, tässä talossa oli hän ruvennut yölevolle mutta yön aikana kadonnut teihin tietämättömiin.

3. Liminkaan tultuani kuulin vastaantulevilta että A. G. Kiviranta oli yhdistynyt Liminkan ja Kempeleen välillä olevassa mökissä 2den tuntemattoman miehen ja naisen kanssa, ja heidän kanssa yhdessä matkustaneet ja tulleet Wankinkuljettaja Jukolan taloon Limingassa, tässä oli A. G. Kiviranta ostanut kaffea, maksanut siitä yhden markan ehkä ei oltu vaadittua maksua kuin 30 pi, myös oli hän ostanut yhden puolivillasen hameen kansakumppaniltaan sekä sanonut matkansa pitävän Siikajokeen päin.

4. Tästä Jukolan talosta kuultuani ei A. G. Kivirannan kumppalineen matkustaneen sanotulle tielle, wain jatkaneet matkaansa syrjätietä Paavolaan. Tänne Paavolaan tultuani sain kuulta Kaara nimisessä talossa jossa he olivat yötä majailleet, A. G. Kivirannan näytelleen emännälle paljon rahaa, ostanut kaffea ja taas maksanut 1 mk ehkä ei waadittu kuin 30. p, myös oli hän kenkännyt wyön talon tyttärelle.

5. Tiistai aamuna 22 p. Lokak. oli hän kumppaleineen matkustanut edellä sanotusta talosta, kirkon luonna samassa kylässä asuvan kauppamiehen luoksi, teeskennellen kauppa, ostanut mitä mitäin, liinaa, paperosseja y:m.

6. Samana päivänä oli A. G. Kiviranta kumppaleineen matkustanut syrjätietä Heiniojan perälle Wihandin kappelia kohdi; Wihannin kirkolle tultuani kuulin A. G. Kivirannan matkustaneen yksinään, tullut Aho nimiseen kivariin viettänyt siinä yön wasten Keskiviikkoa, 23. p Lok. Tässä kivarissa oli A. G. Kiviranta ottanut kyyti hevosen kolmelle taipaleelle, Oulaisiin päin ”aina walhellen ja sanoen olevansa milloin Helsngistä, milloin Torniosta, Hämeenlinnasta, mistä mistäki”.

7. Oulaisiin tultuani kuulin hänen käyneen lähellä kirkkoa asuvan kauppamiehen luona, ja siltä ostanut kaikenlaista waatetta, ja täältä oli hän jatkanut matkaansa Haapavedelle, sanoen menevänsä välliin sinne välliin tänne.

8. Näin jälestä ajaen matkustin, läpi Haapaveden Pulkkisen ja sieltä Piippolaan samoja jälkiä Sievin  Annalaan josta Kiviranta oli matkustanut, siksi kuin vihdoin hänen tapaisin Kangaskosken kestikiivarissa, wierasten huoneessa makaamassa.

9. Kangaskokolle tultuani Perjantaki iltana, jona hän myös oli tullut, otin Isännän 2si muuta talon miestä ja oman kyytimieheni; menin huoneeseen jossa Kiviranta makasi, pidin tarkastuksen, ja löysin häneltä minun tavaraani, 75 mk rahaa, Witjapörssin, plompuukin, ja virkatun kukkaron. Sen jälestä otin hänen seuraani, ja vein hänen Kruununnimismiehelle Pulkkilassa, jonka haltuun hänen heitin hänen tehtäkseen, mitä senkaltaisen henkilön kanssa piti tehdämän.

     Pyydän nöyrimmästi että Herra Kuvernööri lykkäisi asian asianomaisen Oikeuden tutkittavaksi ynnä mitä asiaan kuuluu ja sen kanssa yhdeyttä saada woipii. Oulussa 29 p Lokakuuta 1872
     
     Jaakko Paavola
     torikauppias ja talonomistaja Oulun kaupungissa


Palaan jutun oikeuskäsittelyyn ja päähenkilöiden taustoihin tuonnempana.

Lähteitä:
KA Oulu, Oulun raastuvanoikeuden I arkisto, AI:173 Tuomiokirja 1872.

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *