Toivoton toivomus

Talollinen Erik Vilhelm Akola Kemin pitäjän Lautiosaaresta haastoi vuonna 1878 värjäri Luukas Hedborgin oikeuteen. Syyskäräjät pidettiin Mikkolan talossa Lautiosaaressa, ja Akolan vireille saattamaa asiaa käsiteltiin pykälässä 166.

Kantaja Akolaa edusti oikeudessa rättäri Mikko Hanni. Vastaaja ei saapunut paikalle, vaikka nimismies Abraham Viheriälä vakuutti vieneensä Hedborgille haasteen kauppias Daniel Halosen läsnä ollessa.

Mikko Hanni esitti oikeudelle Akolan laatiman kirjoituksen, joka luettiin ja otettiin pöytäkirjan liitteeksi nimellä ”Omöjig” (mahdoton):

Kunnioitettavalle Kemin Kihlakunnan Oikeudelle!

Koska minä myötä seuraavan Kauppa kirjan johdosta Kaarle Eskolan kanssa, olen omistaja kaiken sen Tavaran yli, mitä Kaarle Eskola voi tulla perimään edesmenneen vaimonsa Johannan (omaa sukua Sievilä) jälkeen jäänneestä omaisuudesta, ynnä muita perintöjä mitä voi hänelle langeta: niin rohkenen täten Kunnioitettavan Okeuden edessä pyytää:

1o Etä tämä kopioittana myötäseuraava Lahjoitus kirja, joka on tapahtunut edesmenneen Johanna Eskolan ja vävypoikansa Luukas Hedborgin sekä hänen lastensa välillä, tulisi Kumotuksi; Koska edesmennyt Johanna ei ole laisinkaan kysynyt mieheltään siihen lupaa, vaan ainoastaan omipäinsä luvannut yhtä tavaraa niinkuin lahjoitus, kirja osottaa.

2o Färjäri Luukas Hedborg, hyvin tuntee kauppansa ynnä lahjoituksen, on, ehkä arvostelu päivänä edesmenneen jälkeen ymmärtänyt sekä perinnön jaossa saanut tiedon tästä asiasta, ei sittekään niinkuin perillinen pesuudessa ole halunnut rehellisen miehen tavoin edestuoda tätä väliään Appi Isänsä kanssa, ja muitten perillisten, sen vuoksi rohkenen pyytää että tästä mainitusta kirjasta tulisi kaksikolmatta (2/3) osaa eli Kaksituhatta kuusisataa neljä (2,604) Suomen markkaa tulisi minulle tuomituksi ynnä kasvun kanssa edesmenneen Johannan kuolin päivästä eli Kesä kuuta 1876 sekä hakemus kustannuksitten kanssa.

              Kemi Syyskuun 17ta päivä 1878.
                    Eric Wilhelm Akola

Asiamies Hanni ei pystynyt tekemään tarkempaa selkoa kantajan kirjelmästä. Myös kihlakunnanoikeus katsoi, että kirjoitus oli liian koukeroinen ja sekava, jotta kantajan aikeista voisi päästä perille. Niinpä juttu jätettiin silleen.


Erik Vilhelm Akola oli syntynyt elokuussa 1835. Hänen vanhempansa olivat Petter Henrik Mihkali ja Saara Maria Sarén. Äiti oli blogissa aiemmin tutuksi tulleen Lökkeenin sisar.

Blogista tuttu on myös Luukas Hedborg. Hänen anoppinsa meni ensimmäisen miehensä Karl Gustaf Åkerlundin kuoltua uusiin naimisiin pitäjänräätäli Kaarle Heikinpoika Eskolan kanssa.

Lähde:
KA Oulu, CIIIa:136 Kemin syyskäräjät 1878.

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *