Aiemmin blogissa on kerrottu Carl Christian Böckeristä, joka vuodesta 1813 toimi Suomen talousseuran sihteerinä ja vaikutti suuresti Benvikin pellavanjalostuskoulun perustamiseen ja toimintaan. Hänen sisarensa Christina Beata oli johtajattarena vuonna 1822 perustetussa Turun kehruukoulussa.
Christina Beata syntyi Vaasassa salpietarikeittimön johtajan Petter Elias Böckerin ja Anna Elisabeth Castinin esikoisena 8.12.1782. Böckerin perhe kuului paikkakunnan säätyläispiireihin, ja lapsen kummeina olivat hovioikeudenneuvos Krabbe, asessori B. R. Hast, pormestari Fagerström, lääninsihteeri Solvin, rouvat Anna Lovisa Bremer, Anna Lisa Hast ja Clara Manselius sekä neiti Eva Sophia Hast.
Christina Beata Böcker vihittiin jo 17-vuotiaana vuonna 1800 kapteeni Gustaf Adolf Hobinin kanssa. Häissään morsian oli pukeutunut valkoiseen atlassilkkiseen pukuun, jota koristivat runsaat brodeeraukset ja värikkäät silkkikukat. Tämä selvisi Åbo Underrättelsen uutisesta vuodelta 1931. Hobinien tyttärentyttäret olivat silloin lahjoittaneet puvun Turun historialliselle museolle.
Gustaf Adolf Hobin oli Christina Beataa 18 vuotta vanhempi, syntynyt vuonna 1754. Hän lähti jo nuorena sotilasuralle. Kustaa III:n sodan aikana hän haavoittui ja joutui vangiksi. Kun Hobin sodan päätyttyä vapautui, hänet ylennettiin kapteeniksi ja hän sai myös ruotsalaisen Miekkaritarikunnan ritarin arvonimen. Erottuaan armeijan palveluksesta hän jäi hoitamaan Jurvan Tainuskylässä sijaitsevia maatilojaan.
Kaikki Christina Beata ja Gustaf Adolf Hobinin lapset nuorinta lukuun ottamatta syntyivät Jurvassa:
- Carolus s. 1801, k. 1803 Jurva
- Anna Sofia, s. 1802, k. 1833 Kaskinen. Hänen puolisonsa, saarnaaja Carl Cronström, oli kristinopin opettajana Benvikin koulussa.
- Vilhelmina Carolina, s. 1805, k. 1811
- Beata Charlotta, s. 1806, k. 1871 Turku
- Ebba Gustava, s. 1809, k. 1881 Turku
- Gustaf, s. 1811
- Christian, s. 1816
- Lovisa Aurora, s. 21.11.1819 Kaskinen
Christina Beatan äiti ja nuoremmat sisarukset mukaan lukien Carl Christian muuttivat vuonna 1806 myös Tainukseen. Gustaf Adolf Hobinin läheiset yhteydet Carl Christian Böckeriin vaikuttivat varmaan siihen, että hänelle muodostui merkittävä rooli Benvikin koulua perustettaessa. Koulun sijoituspaikkaa etsittäessä yksi vaihtoehto oli ehkä Tainus, koska Hobinin sanotaan kieltäytyneen vastaanottamasta norlantilaisia opettajia. Kun sijoituspaikaksi sovittiin Bladhien omistama Benvik Kaskisissa, Hobin osallistui pastori Peter Östringin kanssa koulun perustamissopimuksen ja opiston ohjesäännön laatimiseen. Hobin ja Östring toimivat myös opiston paikallisina valvojina, ja molemmat olivat läsnä vuosittaisissa tarkastuksissa. Vuodesta 1823 Hobin toimi tullinhoitajana Pietarsaaressa, missä hän kuoli 59-vuotiaana kesäkuussa 1824.
Benvikin koulun mallin mukaan perustettiin sisarkoulu Turkuun vuonna 1822. Koulun johtajana toimi ensin Carl Christian Böcker ja hänen jälkeensä vuodesta 1826 Christina Beata Hobin. Talousseuran mielestä johtajana tuli olla joku sivistynyt naishenkilö, joka oli perehtynyt pellavankudontaan. Christina Beata Hobinin palkka oli 200 riikintaalaria vuodessa. Vuosien varrella Turun koulussa olivat opettajina muun muassa Benvikissä oppinsa saaneet Eva Österberg, Anna Christina Broman ja Carolina Weitz. Myös Hobinien tyttäret Beata Charlotta ja Ebba Gustava opettivat koulussa.
Vuonna 1831 ilmoitettiin Turun Wiikko-Sanomissa uusien oppilaiden ottamisesta:
Keisarillisen Suomen Huonenhallitus-Seuran Työ-Kouluun tulee wastaanotettawaksi usiampia Oppilaisia, ja taitawat siis siihen ikään ja wahwuuteen tullet tytöt, että he kehrätä osaawat ja toiwowat Kouluun tulla, soweljalla Papin todistuksella, ja joska olisit palweluksessa ollet, myöskin wiimeksi saadulla Orlofs Setelillä warustetut, tämän asian tähden ilmoittaa heitänsä Koulun Opettajan tykönä, Leski Roua Kaptenska Hobin, joka asuu Seuran talossa. Koulussa opetetaan kehrämään ja kutomaan, myöskin drälli (serwetti) kankasta parhaimpain neuoin jälkeen, ja wiellä kirjoittamaan ja luwunlaskuja harjoittelemaan. Seura ilmoittaa myös tämän ohessa että, joska joku erinäinen Maanmies halajaa toimittaa tytöille, jotka owat taikka ei hänen palweluksessansa, mainittua kehro ja kutousoppia Koulussa, he myös, pyynnön jälkeen wastaanotetaan Kouluun, ja on se sen asia olewa, joka on tytön siihen saattanut, että määrätä, jos hänen pitää tekemän työtä itsensä taikka Seuran puolesta, sillä jos hän Seuralle työtä tekee, maksetaan Oppilaiselle myös sellainen palkka, että hän opetuksensa ajaalla saapi rawintonsa ja tarpensa palkituksi.
Turuusta 25 p. Marrask. 1831.
Keisarillisen Suomen Huoneenhallitus-Seuran puolesta:
L. G. von Haartman C.C. Böcker
Beata Christina Hobin kuoli ”rauhallisesti ja hiljaisesti” nopeasti edenneeseen sairauteen 70 vuoden ikäisenä 9.8.1853. Häntä jäivät lähinnä suremaan viisi lasta, vävy, kolme lastenlasta, lapsenlapsenlapset sekä sisar ja sisarenlapset.
Lähteitä:
Genos: sukutieteellinen aikakauskirja 1.1.1959 nro 1; Finlands Allmänna Tidning 9.9.1824 nro 104; Turun Wiikko-Sanomat 24.12.1831 nro 51; Åbo Underrättelser 27.4.1871 nro 65 ja 6.6.1931 nro 148; Åbo Tidningar 30.8.1853 nro 67. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.
ÅAB FHS: A II 4; DXXIII 15.
Laine, Katri 1943: Suomen talousseura pellavanjalostuksen elvyttäjänä 1797–1861. Suomen Maataloustieteellinen Seura. Helsinki.
Artikkelikuva: Tainus. Tarkkanen, Matti, piirtäjä 1883. museovirasto.finna.fi.
