Matti ja Kaisa Matti Niilonpoika Maunu ja Kaisa Pekantytär Maahila vihittiin 3.7.1727. Aviopari asui Koroiskylässä Kemin pitäjässä. Vuoden 1728 henkikirjassa Matti ja Kaisa näkyvät Maunun perintötilan isäntänä ja emäntänä: Vuoden 1736 henkikirjassa Koroiskylän Maunun talon kohdalla on huomautussarakkeessa merkintä, että…
Posttidningar-lehden sekalaisten ilmoitusten palstalla julkaistiin tammikuussa 1798 luettelo Kemin ja Kajaanin tuomiokunnassa holhoukseen pannuista henkilöistä. Mukaan oli otettu osa niistä, jotka oli määrätty holhouksenalaisiksi vuosina 1793–1797. Heistä kymmenen kuului Kemin kihlakuntaan. Oheiseen taulukkoon on lisätty linkit pykäliin, joissa holhousasiaa käsiteltiin.…
Rummunlyöjä Erik Brockman tuli Suomeen vuonna 1721 Ruotsista siirretyn sotaväen mukana. Suomessa hänen sijoituspaikkansa oli Uudenmaan ja Hämeen rakuunarykmentin Everstiluutnantin komppania, jossa hän oli 2. rummunlyöjä. Rippikirjoista löysin hänet vasta, kun hän vuoden 1726 tienoilla ilmestyi Renkoon Vehmaisten Marttilaan. Maakirjan…
Lopen kirkonarkistossa on säilynyt kappalaisen puolisosta Christina Schytteruksesta laadittu latinankielinen elämäkerta. Muutama sana on kyllä suomeksikin. Elämäkerran kirjoitusajankohta ei paperista selviä. Kirjoittaja saattaa olla joku Christinan kouluja käyneistä pojista tai vuonna 1771 ylioppilaaksi päässyt pojanpoika. Christina Schytteruksen vanhemmat olivat Johan…
Jöran Jöraninpoika Sundberg, suomalaisittain Yrjö Yrjönpoika, syntyi rippikirjojen mukaan 23.4.1701. Hän oli Sajaniemen rakuuna numero 96 Uudenmaan ja Hämeen rakuunarykmentin Everstiluutnantin komppaniassa. Katselmusrullissa Jöran-Yrjön syntymäpaikan sanotaan olevan Lopen Sajaniemen kylä. Isästä ei toistaiseksi tiedetä muuta varmaa kuin se, että hänkin…
Turun piista Johannes Gezelius ja tuomiokapitulin jäsenet sekä suuri osa papistoa lähtivät maasta isonvihan alkuvuosina, eikä tavanomaisia rovastintarkastuksia järjestetty. Miehityksen loppuaikana niitä alettiin taas pitää. Vuonna 1719 tarkastuksia oli nykyisen Kanta-Hämeen alueella muun muassa Hattulassa, Vanajassa, Janakkalassa, Lopella ja Tammelassa.…
Suuret nälkävuodet 1697–1698 olivat Vojakkalan kylälle erityisen tuhoisat. Lopen kirkontileissä on merkintä helmikuulta 1698: Viime syksynä haudattiin Vojakkalan mäkeenLukanan Antti ja hänen seitsemän lastaanSamoin lautamies Matti ja hänen tyttärensäSamoin hänen poikansa kaksi lastaMikkolan Simo vaimoineen ja poikaSamoin Siukolan kaksi lasta…
Olen esitellyt blogissa aikaisemmin Merimiesten instructionin. Samassa Oulun maistraatin arkiston kotelossa oli myös pari versiota Ruotsin vallan aikaisesta merimiesten valasta. Alkuperäistä valaa on myöhemmin korjailtu. Poistetut tekstit on alla olevassa tekstissäkin yliviivattu. Lisätyt tekstit näkyvät harmaalla pohjalla. Minä – –…
Salmin, Impilahden ja Suistamon talvikäräjät 1748 alkoivat maaliskuun 1. päivänä. Käräjiä istuivat maakomissaari Viktor Gröön, kruununnimismies Henrik Johan Candelin, tilanhoitaja Ivan Klimpujev ja seitsemän lautamiestä. Klimpujevin läsnäolo johtui siitä, että Salmi, Impilahti ja Suistamo olivat tuohon aikaan Aleksanteri Nevskin luostarin…
Fahlu Weckoblad -lehdessä julkaistiin joulukuussa 1789 syytekirjelmä, jonka kanneviskaali Johan Barck oli jättänyt Turun kuninkaalliseen hovioikeuteen 10.10.1789. Entinen Ruotsin armeijan eversti Yrjö Maunu (Göran Magnus) Sprengtporten oli osallistunut 11.–13. kesäkuuta Kyyrön ja Porrassalmen taisteluihin Venäjän armeijan puolella, ”niin kuin aivan yleisesti tiedetään…
