Kategoria 1700-luku

Tapahtui isonvihan aikaan

Turun piista Johannes Gezelius ja tuomiokapitulin jäsenet sekä suuri osa papistoa lähtivät maasta isonvihan alkuvuosina, eikä tavanomaisia rovastintarkastuksia järjestetty. Miehityksen loppuaikana niitä alettiin taas pitää. Vuonna 1719 tarkastuksia oli nykyisen Kanta-Hämeen alueella muun muassa Hattulassa, Vanajassa, Janakkalassa, Lopella ja Tammelassa.…

Vojakkalasta Pommerin sotaan

Suuret nälkävuodet 1697–1698 olivat Vojakkalan kylälle erityisen tuhoisat. Lopen kirkontileissä on merkintä helmikuulta 1698: Viime syksynä haudattiin Vojakkalan mäkeenLukanan Antti ja hänen seitsemän lastaanSamoin lautamies Matti ja hänen tyttärensäSamoin hänen poikansa kaksi lastaMikkolan Simo vaimoineen ja poikaSamoin Siukolan kaksi lasta…

Merimiesten vala

Olen esitellyt blogissa aikaisemmin Merimiesten instructionin. Samassa Oulun maistraatin arkiston kotelossa oli myös pari versiota Ruotsin vallan aikaisesta merimiesten valasta. Alkuperäistä valaa on myöhemmin korjailtu. Poistetut tekstit on alla olevassa tekstissäkin yliviivattu. Lisätyt tekstit näkyvät harmaalla pohjalla. Minä – –…

Pamppu-Iivanan armoilla

Salmin, Impilahden ja Suistamon talvikäräjät 1748 alkoivat maaliskuun 1. päivänä. Käräjiä istuivat maakomissaari Viktor Gröön, kruununnimismies Henrik Johan Candelin, tilanhoitaja Ivan Klimpujev ja seitsemän lautamiestä. Klimpujevin läsnäolo johtui siitä, että Salmi, Impilahti ja Suistamo olivat tuohon aikaan Aleksanteri Nevskin luostarin…

Tapahtui Brahelinnassa 1789

Fahlu Weckoblad -lehdessä julkaistiin joulukuussa 1789 syyte­kirjelmä, jonka kanne­viskaali Johan Barck oli jättänyt Turun kunin­kaal­li­seen hovi­oikeu­teen 10.10.1789. Enti­nen Ruotsin armei­jan eversti Yrjö Maunu (Göran Magnus) Sprengt­porten oli osal­lis­tunut 11.–13. kesä­kuuta Kyy­rön ja Porras­salmen taiste­luihin Venäjän armei­jan puolella, ”niin kuin aivan ylei­sesti tiede­tään…

Kemin maakirjatalot 1767

Sanomalehti Perä-Pohjolainen julkaisi syyskuussa 1915 kolmiosaisen artikkeli­sarjan ”Kemin maatilat, niiden omistajat ja maa­verot noin 150 vuotta taka­perin”.  Aluksi annetaan tausta­tietoja: Vuoden 1767 maakirjan aikana kuului Kemin pitäjään ei ainoastaan nykyinen Kemin pitäjä, vaan myöskin Simo, Tervola, Rovaniemi ja Kemijärvi, joista…

Kulkuri-Mikko

Isänisäni isänisän isän avioliitto Marketta Koleh­maisen kanssa on ollut vuosia mys­teeri. Missä ja mil­loin Mikko ja Mar­ketta meni­vät nai­mi­siin? Mar­ketta on vie­lä­kin jonkin­lainen mys­teeri, mutta Ii­salmen maa­seura­kunnan ar­kis­ton virka­todis­tuk­sesta selvisi, että hän oli tammi­kuussa 1792 loisen leski ja että hänet…

Silvennoisia Kerimäeltä

Vuonna 2014 ilmestynyt kirja Kerimäen Silvennoisista on keri­mäke­läisten sukujen tutki­jalle suureksi avuksi. Sen rin­nalla on kuiten­kin hyvä käyt­tää muita­kin läh­teitä, sillä kuten kirjan tekijä Pirkko Sil­tanen­kin kirjan alussa toteaa: ”Ihan taval­li­nen suku­kirja tämä ei ole. Aineisto rajau­tuu Keri­mäen kirkon­kirjoi­hin ja…

Esi-isät käräjillä

Tavallisista 1700-luvulla eläneistä kansanihmisistä ei kirkonkirjojen merkintöjen lisäksi paljon tietoa ole saatavissa. Käräjäpöytäkirjoista saattaa kuitenkin hyvällä onnella löytyä esivanhempien elämää valaisevaa aineistoa. Aina ei ratkaisua tutkimusongelmiin saa, mutta mukavaa pikkutietoa kuitenkin. Seuraavassa pari tapausta, joissa esi-isät ovat olleet käräjätuvassa sovinnollisella…

Merimiesten Instructioni

Oulun maistraatin arkistosta löytyi yllättäen muutama merimiehiin liittyvä suomenkielinen käsin­kirjoitettu teksti 1700-luvulta. Valitsin niistä esiteltäväksi Merimiesten Instructionin. Tekstiin ei ole merkitty päiväystä, mutta se on mitä ilmeisimmin kirjoitettu Kustaa III:n hallitus­kauden (1771–1792) jälkeen. Samassa arkistokotelossa on nimittäin myös käsin­kirjoitettu Meri­miesten…