Turun piista Johannes Gezelius ja tuomiokapitulin jäsenet sekä suuri osa papistoa lähtivät maasta isonvihan alkuvuosina, eikä tavanomaisia rovastintarkastuksia järjestetty. Miehityksen loppuaikana niitä alettiin taas pitää. Vuonna 1719 tarkastuksia oli nykyisen Kanta-Hämeen alueella muun muassa Hattulassa, Vanajassa, Janakkalassa, Lopella ja Tammelassa.…
Suuret nälkävuodet 1697–1698 olivat Vojakkalan kylälle erityisen tuhoisat. Lopen kirkontileissä on merkintä helmikuulta 1698: Viime syksynä haudattiin Vojakkalan mäkeenLukanan Antti ja hänen seitsemän lastaanSamoin lautamies Matti ja hänen tyttärensäSamoin hänen poikansa kaksi lastaMikkolan Simo vaimoineen ja poikaSamoin Siukolan kaksi lasta…
Olen esitellyt blogissa aikaisemmin Merimiesten instructionin. Samassa Oulun maistraatin arkiston kotelossa oli myös pari versiota Ruotsin vallan aikaisesta merimiesten valasta. Alkuperäistä valaa on myöhemmin korjailtu. Poistetut tekstit on alla olevassa tekstissäkin yliviivattu. Lisätyt tekstit näkyvät harmaalla pohjalla. Minä – –…
Salmin, Impilahden ja Suistamon talvikäräjät 1748 alkoivat maaliskuun 1. päivänä. Käräjiä istuivat maakomissaari Viktor Gröön, kruununnimismies Henrik Johan Candelin, tilanhoitaja Ivan Klimpujev ja seitsemän lautamiestä. Klimpujevin läsnäolo johtui siitä, että Salmi, Impilahti ja Suistamo olivat tuohon aikaan Aleksanteri Nevskin luostarin…
Fahlu Weckoblad -lehdessä julkaistiin joulukuussa 1789 syytekirjelmä, jonka kanneviskaali Johan Barck oli jättänyt Turun kuninkaalliseen hovioikeuteen 10.10.1789. Entinen Ruotsin armeijan eversti Yrjö Maunu (Göran Magnus) Sprengtporten oli osallistunut 11.–13. kesäkuuta Kyyrön ja Porrassalmen taisteluihin Venäjän armeijan puolella, ”niin kuin aivan yleisesti tiedetään…
Sanomalehti Perä-Pohjolainen julkaisi syyskuussa 1915 kolmiosaisen artikkelisarjan ”Kemin maatilat, niiden omistajat ja maaverot noin 150 vuotta takaperin”. Aluksi annetaan taustatietoja: Vuoden 1767 maakirjan aikana kuului Kemin pitäjään ei ainoastaan nykyinen Kemin pitäjä, vaan myöskin Simo, Tervola, Rovaniemi ja Kemijärvi, joista…
Isänisäni isänisän isän avioliitto Marketta Kolehmaisen kanssa on ollut vuosia mysteeri. Missä ja milloin Mikko ja Marketta menivät naimisiin? Marketta on vieläkin jonkinlainen mysteeri, mutta Iisalmen maaseurakunnan arkiston virkatodistuksesta selvisi, että hän oli tammikuussa 1792 loisen leski ja että hänet…
Vuonna 2014 ilmestynyt kirja Kerimäen Silvennoisista on kerimäkeläisten sukujen tutkijalle suureksi avuksi. Sen rinnalla on kuitenkin hyvä käyttää muitakin lähteitä, sillä kuten kirjan tekijä Pirkko Siltanenkin kirjan alussa toteaa: ”Ihan tavallinen sukukirja tämä ei ole. Aineisto rajautuu Kerimäen kirkonkirjoihin ja…
Tavallisista 1700-luvulla eläneistä kansanihmisistä ei kirkonkirjojen merkintöjen lisäksi paljon tietoa ole saatavissa. Käräjäpöytäkirjoista saattaa kuitenkin hyvällä onnella löytyä esivanhempien elämää valaisevaa aineistoa. Aina ei ratkaisua tutkimusongelmiin saa, mutta mukavaa pikkutietoa kuitenkin. Seuraavassa pari tapausta, joissa esi-isät ovat olleet käräjätuvassa sovinnollisella…
Oulun maistraatin arkistosta löytyi yllättäen muutama merimiehiin liittyvä suomenkielinen käsinkirjoitettu teksti 1700-luvulta. Valitsin niistä esiteltäväksi Merimiesten Instructionin. Tekstiin ei ole merkitty päiväystä, mutta se on mitä ilmeisimmin kirjoitettu Kustaa III:n hallituskauden (1771–1792) jälkeen. Samassa arkistokotelossa on nimittäin myös käsinkirjoitettu Merimiesten…
