Kategoria avioliitto

Mutkikas matka vihille

Edellisessä kirjoituksessani kerroin Eeva Stiina Matintyttärestä, joka vuoden 1846 syyskäräjillä peri palkkaansa ja takavarikoitua omaisuuttaan torppari Kustaa Mäkelältä ja entiseltä sulhaseltaan Juho Kustaanpojalta. Eeva Stiinan ja Juhon suhdetta oli alettu puida käräjillä jo vuotta aiemmin. Kruununnimismies Tammelander oli viran puolesta…

Piian palkka

Piika Eeva Stiina Matintytär Salonkylästä vaati nimismies Tammelanderin avustuksella palkkasaataviaan Kustaa Kustaanpoika Mäkelältä Lopen talvikäräjillä 9.2.1846. Eeva Stiina oli ollut Mäkelän luona palveluksessa yhdeksän vuotta. Kuuden ensimmäisen vuoden aikana hän oli saanut asianmukaista palkkaa: ensimmäisinä vuosina pienen pestirahan ja palkan,…

Torppari Rissasen jäämistö

Torppari Juho Rissanen kuoli 30.1.1818 keuhkotulehdukseen Iisalmen pitäjän Ulmalan kylässä. Hän oli kuollessaan 41-vuotias. Häneltä jäi vaimo Liisa Partanen ja kolme alaikäistä lasta: Juho, Matti ja Kalle. Leski oli jo samana vuonna aikeissa mennä uusiin naimisiin. Ennen avioliiton solmimista papin…

Antin avioliittolupaus

Loisnainen Maria Hiltunen Viuruniemen kylästä haastoi Liperin talvikäräjille 1851 Antti Malisen niin ikään Viuruniemestä. Antti oli talollinen, joka oli jäänyt leskeksi alkuvuodesta1849. Kanteen mukaan Antti oli edellisvuoden huhtikuun lopussa tai toukokuun alussa luvannut mennä Marian kanssa naimisiin. Hän oli houkutellut…

Isosedän avioehto

Kemin käräjäkunnan talvikäräjillä rättäri Kustaa Hännisen talossa Kemin kaupungissa käsiteltiin 27. huhtikuuta 1896 seuraavaa avioehtoasiaa: Pyynnöstä eteen päästyänsä näytti talokas Heikki Inkilä, Kemin pitäjän Alapaakkolan kylästä, myös vaimonsa Fredriika Amanda Kaasilan asiamiehenä näin kuuluvan välikirjan Liite A. §.2. Liite A.…

Avioliittolupia

Aina vuoteen 1864 saakka täysi-ikäisenkin naisen tuli saada naittajan suostumus avioliiton solmimiseen: Naimisen kaari, 1 luku §2: Isä on tyttärensä naittaja, ja äiti antakoon siihen neuwonsa. Isän kuoltua äiti on naittajana, neuwotellen lähimmäisten sukulaisten kanssa. Jos ei isä eikä äiti…

Perillisiä etsitään II

Eeva Katariina (Kaisa) Isakintytär Björkin perunkirjoitus pidettiin 7.4.1858. Silloin todettiin, ettei hänellä ollut rintaperillisiä ja että vaimonsa kolmisenkymmentä vuotta aiemmin jättäneen puolison, Heikki Juho Björkin, asuinpaikka oli tuntematon. Ainoana perillisenä tilaisuuteen oli saapunut itsellisen vaimo Eeva Kaisa Röök, edesmenneen veljentytär…

Perillisiä etsitään I

Finlands Allmänna Tidningen -lehdessä oli heinäkuussa 1858 kuulutus, jossa etsittiin saman vuoden maaliskuussa edesmenneen itsellisnaisen Eeva Kaisa Björkin perillisiä. TaustaaEeva Kaisa syntyi vuonna 1781 Pilpalan Hyrryllä emäntä Kaisa Simontyttären (1743–1798) toisessa avioliitossa Isak Simonpojan (1746–1789) kanssa. Kotoa lähdettyään Eeva Kaisa…

Kaisa Ernestintyttären perukirja

Toukokuun 10. päivänä vuonna 1809 Lopen Salonkylässä kuoli 51-vuotias ”entisen vapaaehtoisen vaimo” Kaisa (Katarina) Ernestintytär, s. 24.10.1757. Muutamaa päivää aikaisemmin olivat menehtyneet myös Kaisan vanhemmat:  äiti Maria Juhontytär viides toukokuuta ja seuraavana päivänä isä, Antiniemen vanha torppari Ernest Petterinpoika. Kuolinsyinä…

Nuorena naimisiin

Sukua tutkiessani olen huomannut, että avioliittoon vihittäessä osapuolet ovat yleensä olleet vähän yli 20-vuotiaita, joskus lähempänä 30 vuoden ikää. Joitain hyvin nuorina solmittuja liittoja on kuitenkin ollut, ja nuoria ovat olleet nimenomaan morsiamet. Ruotsin valtakunnan vuoden 1734 lain mukaan miehet…