Johan Komoin (Kommoin, Komonen) syntyi Käkisalmessa 18.3.1792. Hän oli kuparisepän kisälli muuttaessaan Turkuun maaliskuussa 1819. Hämeenlinnaan Komoin saapui heinäkuussa 1821. Kun hänet syyskuussa 1823 vihittiin neito Gustava Olinin kanssa, hän oli jo saanut mestarikirjan ja porvarioikeudet. Pariskunta vihittiin Helsingissä. Hämeenlinnan…
1840-luku Seppien ammattikunnan oltermanni Anders Granat luopui ammatistaan vuonna 1840. Hän ilmoitti Sanan Saattaja Wiipurista -lehdessä 28.3.1840, että hän joutuu jatkuvan sairastelunsa takia vuokraamaan sepänverstaansa pistooliseppä Petter Widellille. Granat kehotti asiakkaitaan kääntymään tästedes Widellin puoleen ja luottamaan siihen, että Widell…
Linkit aiempiin Domander-kirjoituksiin on koottu blogin Benvikin neidot -sivulle: 34. Ulrika Andersintytär Domander. Hämeenlinnan Hätilässä asuneen pitäjänseppä Erik Domanderin puoliso Maria Kustaantytär kuoli keuhkotautiin 65-vuotiaana marraskuussa 1843 ja seppä itse halvaukseen kesäkuussa 1847. Erik Domanderin perillisiä olivat kaksi elossa olevaa…
Närpiöläinen Clara Mattsintytär Roth oli Benvikin neito nro 17. Hän oli Benvikissä muita pidempään, sillä osa ajasta meni sairastellessa. Tilikirjamerkintöjen mukaan hän oli poissa opinahjosta vuoden 1818 viimeisestä päivästä marraskuun 1819 alkuun. Heti sen jälkeen Claraa käytettiin sairaalassa Vaasassa, ja…
Maria Amanda Rökman Benvikin neito Ulrika Domanderin ja nahkuri Simon Mellströmin lapsista eli aikuiseksi vain 15.2.1834 syntynyt Maria Amanda. Kummeina olivat leskirouva Christiana Montell, nahkuri Matts Wiander vaimonsa Maria Catharina Salénin kanssa, kauppias Otto Vilhelm Salén ja äidin velipuoli…
Benvikin oppilas numero 34 Ulrika Domander palasi kolmen vuoden opintojen jälkeen Hämeenlinnaan helmikuussa 1825 ilman tietoa työpaikasta. Hän ei ollut kaikkein kiitellyimpien oppilaiden joukossa, vaikka hänellä johtaja Bladhin mukaan olikin taipumuksia alalle. Arvostelun mukaan Ulrika ei kuitenkaan ollut tarpeeksi huolelllinen.…
Sauvon kudontakoulun johtajattarella Eva Björkfeltillä oli kolme veljeä ja viisi aikuiseksi elänyttä sisarta. Kaikki sisaret olivat jollain tavalla mukana Sauvon kudontakoulun toiminnassa. Gustava Lillberg (1803–1894) Gustava oli lapsuudenkodistaan lähdettyään piikana Paraisilla ja muutti sitten vuonna 1822 Sauvoon tätinsä Eva…
Anna Lisa Andersintytär Gädda oli Benvikin neito numero 10. Hän oli opinahjossa vuosina 1818–1821 ja valmisti sinä aikana 22¾ kyynärää toisen ja 35 kyynärää kolmannen luokan kangasta, yhteensä 87¾ kyynärää. Anna Lisan käsialanäyte vuodelta 1821. Vuonna 1818 hän raapusti…
Jo ennen kuin Sauvon kudontakoulun toiminta saatiin käyntiin, lähetettiin pitäjästä vuonna 1825 Talousseuralle näytteet ja palkintoanomukset kahdesta kudonnaisesta. Toinen oli Eva Björkfeltin valmistama 22 kyynärän kangas. Toisen kankaan, pituudeltaan 38 kyynärää, oli kutonut talollisen tytär Leena Kaisa Andersintytär Thomasbölestä itse…
Sauvon kudontakoulun alkuvaiheita Benvikin pellavanjalostusopiston innoittamana perustettiin eri puolille maata tytärkouluja, joista pitkäikäisimpiä olivat Turun ja Sauvon koulut. Sauvon koulun perustamisesta ja sen alkuaikojen vaikeuksista kertoi Sauvon kirkkoherra Martin Tolpo Suomen talousseuran sihteerin C. C. Böckerin julkaisemassa Tidning för Landthushållare…
