Sauvon kudontakoulun johtajattarella Eva Björkfeltillä oli kolme veljeä ja viisi aikuiseksi elänyttä sisarta. Kaikki sisaret olivat jollain tavalla mukana Sauvon kudontakoulun toiminnassa. Gustava Lillberg (1803–1894) Gustava oli lapsuudenkodistaan lähdettyään piikana Paraisilla ja muutti sitten vuonna 1822 Sauvoon tätinsä Eva…
Anna Lisa Andersintytär Gädda oli Benvikin neito numero 10. Hän oli opinahjossa vuosina 1818–1821 ja valmisti sinä aikana 22¾ kyynärää toisen ja 35 kyynärää kolmannen luokan kangasta, yhteensä 87¾ kyynärää. Anna Lisan käsialanäyte vuodelta 1821. Vuonna 1818 hän raapusti…
Jo ennen kuin Sauvon kudontakoulun toiminta saatiin käyntiin, lähetettiin pitäjästä vuonna 1825 Talousseuralle näytteet ja palkintoanomukset kahdesta kudonnaisesta. Toinen oli Eva Björkfeltin valmistama 22 kyynärän kangas. Toisen kankaan, pituudeltaan 38 kyynärää, oli kutonut talollisen tytär Leena Kaisa Andersintytär Thomasbölestä itse…
Sauvon kudontakoulun alkuvaiheita Benvikin pellavanjalostusopiston innoittamana perustettiin eri puolille maata tytärkouluja, joista pitkäikäisimpiä olivat Turun ja Sauvon koulut. Sauvon koulun perustamisesta ja sen alkuaikojen vaikeuksista kertoi Sauvon kirkkoherra Martin Tolpo Suomen talousseuran sihteerin C. C. Böckerin julkaisemassa Tidning för Landthushållare…
Lappeenrannan kehruuhuoneen kutojamestari Agatha Nordlund ja kehruumestari Katarina Nummelin erosivat kumpikin virastaan vuonna 1853, Katarina helmikuun lopussa ja Agatha huhtikuussa. Heidän jälkeensä kutojamestariksi tuli pastorinleski Johanna Calonius ja kehruumestariksi hänen tyttärensä. Ystävykset Agatha ja Katarina muuttivat Agathan omistamaan taloon kaupungin…
Lappeenrannan kehruuhuoneesta sai viran kolme Benvikin pellavanjalostusopistosta valmistunutta opettajatarta: Nordlundin sisarukset Agatha ja Sophia sekä Ottiliana Widell. Sophia Nordlund tuli kehruumestariksi vuonna 1823 ja Agatha kutojamestariksi vuonna 1826. Kun Sophia vuonna 1832 erotettiin, hänen tilalleen tuli Ottiliana, joka hoiti kehruumestarin…
Lappeenrannan kehruuhuoneen johtokunta päätti kokouksessaan 14.9.1837, että Ottiliana Widell pitäisi erottaa kehruumestarin virasta, koska hän oli syyllistynyt vankien epäoikeudenmukaiseen ja kovakouraiseen kohteluun. Erottaminen jäi kuitenkin maaherran ratkaistavaksi. Seuraavan vuoden huhtikuussa johtokunnan kokouksessa olivat läsnä johtokunnan jäsenet puheenjohtaja, pormestari E. J.…
Kalvolasta Benvikin opistoon vuonna 1822 lähtenyt Beata Caisa eli Kaisa Jöranintytär Sylviander palasi vuonna 1825 kotipitäjäänsä. Lapsuudenperheen talous oli hunningolla, ja kolmen vuoden kuluttua Kaisan paluusta kotitalo Leipälä jouduttiin myymään. Rippikirjan mukaan perhe asui sen jälkeen jonkin aikaa Orjanhirressä. Siellä…
Lappeenrannan kehruuhuoneen johtokunta piti 14. syyskuuta 1837 kokouksen, jossa se käsitteli kehruumestari Ottiliana Widellin ja vanki Maria Nybergin välistä sanasotaa. Kehruuhuoneen tarkastaja eli johtaja, vänrikki Anders Henrik Aschan ilmoitti kuulleensa, että Ottilianan ja Marian välille oli puhjennut heinäkuun alussa raju riita,…
Maria Roos oli pellavanjalostusopiston oppilas numero 35. Tyttö Tanskanmaalta saapui Benvikiin helmikuussa 1822. Opiston kirjanpitoaineistosta näkyy, että Marialle hankittiin saman vuoden elokuussa kahden riikintaalarin 36 killingin edestä ”erinäisiä lääkkeitä” sormen murtumaan. Aiemmasta kirjoituksesta on käynyt ilmi, että Maria oli Benvikin johtaja…
