Lappeenrannan kehruuhuoneen kutojamestari Agatha Nordlund ja kehruumestari Katarina Nummelin erosivat kumpikin virastaan vuonna 1853, Katarina helmikuun lopussa ja Agatha huhtikuussa. Heidän jälkeensä kutojamestariksi tuli pastorinleski Johanna Calonius ja kehruumestariksi hänen tyttärensä. Ystävykset Agatha ja Katarina muuttivat Agathan omistamaan taloon kaupungin…
Lappeenrannan kehruuhuoneesta sai viran kolme Benvikin pellavanjalostusopistosta valmistunutta opettajatarta: Nordlundin sisarukset Agatha ja Sophia sekä Ottiliana Widell. Sophia Nordlund tuli kehruumestariksi vuonna 1823 ja Agatha kutojamestariksi vuonna 1826. Kun Sophia vuonna 1832 erotettiin, hänen tilalleen tuli Ottiliana, joka hoiti kehruumestarin…
Lappeenrannan kehruuhuoneen johtokunta päätti kokouksessaan 14.9.1837, että Ottiliana Widell pitäisi erottaa kehruumestarin virasta, koska hän oli syyllistynyt vankien epäoikeudenmukaiseen ja kovakouraiseen kohteluun. Erottaminen jäi kuitenkin maaherran ratkaistavaksi. Seuraavan vuoden huhtikuussa johtokunnan kokouksessa olivat läsnä johtokunnan jäsenet puheenjohtaja, pormestari E. J.…
Kalvolasta Benvikin opistoon vuonna 1822 lähtenyt Beata Caisa eli Kaisa Jöranintytär Sylviander palasi vuonna 1825 kotipitäjäänsä. Lapsuudenperheen talous oli hunningolla, ja kolmen vuoden kuluttua Kaisan paluusta kotitalo Leipälä jouduttiin myymään. Rippikirjan mukaan perhe asui sen jälkeen jonkin aikaa Orjanhirressä. Siellä…
Lappeenrannan kehruuhuoneen johtokunta piti 14. syyskuuta 1837 kokouksen, jossa se käsitteli kehruumestari Ottiliana Widellin ja vanki Maria Nybergin välistä sanasotaa. Kehruuhuoneen tarkastaja eli johtaja, vänrikki Anders Henrik Aschan ilmoitti kuulleensa, että Ottilianan ja Marian välille oli puhjennut heinäkuun alussa raju riita,…
Maria Roos oli pellavanjalostusopiston oppilas numero 35. Tyttö Tanskanmaalta saapui Benvikiin helmikuussa 1822. Opiston kirjanpitoaineistosta näkyy, että Marialle hankittiin saman vuoden elokuussa kahden riikintaalarin 36 killingin edestä ”erinäisiä lääkkeitä” sormen murtumaan. Aiemmasta kirjoituksesta on käynyt ilmi, että Maria oli Benvikin johtaja…
Rykmentinkirjuri Gabriel Henrik Essbjörnin ja Maria Christina Memsenin tytär Maria Gustava, kutsumanimeltään Gustava, lähti Benvikin opistosta vuoden 1825 alussa kolmen vuoden opintojen jälkeen. Hän oli koulun viimeisten oppilaiden joukossa. Johtaja Bladhin mukaan Gustava ei ollut osoittanut erityisiä taipumuksia alalle mutta…
Anna Carolina Radin tuli Benvikin pellavanjalostusopistoon elokuussa 1821 ja lähti sieltä helmikuussa 1825. Vain neljä edellisen vuoden 20:stä oppilaasta oli saanut valmiiksi kolme palttinakangasta kukin. Anna Carolina oli yksi heistä, muut olivat Vilhelmina Jahn, Anna Maria Ström ja Anna Stina…
Jäätyään ilman virkaa Sophia Nordlund anoi eläkettä Tullilaitoksen ylimääräisestä eläkekassasta. Hän jätti anomuksensa Senaatin talousosaston registraattorinkonttoriin 14.9.1832. Sophia sanoi eläkeanomuksessaan, ettei hän edelleenkään ymmärtänyt, miksi hänet oli irtisanottu virasta ja miksei hänen valitustaan ollut otettu huomioon. Omasta mielestään hän oli…
Ottiliana oli Benvikin neito numero 36. Hän oli kehruuopissa helmikuusta 1822 helmikuuhun 1825, Carl Christian Böckeriltä saamansa palkkakuitin mukaan kolme vuotta ja viisi päivää. Benvikistä hän jatkoi matkaansa Turkuun. Samalla hevoskyydillä matkusti viisi muutakin saman koulun neitoa: Agatha Benich, Agatha…
