Vuonna 1900. Heinäkuun 30. päivänä kello 10. epp. kokoontui Kemin kaupungissa Raastuvanoikeus raatihuoneessa kaupungintalolla. Saapuvilla olivat Pormestari Helander sekä Neuvosmiehet Björkman ja Westberg. § 200. Tähän Rn istuntoon on hankittu näin kuuluva kirjallinen haaste: Liite ”Vähämäki” ja kun siinä mainittu…
Benvikin neitoja tutkittaessa on tullut vastaan muitakin kutojia, jotka ovat saaneet huomattavan paljon Suomen talousseuran palkintoja kudonnaisistaan. Yksi heistä on huittislainen Maria Kristiina Krusberg. Maria Kristiina, myöhemmin rippikirjoissa Maija Stiina, syntyi 7.6.1805 Huittisten Kivirannassa pellavakankuri Johan Reinholdinpoika Krusbergin (s. 1739)…
Aiemmin blogissa on kerrottu värjäri Elias Fagerlundista, jonka aikoinaan oli perustettava manufaktuuri voidakseen harjoittaa värjärin ammattia maaseudulla. Myöhemmin värjäreitä voitiin nimittää myös pitäjänkäsityöläisiksi, mutta maaseutuvärjäreiden määrä pysyi vähäisenä. Fagerlundin jälkeen Lopen seuraava värjäri oli Aleksander Görman. Aleksander syntyi 26.7.1828 Topenolla…
Suometar-lehdessä oli vuoden 1853 keväällä kaksiosainen artikkeli Hämeestä. Ensimmäisessä osassa kerrottiin hämäläisten historiaa Erik-kuninkaan ristiretkestä lähtien. Toinen osa käsitteli Hämeenlinnan kaupunkia, jonka perustamisesta ”kreivi Pekka Brahe” antoi etuus- ja lupakirjan vuonna 1650. Alkuperäisiä artikkeleita pääsee lukemaan yllä olevista linkeistä. Kirjoittajalla…
Rautakosken ruukki perustettiin Lopen Salonkylään vuonna 1850. Ammattitaitoinen työvoima oli hankittava pitäjän ulkopuolelta muilta ruukeilta. Inspehtoriksi palkattiin Anders Reinhold Ginman Högforsilta, ja ensimmäiset sepät tulivat Jokioisilta ja Kellokoskelta. Marraskuussa 1850 Rautakoskelle muuttivat vasarasepät (hammarsmed) Erik Flink ja Carl Meller, molemmat…
Esimerkkinä Lopella vuonna 1861 tilastoiduista räätäleistä on Vojakkalassa elämäntyönsä tehnyt Antti Nygrén, isoisäni isän serkku. Maaliskuun 27. päivänä vuonna 1826 syntynyt Antti on kastetiedoissa ilmoitettu Anders Gabriel Hindermanin pojaksi. Hän syntyi piika Eeva Liisa Enin aviottomana lapsena Topenon Ali-Heikkilässä, ja…
Maaseudulla käsityöläisten lukumäärä pitäjää kohden oli vielä 1800-luvun puolivälissä rajoitettu. Ammatin harjoittamiseen tarvittiin puoltolause kihlakunnanoikeudelta ja lupa lääninhallitukselta. Käsityöläisammatin harjoittaminen maaseudulla vapautui vuoden 1868 elinkeinoasetuksella. Virallisen tilaston mukaan Lopella oli vuonna 1861 yhteensä 62 pitäjänkäsityöläistä ja heillä 19 oppipoikaa. Eniten…
Hattulassa 1795 syntynyt Maria Juhontytär tuli Benvikin kouluun heinäkuussa 1818. Hän oli silloin 23-vuotias ja oli ehtinyt olla parissa palveluspaikassa. Monien muiden oppilaiden tapaan Maria otti Benvikissä sukunimen: hänestä tuli Grönroos. Maria edistyi kudonnan taidossa erinomaisesti. Jo vuoden 1819 katselmukseen…
Pitäjänräätälin perhe Erik Johan Löfström syntyi Lopen Läyliäisillä 15.4.1837. Hänen vanhempansa olivat pitäjänräätäli Antti Juho Antinpoika Löfström (1804–1884) ja Saara Antintytär Karri (1799–1888). Isä Antti Juho Löfström oli entisen tykkimiehen Antti Löfströmin (1777–1856) ja Maria Heikintyttären (1779–1861) poika. Antti Löfström…
Koiviston ja Johanneksen käräjäkunnan vuoden 1861 talvikäräjät alkoivat Kaislahden yksittäistilalla Johanneksen pitäjässä 5.2. Lautamiehinä toimivat Abraham Juhonpoika Ilmasti Koiviston Makslahden kylästä, Paavo Tuomaanpoika Tikka Johanneksen Tikkalan kylästä, Sakari Joosepinpoika Samuli Koiviston Saarenpäästä, Yrjö Paavonpoika Mannonen Koiviston Mannolasta, Erkki Matinpoika Kesäläinen…
