Hämeenlinnassa oli 1800-luvulla kerrallaan vain yksi tai kaksi lasimestaria, ja se yleensä riitti tyydyttämään kysynnän. Koska monet lasinleikkauksen vaiheet olivat suhteellisen helppoja, alalle pyrki myös epävirallisia yrittäjiä, niin sanottuja fuskareita, jotka harjoittivat lasinleikkausta oman ammattinsa ohessa. Tällainen lasimestarin ammattiin tunkeutuminen…
Hämeen lääninkanslian arkistossa on säilynyt käsityöläisten virkavahvistus- ja erokirjoja vuosilta 1864–1868. Olin vuonna 2023 kuvannut niistä muutamia, muun muassa Antti Nygrénin ja renkolaisen Mikko (Mickel) Orénin valtakirjat. Orén-nimi tuntui silloin hämärästi tutulta, mutta vasta myöhemmin tajusin, että kysymyksessä on renkolainen…
Nikkari Matts Nordlund tuli ensimmäisen kerran esiin tutkiessani Lappeenrannan kehruuhuoneessa kudonta- ja kehruumestareina toimineita Agatha ja Sophia Nordlundia. Selvisi, etteivät siskokset ja Matts kuitenkaan olleet sukua toisilleen. Seuraavan kerran tapasin Matts Nordlundin Hämeenlinnan raastuvanoikeuden arkistoja selaillessani. Matts Andersinpoika Nordlund syntyi…
Finlands Allmänna Tidningenissä julkaistiin 10.7.1856 luettelo niistä Suomen krenatööritarkk’ampujapataljoonassa kuolleista henkilöistä, joiden perinnönsaajat eivät vielä olleet tiedossa. Luettelossa mainittiin myös Lopella syntynyt Johan Abrahaminpoika Aurén. Hänen jälkeenjäänyt omaisuutensa oli 12 hopearuplaa 31 3/4 kopeekkaa. Juho (Johan) Aurén oli syntynyt Läyliäisillä…
Vuonna 1900. Heinäkuun 30. päivänä kello 10. epp. kokoontui Kemin kaupungissa Raastuvanoikeus raatihuoneessa kaupungintalolla. Saapuvilla olivat Pormestari Helander sekä Neuvosmiehet Björkman ja Westberg. § 200. Tähän Rn istuntoon on hankittu näin kuuluva kirjallinen haaste: Liite ”Vähämäki” ja kun siinä mainittu…
Benvikin neitoja tutkittaessa on tullut vastaan muitakin kutojia, jotka ovat saaneet huomattavan paljon Suomen talousseuran palkintoja kudonnaisistaan. Yksi heistä on huittislainen Maria Kristiina Krusberg. Maria Kristiina, myöhemmin rippikirjoissa Maija Stiina, syntyi 7.6.1805 Huittisten Kivirannassa pellavakankuri Johan Reinholdinpoika Krusbergin (s. 1739)…
Aiemmin blogissa on kerrottu värjäri Elias Fagerlundista, jonka aikoinaan oli perustettava manufaktuuri voidakseen harjoittaa värjärin ammattia maaseudulla. Myöhemmin värjäreitä voitiin nimittää myös pitäjänkäsityöläisiksi, mutta maaseutuvärjäreiden määrä pysyi vähäisenä. Fagerlundin jälkeen Lopen seuraava värjäri oli Aleksander Görman. Aleksander syntyi 26.7.1828 Topenolla…
Suometar-lehdessä oli vuoden 1853 keväällä kaksiosainen artikkeli Hämeestä. Ensimmäisessä osassa kerrottiin hämäläisten historiaa Erik-kuninkaan ristiretkestä lähtien. Toinen osa käsitteli Hämeenlinnan kaupunkia, jonka perustamisesta ”kreivi Pekka Brahe” antoi etuus- ja lupakirjan vuonna 1650. Alkuperäisiä artikkeleita pääsee lukemaan yllä olevista linkeistä. Kirjoittajalla…
Rautakosken ruukki perustettiin Lopen Salonkylään vuonna 1850. Ammattitaitoinen työvoima oli hankittava pitäjän ulkopuolelta muilta ruukeilta. Inspehtoriksi palkattiin Anders Reinhold Ginman Högforsilta, ja ensimmäiset sepät tulivat Jokioisilta ja Kellokoskelta. Marraskuussa 1850 Rautakoskelle muuttivat vasarasepät (hammarsmed) Erik Flink ja Carl Meller, molemmat…
Esimerkkinä Lopella vuonna 1861 tilastoiduista räätäleistä on Vojakkalassa elämäntyönsä tehnyt Antti Nygrén, isoisäni isän serkku. Maaliskuun 27. päivänä vuonna 1826 syntynyt Antti on kastetiedoissa ilmoitettu Anders Gabriel Hindermanin pojaksi. Hän syntyi piika Eeva Liisa Enin aviottomana lapsena Topenon Ali-Heikkilässä, ja…
