Esimerkkinä Lopella vuonna 1861 tilastoiduista räätäleistä on Vojakkalassa elämäntyönsä tehnyt Antti Nygrén, isoisäni isän serkku. Maaliskuun 27. päivänä vuonna 1826 syntynyt Antti on kastetiedoissa ilmoitettu Anders Gabriel Hindermanin pojaksi. Hän syntyi piika Eeva Liisa Enin aviottomana lapsena Topenon Ali-Heikkilässä, ja…
Maaseudulla käsityöläisten lukumäärä pitäjää kohden oli vielä 1800-luvun puolivälissä rajoitettu. Ammatin harjoittamiseen tarvittiin puoltolause kihlakunnanoikeudelta ja lupa lääninhallitukselta. Käsityöläisammatin harjoittaminen maaseudulla vapautui vuoden 1868 elinkeinoasetuksella. Virallisen tilaston mukaan Lopella oli vuonna 1861 yhteensä 62 pitäjänkäsityöläistä ja heillä 19 oppipoikaa. Eniten…
Hattulassa 1795 syntynyt Maria Juhontytär tuli Benvikin kouluun heinäkuussa 1818. Hän oli silloin 23-vuotias ja oli ehtinyt olla parissa palveluspaikassa. Monien muiden oppilaiden tapaan Maria otti Benvikissä sukunimen: hänestä tuli Grönroos. Maria edistyi kudonnan taidossa erinomaisesti. Jo vuoden 1819 katselmukseen…
Pitäjänräätälin perhe Erik Johan Löfström syntyi Lopen Läyliäisillä 15.4.1837. Hänen vanhempansa olivat pitäjänräätäli Antti Juho Antinpoika Löfström (1804–1884) ja Saara Antintytär Karri (1799–1888). Isä Antti Juho Löfström oli entisen tykkimiehen Antti Löfströmin (1777–1856) ja Maria Heikintyttären (1779–1861) poika. Antti Löfström…
Koiviston ja Johanneksen käräjäkunnan vuoden 1861 talvikäräjät alkoivat Kaislahden yksittäistilalla Johanneksen pitäjässä 5.2. Lautamiehinä toimivat Abraham Juhonpoika Ilmasti Koiviston Makslahden kylästä, Paavo Tuomaanpoika Tikka Johanneksen Tikkalan kylästä, Sakari Joosepinpoika Samuli Koiviston Saarenpäästä, Yrjö Paavonpoika Mannonen Koiviston Mannolasta, Erkki Matinpoika Kesäläinen…
Uudenmaan ja Hämeen läänintilien tositekirjassa vuodelta 1761 luetellaan Lopen pitäjänkäsityöläiset (hakasulkeissa olevat tiedot rippikirjasta): Lopenkylässä räätäli [Johan Johansson] EkbergJoentakana suutari Simon [Jacobsson Skytte]Ourajoella räätäli Ernest [Jacobsson]Topenolla räätäli Anders [Ericsson] ja seppä Jöran [Henriksson]Sajaniemessä räätäli Jacob [Simonsson Rosberg] ja seppä Anders…
Mikkelin Wiikko-Sanomissa oli 4.5.1864 uutinen Kangasniemeltä: Kangasniemestä. Kowaa rahan puutetta walitetaan täällä niinkun joka paikassa muualla ympäri maata. Siitä puutoksesta meinasiwat meitä wapauttaa Luusniemen kylän torpparit, jotka tänä talwena koetteliwat tinasta walaa hopia-rahoja. Mutta ne luonnistu niin kehnosti ett’ei siitäkän…
Suomen talousseura kartoitti 1830-luvulla pellavanjalostuksen tilaa Suomessa. Kyselyyn vuonna 1838 vastannut nimismies Otto Tammelander kertoi Lopen tilanteesta: Lopella pellavaa on viljelty kautta aikain, mutta viljely ei ole viime aikoina laajentunut. Sato myydään Hämeenlinnassa, Helsingissä ja Turussa, joka on pääasiallinen myyntipaikka.…
Wuonna 1888. Syyskuun 24. päivänä kokoontui Raastuvanoikeus Joensuussa Raatihuoneelle. Saapuvilla olivat Pormestari J. A. Nystén, sekä Raatimies Juhana Nousiainen ja Ravintolanpitäjä Simo H. A. Andberg, viimemainittu ennen tehdyllä tuomarin valalla. Pöytäkirjan toimitti Pormestari Nystén. §: 9. Kaupunginviskaali N. H. Aschan…
Kupariseppämestari Johan Kommoinilla (1792–1843) oli ensimmäisestä avioliitosta Gustava Olinin (1798–1829) kanssa viisi lasta. Toisessa avioliitossa Sofia Vilhelmina Liliuksen (1808–1861) kanssa lapsia syntyi kuusi. Yhteensä yhdestätoista lapsesta aikuisiksi eli kolme tytärtä ja kolme poikaa. Ensimmäisen avioliiton lapset Erika Vilhelmina Melander, s.…
