Kategoria käsityöläiset

Maria Grönroos – kutoja ja suutarin vaimo

Hattulassa 1795 syntynyt Maria Juhontytär tuli Benvikin kouluun heinäkuussa 1818. Hän oli silloin 23-vuotias ja oli ehtinyt olla parissa palveluspaikassa. Monien muiden oppilaiden tapaan Maria otti Benvikissä sukunimen: hänestä tuli Grönroos. Maria edistyi kudonnan taidossa erinomaisesti. Jo vuoden 1819 katselmukseen…

Kaks kisälliä kerran

Koiviston ja Johanneksen käräjäkunnan vuoden 1861 talvikäräjät alkoivat Kaislahden yksit­täis­tilalla Johanneksen pitäjässä 5.2. Lauta­miehinä toimivat Abra­ham Juhon­poika Ilmasti Koiviston Maks­lahden kylästä, Paavo Tuomaan­poika Tikka Johanneksen Tikka­lan kylästä, Sakari Joosepin­poi­ka Samu­li Koi­vis­ton Saa­ren­pääs­tä, Yrjö Paa­von­poika Manno­nen Koi­vis­ton Manno­lasta, Erkki Matin­poika Kesä­läi­nen…

Peuralta Niinimäkeen

Uudenmaan ja Hämeen läänintilien tositekirjassa vuodelta 1761 luetellaan Lopen pitäjänkäsi­työläiset (hakasulkeissa olevat tiedot rippikirjasta): Lopenkylässä räätäli [Johan Johansson] EkbergJoentakana suutari Simon [Jacobsson Skytte]Ourajoella räätäli Ernest [Jacobsson]Topenolla räätäli Anders [Ericsson] ja seppä Jöran [Henriksson]Sajaniemessä räätäli Jacob [Simonsson Rosberg] ja seppä Anders…

Lurjuksia Luusniemellä

 Mikkelin Wiikko-Sanomissa oli 4.5.1864 uutinen Kangas­niemeltä: Kangasniemestä. Kowaa rahan puutetta wali­te­taan tääl­lä niin­kun joka pai­kassa muu­alla ym­päri maa­ta. Siitä puu­tok­sesta meina­si­wat mei­tä wapaut­taa Luus­nie­men kylän torp­pa­rit, jotka tänä tal­wena koet­te­li­wat tinasta walaa hopia-rahoja. Mut­ta ne luon­nistu niin keh­nos­ti ett’ei siitä­kän…

Lopen kutojanaisia 1800-luvulla

Suomen talousseura kartoitti 1830-luvulla pellavanjalostuksen tilaa Suomessa. Kyselyyn vuonna 1838 vastannut nimismies Otto Tammelander kertoi Lopen tilanteesta: Lopella pellavaa on viljelty kautta aikain, mutta viljely ei ole viime aikoina laajentunut. Sato myydään Hämeenlinnassa, Helsingissä ja Turussa, joka on pääasiallinen myyntipaikka.…

Varkaita Joensuussa

Wuonna 1888. Syyskuun 24. päivänä kokoon­tui Raastu­van­oi­keus Joen­suussa Raati­huo­neelle. Saapu­villa oli­vat Pormes­tari J. A. Nystén, sekä Raati­mies Juha­na Nousi­ai­nen ja Ravin­to­lan­pitäjä Simo H. A. And­berg, viime­mai­nit­tu ennen teh­dyllä tuo­ma­rin va­lalla. Pöytäkirjan toimitti Pormestari Nystén. §: 9. Kaupunginviskaali N. H. Aschan…

Kommoset, Brunströmit ja Melanderit

Kupariseppämestari Johan Kommoinilla (1792–1843) oli ensimmäisestä avioliitosta Gustava Olinin (1798–1829) kanssa viisi lasta. Toisessa avioliitossa Sofia Vilhelmina Liliuksen (1808–1861) kanssa lapsia syntyi kuusi. Yhteensä yhdestätoista lapsesta aikuisiksi eli kolme tytärtä ja kolme poikaa. Ensimmäisen avioliiton lapset Erika Vilhelmina Melander, s.…

Kuparisepäksi vai ei?

Kuparisepän oppilas Isac Sandberg anoi Kaskisten järjes­tys­oikeu­den istun­nossa 6.6.1816 pää­syä kau­pun­gin työ- ja suojelus­mieheksi (Arbets- och Förswars karl). Kuulta­vaksi saapu­nut kupari­seppä Hess­ler jätti oikeu­delle Sand­bergin kanssa laati­mansa sopi­muk­sen: Följande Contracht Haver jag mäd min Lärling Isac Sand­berg Överens komitt nämligen.Såsom…

Vilhelmina Liliuksen toinen avioliitto

Vilhelmina Komoin, syntyjään Lilius, jäi puolisonsa kupariseppä Komoinin kuoltua taloudellisesti tukalaan tilanteeseen. Hän pyrki kuitenkin pitämään verstaan toimin­nassa ja palkkasi keväällä 1844 värkkikisälliksi 22-vuotiaan Magnus Fagerlundin. Magnus Fagerlund oli syntynyt Janakkalassa 22.7.1822. Kuparisepän oppia hän oli saanut ainakin Hämeenlinnassa ja…