Kategoria käsityöläiset

Rökmanit ja Domanderit

   Maria Amanda Rökman Benvikin neito Ulrika Domanderin ja nahkuri Simon Mellströmin lapsista eli aikuiseksi vain 15.2.1834 syntynyt Maria Amanda. Kummeina olivat leskirouva Christiana Montell, nahkuri Matts Wiander vaimonsa Maria Catharina Salénin kanssa, kauppias Otto Vilhelm Salén ja äidin velipuoli…

Ulrika Domander, nahkurin vaimo

Benvikin oppilas numero 34 Ulrika Domander palasi kolmen vuoden opintojen jälkeen Hämeenlinnaan helmikuussa 1825 ilman tietoa työpaikasta. Hän ei ollut kaikkein kiitellyimpien oppilaiden joukossa, vaikka hänellä johtaja Bladhin mukaan olikin taipumuksia alalle. Arvostelun mukaan Ulrika ei kuitenkaan ollut tarpeeksi huolelllinen.…

Taitavat Björkfeltin naiset

Sauvon kudontakoulun johtajattarella Eva Björkfeltillä oli kolme veljeä ja viisi aikuiseksi elänyttä sisarta. Kaikki sisaret olivat jollain tavalla mukana Sauvon kudontakoulun toiminnassa.   Gustava Lillberg (1803–1894) Gustava oli lapsuudenkodistaan lähdettyään piikana Paraisilla ja muutti sitten vuonna 1822 Sauvoon tätinsä Eva…

Kisällin reissuvihko

Värjärin kisälli Johan Anders Hogren haki syksyllä 1814 tapulikaupunki Turun pormestarilta ja raadilta matka­passia. Hän oli aikeissa lähteä Viipu­riin, Pieta­riin ja Tallin­naan etsi­mään itsel­leen vihreätä oksaa. Lokakuun 6. päivä hän saikin kunnallis­pormestari Synner­bergin all­ekirjoittaman komean matka­kirjan.   Kääntöpuolella on luettelo…

Esi-isät käräjillä

Tavallisista 1700-luvulla eläneistä kansanihmisistä ei kirkonkirjojen merkintöjen lisäksi paljon tietoa ole saatavissa. Käräjäpöytäkirjoista saattaa kuitenkin hyvällä onnella löytyä esivanhempien elämää valaisevaa aineistoa. Aina ei ratkaisua tutkimusongelmiin saa, mutta mukavaa pikkutietoa kuitenkin. Seuraavassa pari tapausta, joissa esi-isät ovat olleet käräjätuvassa sovinnollisella…

Tervaa ja höyheniä

Yhdysvaltain kongressin kirjastoon (The Library of Congress) on digitoitu muun aineiston ohessa runsaasti vanhoja sanoma­lehtiä. Joukossa on myös amerikan­suoma­lai­sia lehtiä, kuten Mis­sourissa julkaistu Auttaja ja Oregonissa julkaistu Uusi kotimaa.  Seuraa­vassa on selon­teko vuosien 1889 ja 1895 välillä kirjoi­te­tuista amerik­ka­lais­lehtien artik­ke­leista,…

Kaksi kankuria Lopelta

Ensimmäiset pitäjänkäsityöläiset eli virallisen luvan saaneet maaseudun käsityöläiset olivat suutareita, räätäleitä ja seppiä. Vuonna 1752 annettiin myös kankureille lupa hakeutua pitäjänkankureiksi. Sitä ennen maaseudun ammattikankurit olivat useimmiten aatelisten ja isojen kartanoiden palveluksessa tai kiersivät tilaustöitä tehden. Lopella oli 1700-luvun toisella…

Lehtien sota

Leipuri Viktor Liikanen sai kesällä 1907 sanomalehtijulkisuutta ympäri Suomen muttei kovin mairittelevissa merkeissä. Taustaksi mainittakoon, että Joutsan työväen­yhdistys oli lokakuussa  1906 valinnut Viktor Liikasen yksimielisesti esimiehekseen. Helmikuun 1907 kuukausikokouksessa Viktor sai jatkaa esimiehenä, ja myös hänen Ida-vaimonsa pääsi tuolloin johtokuntaan. Sota…

Pellavakankureita Hattulassa Maria Lakan aikaan

Jo ennen Benvikistä tulleita opettajattaria monet maaseudun naiset harjoittivat pellavankudontaa ansaintamielessä. Naiskutojia on kuitenkin vaikea rippikirjoista löytää, sillä he ovat ”vaimoja” tai ”piikoja” ja ”itsellisiä” ilman tarkempaa ammattinimikettä. Mieskankurit sen sijaan ovat käsityöläisinä selvästi esillä. Heitä oli Hattulassakin useita, esimerkiksi…

Kisälli Stenman liikekannalla

Värjärin kisälli Carl Reinhold Stenman saapui Kaskisten kaupunkiin vuoden 1829 elokuussa ja pestautui työhön värjäri Ahlmanille. Sitä ennen hän oli seitsemän vuoden aikana ehtinyt työskennellä kisällinä yhdeksässä kaupungissa ja jonkin aikaa maaseudullakin. Carl Reinhold Stenman oli syntynyt Turussa 24.9.1798. Hänen…