Suometar-lehdessä oli vuoden 1853 keväällä kaksiosainen artikkeli Hämeestä. Ensimmäisessä osassa kerrottiin hämäläisten historiaa Erik-kuninkaan ristiretkestä lähtien. Toinen osa käsitteli Hämeenlinnan kaupunkia, jonka perustamisesta ”kreivi Pekka Brahe” antoi etuus- ja lupakirjan vuonna 1650. Alkuperäisiä artikkeleita pääsee lukemaan yllä olevista linkeistä. Kirjoittajalla…
Olin 31.1.2023 Hyvinkään rautatieasemalla vastassa blogin toista kirjoittajaa, kun satuin vilkaisemaan seinässä olevaa kylttiä. Huomasin, että oli asemaravintolan 161-vuotispäivä: Hyvinkään asemaravintola on toiminut keskeytyksettä siitä pitäen. Hyvin säilynyt ravintolasali lisättiin rakennukseen 1890-luvulla. Martha Grönholm s. Nilsson Yksi 1900-luvun alkupuolen…
Hämäläinen-lehden lukija Hauholta lähetti lehteen vuoden 1858 syysmarkkinoiden jälkeen pitkähkön vuodatuksen otsikolla ”Markkinoista muutama sana”. Kirjoittaja oli kiitollinen, että markkinat turmeluksineen taas tältä vuodelta olivat ohi, ja toivoi, että kokemuksesta otettaisiin opiksi. Suoraan sanoen: markkinat, jos oikialla nimellä nimitetään, owat…
Kovaa ajoa kaupungin silloilla Wuonna 1888. Lokakuun 1. päivänä kokoontui Raastuvanoikeus Joensuussa Raatihuoneelle. Saapuvilla olivat Pormestari J. A. Nystén, sekä raatimiehet Juhana Nousiainen ja Simo Hirvonen. Pöytäkirjan toimitti Pormestari Nystén. §: 13. Wirallinen syyttäjä Kaupunginviskaali N. H. Aschan lausui virkansa…
Ruotsin alamainen, kauppias Emanuel Östling matkusti marraskuussa 1824 Suomeen. Norrbottenin läänin maaherran myöntämän passin oli viseerannut Haaparannalla Venäjän varakonsuli Johan Sundell 22.11. Kaksi päivää myöhemmin Östling sai Oulun maaherralta Samuel Fredrik von Bornilta lupapiletin Porvooseen. Piletin kääntöpuolen merkinnöistä näkyy, että…
Satusetä Topelius kirjoitti toukokuussa 1873 ulkomaalaisten Suomessa tekemistä metsäkaupoista: ”Helsingissä on kokonainen kolonia saksalaisia, ruotsalaisia, norjalaisia ja englantilaisia herroja, jotka elävät kuin ruhtinaat.” Kemissä häärivää norjalaista Olsenia Topelius luonnehti ”pikku keisariksi”. Terje Olsen oli toimelias mies, joka hääri elämänsä aikana…
Joulu oli hyvää myyntiaikaa kauppiaille 1800-luvullakin. Hämeenlinnan lehdissä ilmoiteltiin ”joulunäyttelyistä”, joiden tarjonta oli suureksi osaksi herkkutavaroita ja kalaa. Vuonna 1870 kauppias J. G. Grönfors tarjosi Hämäläinen-lehdessä 15.12. muun muassa Bisqwittiä (Englantilaista teeleipää)MontpencieriäPastilliäFiikunia, Smyrnan sokuri-leiwoksia ja Malagan PähkiniäRusinoita, Malagan ja SmyrnanPlummonia…
Seurakuntiin saapuneiden kuulutusten ja ilmoitusten joukossa on monenlaista kiinnostavaa lappua ja lippua. Poimin tällä kertaa Liperin seurakunnasta muutamia suolakauppaa koskevia ilmoituksia vuosilta 1824–1834. 1824 Ajallisesti ensimmäinen kuulutus oli kirjoitettu Viipurissa 10. joulukuuta 1824. Kauppias Petter Tšusoff ilmoitti myyvänsä Viipurissa suolaa…
Monissa Suomen sanoma- ja aikakauslehdissä oli kesäkuussa 1911 ilmoitus, jossa mainostettiin korvaamattoman mukavaa uutuutta. Ihmekone täytti saman tehtävän kuin kaikkein kallein kirjoituskone, mutta sillä oli yksi etu vailla vertaa: sitä voi kuljettaa taskussa aivan taskukellon tapaan. Kuka vain tuntee kirjaimet,…
Paikallismajuri Stark lähetti kenraalikuvernööri Arseni Zakrevskille 31. joulukuuta päivätyn kirjeen. Siinä hän ilmoitti, että Hämeenlinnassa oli pidetty 28. ja 29. joulukuuta 1828 julkisia huvitilaisuuksia (publica Assembléer), vaikka keisarin määräämä suruaika oli vielä voimassa. Keisari Nikolai I:n äiti Maria Fjodorovna oli…
