Vielä 1800-luvun lopulla tuomioistuimissa ja virastoissa käytettiin yleisesti ruotsin kieltä. Suomenmieliset sanomalehdet julkaisivat hanakasti uutisia, joissa kerrottiin ruotsin kielen valta-aseman aiheuttamista kummallisuuksista. Kuinka meillä oikeutta käydään. Lopen wälikäräjillä wiime wiikolla oli esillä muuan riita-asia. Molemmilla riita-weljillä oli asiamies ja molemmat…
Mainitsin Papusten paikka -kirjoituksessa ohimennen Papusen veljesten vuonna 1823 saaman papintodistuksen. Kun näin todistuksen Kansallisarkiston Joensuun toimipisteessä, jäin tuijottamaan sitä pitkäksi aikaa sekä kirkkoherra Stepanovin ihastuttavan suomen kielen että todistuksessa mainitun sektin takia. Grekan Relikiumin Tunustajat Talonpojat Iwana ja Sima…
Potkukelkka kehitettiin ilmeisesti Ruotsissa 1800-luvun loppupuolella, ja pian se yleistyi myös Suomessa. Myös urheiluseurat ottivat potkukelkkailun ohjelmaansa. Ouluun perustettiin vuonna 1891 ”potkinklubi”, jonka Louhi-lehdessä sanottiin olevan ”ensimmäinen Suomessa ja ehkä koko maailmassa”. Hämeenlinnan pataljoonassa potkukelkkailu tuli uutena lajina urheilukilpailujen ohjelmaan…
Poliisikonstaapeli Viktor Bruun Asikkalan Kalkkisista piti 1900-luvun alussa muistikirjaa, jonne hän merkitsi tietoja perityistä maksuista, kuulusteluista ja muista ammattiinsa liittyvistä asioista. Viimeisellä sivulla on otsikoimaton resepti: Keitoksen käyttötarkoitus ei reseptistä selviä. Kysyin huvin vuoksi tekoälyltä, mitä aineksista syntyisi, ja ChatGPT…
Vuonna 1900 Tammikuun 27. päivänä kokoontuivat Hämeenlinnan kaupungin Raatihuoneessa virkaatekevä Pormestari Oikeusraatimies Hjalmar Sundel sekä Kunnallisraatimies J. A. Lindberg ja virkaatekevä Oikeusraatimies Varatuomari Leonard Idestam. Pöytäkirjan kirjasi v.t. Oikeusraatimies Idestam. § 48. Tähän istuntoon on Tehtaalainen Rosa Karlsson tästä kaupungista…
Vuonna 1887. Huhtikuun 25 päivänä kokoontui Raastuvan oikeus Joensuussa raatihuoneelle. Saapuvilla olivat Porimestari J. A. Nystén ja Raatimies S. Hirvonen, ynnä Ravintolanpitäjä H. A. Andberg, viime mainittu ennen tehdyllä tuomarin valalla. Pöytäkirjan toimitti Porimestari Nystén. § 1 Piika Maria Sorsa,…
Toukokuussa 1873 nimimerkki ”Matti Matin poika” kirjoitti Uudessa Suomettaressa käynnistään Helsingissä otsikolla ”Rengon metsäkulmilta (kirje täti Rekinalle)”. Juttu on kirjoitettu maalaispojan kirjeenä tädilleen, mutta taustalla taitaa olla halu osallistua kuumenemassa olleeseen kielitaisteluun, tässä tapauksessa huumorin avulla. Matti teki matkan huhtikuussa,…
Raastuvanoikeudessa 1887 Vuonna 1887. Tammikuun 24 päivänä kokoutui Raastuvan oikeus Joensuussa Raatihuoneella. Saapuvilla olivat Porimestari J. A. Nystén sekä Raatimiehet Juhana Nousiainen ja Simo Hirvonen. § 1 Joutomies Mikko Härkkänen, Ilomantsin pitäjän kirkonkylästä, mikä allamainitussa suhteessa täksi päiväksi Raastuvan Oikeuteen…
Suomen säätyvaltiopäivät kokoontuivat vuosina 1809–1906 keisarin kutsusta kaikkiaan 15 kertaa. Talonpoikaissäädyn edustajia oli yksi kustakin tuomiokunnasta. Heidät valittiin välillisillä vaaleilla: ensin valittiin valitsijamiehet kunta- tai pitäjänkokouksessa, ja sen jälkeen valitsijamiesten kokous valitsi yhden valtiopäivämiehen. Jokaisella valitsijamiehellä oli vaalissa yksi ääni.…
Kemin tapulikaupungin perustuskirja annettiin maaliskuussa 1869. Sen mukaan kaupunkiin tarvittiin raastuvanoikeus ja maistraatti, mutta ne perustettiin vasta heinäkuussa 1899. Sitä ennen hallinnosta vastasivat järjestysmies ja järjestysoikeus. Seuraavassa valittuja paloja maistraatin ensimmäisten kuukausien istunnoista. Pöytäkirja tehty Kemin kaupungin…
