Uutiset omituisista tai hauskoista tapahtumista kiersivät ennenkin sanomalehdissä ympäri maan. Tämä alun perin Aamulehdessä ollut uutinen julkaisiin muun muassa Hämäläisessä 9.4.1892: Hauska löytö. Wiime wiikolla, kun eräs matkamies kulki Tampereelta Karkkuun päin ja oltuaan yötä Tyrkkölän Räikällä Pirkkalassa, jatkoi matkaansa…
Torpparit Antti (Anders) Topp Pilpalasta ja Isak Ryyttä Topenolta olivat eräänä syyskuisena torstaina vuonna 1856 vaihtaneet keskenään hevosia. Talvikäräjillä 1857 Antti Topp vaati Ryytältä maksamatta jäänyttä kahden hopearuplan välirahaa. Ryyttä myönsi velan, mutta piti syytettä perusteettomana, koska Topp oli kauppaa…
Nimimerkki ”Lieto” kirjoitti vuonna 1909 Hämeen Sanomissa vanhoista hämäläisistä juhlatavoista. Pääsiäisenvietosta hän kertoi: – – Pitkäperjantai wietettiin wakawana juhlana, jolloin istuttiin pirteissä, syötiin mämmiä, makkaraa ja weisattiin. Edellisyönä oli tapana loihtia ja tehdä taikoja oman onnen waralle. Pääsiäisöinä käytiin ihmeitä…
Syyskäräjät 1868 Talollinen Erkki Johan Lindfors eli Mäkelä Leppälammin kylästä haastoi vuonna 1868 itsellismies Henrik Johan Hällforsin Nurmijärven syyskäräjiin maksamatta jääneistä vuokrista. Hällfors saapui käräjäpaikalle henkilökohtaisesti, mutta Lindforsia edusti käräjänotaari Oskar Rydman. Oskar Rydman esitti aluksi Erkki Johan Lindfors Mäkelän…
Mäkelän talon isäntä Erkki Johan Lindfors Nurmijärven Leppälammilta solmi lokakuussa 1864 vuokrasopimuksen, jonka toisena osapuolena oli itsellismies Henrik Johan Hällfors. Hyräys KontraktiMinä alla=kirjottaja otan tämän kautta sytningimiehen pojan…
Lukusilla eli lukukinkereillä tutkittiin lasten luku- ja kristinopin taitoja. Muistiinpanoja Lopen lukukinkereistä on säilynyt kirkonarkistossa. Seuraavassa taulukossa on esitetty vuonna 1886 lukukinkereillä lukemassa olleiden lukumäärä. Jos oikein tulkitsen, ensimmäisessä sarakkeessa on seurakunnan koko väkiluku kinkeripiireittäin, seuraavissa kolmessa yli 12-vuotiaat lukukinkereillä…
Kemin Taivalkosken Nuorisoseura julkaisi vuonna 1905 kymmenkunta Revontulet-seuralehteä. Nimimerkki Repo kyhäili niihin ahkerasti ”Revon kirjeitä” ja muitakin kirjoituksia. Lokakuussa 1905 ilmestyneen numeron kirjeet pääsivät julkisuuteen jo taannoin. Nyt palaan ajassa hieman taaksepäin ja esittelen muutamia aikaisempia kirjoituksia samalta vuodelta. Helmikuu…
Hämäläinen-lehti kirjoitti joulukuun 22. päivän numerossa vuonna 1894, että jouluksi näyttää sittenkin tulevan rekikeli: [– – ] Ylimalkaan on se lumen tulo tänä talwena ollut tawattoman niukkaa. Mimmoistahan sitte ollee jälkeen joulun ja loppiaisen. Hauskaa kumminkin, jos keliä edes tulee…
Suomen rahaolot olivat autonomian alkuaikoina sekavat. Kruunun ulosteot oli määrä maksaa virallisessa valuutassa eli ruplissa, mutta niistä oli pulaa, sillä varsinkin Pohjois- ja Länsi-Suomessa kierrossa oli enimmäkseen Ruotsin rahaa. Kemin pitäjänkokous valtuutti vuonna 1827 kolme miestä anomaan senaatilta, että pitäjä…
Joulukortteja menneiltä ajoilta:
