Raastuvanoikeudessa 1887 Vuonna 1887. Tammikuun 24 päivänä kokoutui Raastuvan oikeus Joensuussa Raatihuoneella. Saapuvilla olivat Porimestari J. A. Nystén sekä Raatimiehet Juhana Nousiainen ja Simo Hirvonen. § 1 Joutomies Mikko Härkkänen, Ilomantsin pitäjän kirkonkylästä, mikä allamainitussa suhteessa täksi päiväksi Raastuvan Oikeuteen…
Suomen säätyvaltiopäivät kokoontuivat vuosina 1809–1906 keisarin kutsusta kaikkiaan 15 kertaa. Talonpoikaissäädyn edustajia oli yksi kustakin tuomiokunnasta. Heidät valittiin välillisillä vaaleilla: ensin valittiin valitsijamiehet kunta- tai pitäjänkokouksessa, ja sen jälkeen valitsijamiesten kokous valitsi yhden valtiopäivämiehen. Jokaisella valitsijamiehellä oli vaalissa yksi ääni.…
Kemin tapulikaupungin perustuskirja annettiin maaliskuussa 1869. Sen mukaan kaupunkiin tarvittiin raastuvanoikeus ja maistraatti, mutta ne perustettiin vasta heinäkuussa 1899. Sitä ennen hallinnosta vastasivat järjestysmies ja järjestysoikeus. Seuraavassa valittuja paloja maistraatin ensimmäisten kuukausien istunnoista. Pöytäkirja tehty Kemin kaupungin…
Wuonna 1891. Helmikuun 9 pnä kokoontui Raast. Oikeus Joensuussa raatihuoneella. Saapuvilla olivat Pormestari J. A. Nystén, sekä raatimies Simo Hirvonen ja Kaupunginviskaali K. L. Edman ennen tehdyllä tuomarin valalla. Pöytäkirjan toimitti Pormestari Nystén. – – –§: 45. Saunanpitäjä Juho Kärki…
Lopen syyskäräjillä vuonna 1832 oli käsiteltävänä saman vuoden heinäkuussa annettu julistus: Pappilan tilanhoitaja kirkkoherra Strandberg, Uotilan rusthollin omistaja nimismies Tammelander, Taarin omistaja C. G. Laurentz, lautamies Abraham Pietilä, talolliset Erik Johan Kurki, Elias ja Johan Ilkola, talollisen leski Maria Simontytär…
Uutiset omituisista tai hauskoista tapahtumista kiersivät ennenkin sanomalehdissä ympäri maan. Tämä alun perin Aamulehdessä ollut uutinen julkaisiin muun muassa Hämäläisessä 9.4.1892: Hauska löytö. Wiime wiikolla, kun eräs matkamies kulki Tampereelta Karkkuun päin ja oltuaan yötä Tyrkkölän Räikällä Pirkkalassa, jatkoi matkaansa…
Torpparit Antti (Anders) Topp Pilpalasta ja Isak Ryyttä Topenolta olivat eräänä syyskuisena torstaina vuonna 1856 vaihtaneet keskenään hevosia. Talvikäräjillä 1857 Antti Topp vaati Ryytältä maksamatta jäänyttä kahden hopearuplan välirahaa. Ryyttä myönsi velan, mutta piti syytettä perusteettomana, koska Topp oli kauppaa…
Nimimerkki ”Lieto” kirjoitti vuonna 1909 Hämeen Sanomissa vanhoista hämäläisistä juhlatavoista. Pääsiäisenvietosta hän kertoi: – – Pitkäperjantai wietettiin wakawana juhlana, jolloin istuttiin pirteissä, syötiin mämmiä, makkaraa ja weisattiin. Edellisyönä oli tapana loihtia ja tehdä taikoja oman onnen waralle. Pääsiäisöinä käytiin ihmeitä…
Syyskäräjät 1868 Talollinen Erkki Johan Lindfors eli Mäkelä Leppälammin kylästä haastoi vuonna 1868 itsellismies Henrik Johan Hällforsin Nurmijärven syyskäräjiin maksamatta jääneistä vuokrista. Hällfors saapui käräjäpaikalle henkilökohtaisesti, mutta Lindforsia edusti käräjänotaari Oskar Rydman. Oskar Rydman esitti aluksi Erkki Johan Lindfors Mäkelän…
Mäkelän talon isäntä Erkki Johan Lindfors Nurmijärven Leppälammilta solmi lokakuussa 1864 vuokrasopimuksen, jonka toisena osapuolena oli itsellismies Henrik Johan Hällfors. Hyräys KontraktiMinä alla=kirjottaja otan tämän kautta sytningimiehen pojan…
