”Tännekin syrjäiseen kuntaamme waikuttawat aina wähin muun maailman riennot, puuhat ja menot”, kirjoitti Hämeen Sanomiin heinäkuussa 1887 Lopelta kirjeen lähettänyt moraalinvartija: Eräässä kylässä on otettu huwitusten ja hyppyjen pito milt’ei joka wiikkoiseksi toimeksi. Turhuus on mennyt niinkin pitkälle, että owat…
Pohjois-Karjalan kirjeenvaihtajamme lähetti joulukortin.
Agneta ja Amalia Nurmijärven syyskäräjillä 1893 käsiteltiin 8.11. kunnianloukkausta koskevaa asiaa, jossa kantajana oli talollisen vaimo Agneta Vanhamylly Nurmijärven pitäjän Hyvinkään kylästä ja vastaajana työmiehen vaimo Amalia Åberg Helsingin kaupungista. Kantajaa eli hakijaa edusti istunnossa entinen poliisikonstaapeli Daniel Malm. Vastaaja…
Tanskalainen Hans Petersen perusti vuonna 1889 Ruotsissa naistenlehden, jonka nimeksi tuli Svensk Dam-Tidning. Vielä nytkin ilmestyvän lehden nimi on nykymuodossa Svensk Damtidning tai lyhennettynä Svensk Dam. Selailen aina silloin tällöin kirjastooni päätynyttä vuoden 1901 vuosikertaa, jonka alkuperäinen omistaja oli Tyyne…
Naisten viikosta (18.–24.7.) kirjoitettiin 1800-luvun suomalaislehdissä ainakin lähes vuosittain. Tässä maininta vuodelta 1883: Hämeenlinnasta.Sataa, eikä lakkaakaan. Monella maanmiehellä on koko näitten pitkällisten sateitten aikana ollut heiniä maahan niitettynä; niitäpä tuskin enään woidaan mätänemästä estää. Sitä wastaan on kaste nähtäwästi wirkistänyt…
Finlands Allmänna Tidning ja muutkin sanomalehdet julkaisivat aikoinaan läänikohtaisia luetteloita maaherrojen raportoimista ”mainittavista tapahtumista” (anmärkningsvärda tilldragelser enligt af guvernörerne inlämnade rapporter). Epidemioiden, rikosten ja onnettomuuksien lisäksi listoilla on runsaasti tulipaloja. Seuraavassa lähinnä Loppea koskevia tulipalouutisia FAT:n palstoilta ja muuutamasta muustakin…
Suomessa toimi 1920-luvun alkuvuosina kolme kirjeopistoa: Kansanvalistusseuran eli KVS:n kirjeopisto, Suomen kirjeopisto ja Suomen kieliopisto. KVS:n kirjeopiston tarjonta oli näistä kattavin: ”Se on niiden opisto, jotka täydentävät tietojaan yleis- ja kansalaissivistykseen kuuluvissa aineissa ja myöskin niiden, jotka haluavat hankkia tietoja…
Vanhoja sanomalehtiä selatessa löytyy monenlaisia uutisia Topenoltakin. Hämeen Sanomat kertoi 20.2.1880, että kylään ollaan puuhaamassa omaa kansakoulua. Aloitteentekijöinä olivat kyläläiset itse, ja varoja koulun rakentamiseen kerättiin laskiaistiistaina järjestetyillä iltahuveilla. Arveltiin, että koulu voitaisiin aloittaa jo seuraavana syksynä, ensin vuokratiloissa. Viisitoista…
Yrjö ja Hilja Knuutin perheeseen Alatornion Ruottalassa syntyi kolme poikaa ja kuusi tytärtä. Vuosina 1935–1945 syntyneet tytöt ovat ikäjärjestyksessä Eira, Terttu, Ella, Ulla, Elsa ja Eila. Olen tälle iloiselle sisarusparvelle sukua isäni kautta. Yhteiset esivanhempamme ovat Aaro Rautiola (1764–1808) ja…
