Kategoria

Koulutusta kihlatulle

Ruotsin Haaparannalla vuodesta 1882 ilmestynyt Haaparannan­lehti kirjoitti 31.8.1899 opet­ta­vai­sen tari­nan sano­ma­leh­tien lak­kau­tus­ten vai­ku­tuk­ses­ta: Eräässä Etelä-Savon kunnassa oli rikkaan­lainen talon­tytär, jol­la kävi pal­jon kosi­joi­ta. Mut­ta nai­mis­kau­poista ei sen parem­paa tahto­nut tulla, tyttö kun huo­mat­tiin perin tyh­mä­päi­seksi. Rik­kaudet ne kuiten­kin hou­kut­te­li­vat kauvem­paa­kin…

Postikortteja Oripäähän

Sirkka Leinon arkistossa on hänen iso­äitin­sä Olga Mal­min kotiin tulleita postikortteja. Suu­rin osa 1900-luvun alun säily­neis­tä kor­teis­ta on lähe­tet­ty Ol­galle tai hänen sisa­rel­leen Sel­malle. Sisa­rus­ten van­hem­mat olivat ta­lol­linen Juho Felix Malmi ja Lovii­sa Karo­liina Pruukka. Selma syntyi Ori­päässä 6.11.1871 ja…

Erävistö lukkarin puustellina

Päätös Erävistön maiden erottamisesta lukkarin virkataloksi oli tehty vuonna 1807, mutta vasta vuoden 1831 lopulla maanmittari erotti virkatalon 1/16 manttaalin maa-alueen omaksi tilakseen. Huhtikuussa 1833 Lopen lukkari Jakob Johan Lindberg anoi hallinta- ja asumisoikeutta Erävistöön. Immissioanomuksessa lukkari Lindbergin takaajina olivat…

Nuoriso seuraa aikaansa

Etelä-Pohjanmaalla synty­neen nuo­riso­seura­liik­keen kas­vu­ryn­täys levi­si 1900-luvun tait­tees­sa Perä­pohjo­laan­kin. Ala­jän­kä­län ta­lossa Ala­paak­ko­las­sa perus­tet­tiin tam­mi­kuussa 1901 Ke­min Taival­kos­ken nuo­ri­so­seu­ra. Sen en­sim­mäi­seen johto­kun­taan kuu­lui­vat esi­mie­henä Mau­lan kou­lun opet­ta­ja Kaarlo Kos­ki­nen, vara­esi­mie­he­nä Ant­ti Kaa­rak­ka, kir­ju­rina Pek­ka Ala­mau­nu, vara­kir­ju­rina Hei­no Jän­kä­lä, rahas­ton­hoi­ta­ja­na Fan­ny Kaup­pi ja…

Kulttuuria Kemijokivarressa

Eläviä kuvia Kemin alueella ilmestyvässä Perä-Pohjolaisessa julkaistiin 23.3.1909 ilmoitus: Kemin Taivalkosken Nuorisoseuranäyttelee Tervolan KirkonkylänTyöväentalollaSunnuntaina 28 p. Maalisk. ”Eläviä kuvia”(kolminäytöksinen näytelmä) Näytelmä alkaa klo 7 j.p.Lopuksi karkeloa.                                                Toimikunta.  Samassa lehdessä oli 1.4. nimimerkin –o –n arvostelu: Näytelmäiltama. ”Eläviä kuvia”-niminen näytelmä näytel­tiin…

Erävistön torppari Matti Simonpoika

Erävistö, joka 1800-luvulla tunnettiin Lopen lukkarin virkatalona, oli alun perin torppa isojaossa syntyneellä kruunun liikamaalla noin puolen peninkulman päässä kirkonkylästä. Ensimmäisen kerran pappilan alaisuuteen merkitty Erävistö esiintyy henkikirjassa 1786: Äräwistö torp nybygge, Mats Simonsson, Sophia hu. Rippikirjassa 1786–1791 torppa on…

Anne Härkönen in memoriam

Tutustuin Anneen syksyllä 1975. Hän oli töissä KY:llä eli Helsingin kauppakorkea­koulun ylioppilas­kunnalla lähet­tinä ja oli osan työ­ajastaan Ruusulan­kadun opiskelija-asunnon puhelin­keskuk­sessa. Anne tervehti sisään­tulijoita iloisesti savon murteella ja rupesi herkästi juttu­sille niin tuttujen kuin tunte­mat­to­mienkin kanssa. Juttu­tuo­kion päät­ti usein toivotus ”Iloi­siin!”,…

Hämeenlinnan kehruu- ja kotiteollisuuskoulu

Helsingfors Tidningar -lehdessä kerrottiin 20.4.1836, että Hämeenlinnaan on vapaaehtoisin voimin perustettu kehruukoulu köyhille tyttölapsille. Uutisen mukaan opetus oli jo täydessä käynnissä, ja Suomen talousseura oli myöntänyt koululle 400 seteliruplan vuotuisen avustuksen. Kehräämisen lisäksi opetettiin myös muuta pellavankäsittelyä, ja oppilaiden välityksellä…

Siperiasta takaisin

Suomesta karkotettiin vuosina 1826–1888 Siperiaan yli 3000 henkeä, joista suurin osa oli miehiä. Kuolemantuomiosta armahdetut joutuivat pakkotyöhön kaivoksiin ja tehtaisiin. Rikoksista tai irtolaisuudesta vankeuteen tuomittuja lähetettiin omasta anomuksestaan siirtolaisiksi. Matka Suomesta karkotuspaikkaan tehtiin pääasias­sa jalkaisin, ja se kesti toista vuotta.…

Talonpojat lumitöihin

Maaliskuun 26. päivänä 1855 aloitettiin Lopen pitäjän sekä eräiden Janakkalan, Rengon ja Hausjärven osien talvikäräjät Pälsin talossa Sajaniemessä. Toisen käräjäpäivän asialistalla oli muun muassa yleisten maanteiden talvikunnossapito, josta oli määrä päättää seuraavaksi viisivuotiskaudeksi. Maanteiden talvisesta aukipidosta vastasivat tien lähellä asuvista…