Uudessa Suomettaressa julkaistiin 11.1.1871 Siwulta katsojan kirjoitus: Maaseuduilta. Janakkalasta 7 p. Tammik. Iltahuweja on wietetty täällä tätä nykyä jotensakin usioita; niin wiimeksi tämän kuun 6:tena päiwänä. Näistä wiimeisistä sanotaan tulot käytettäwän pitäjän tyttökuolun hywäksi (?). Ilta wietettiin tanssilla ja rawintojaisilla,…
Vertimus sai kälyn tyttären piirtämän joulukortin Hyvinkäältä. Hyvää Joulua kaikille!
Vuodesta 1859 Kustaa En oli muonatorpparina Konkkalan Hyvähuhdan torpassa Joentakana. Talvikäräjillä 1861 hän vaati torppari Kustaa Mikonpoika Hyvähuhdalta saamatta jäänyttä palkkaansa. En kertoi edellisen palvelusvuoden ajan tehneensä Hyvähuhdalle kolme työpäivää viikossa, ja palkaksi oli sovittu pestuurahana yksi rupla hopeassa, neljä…
Lopen Salonkylässä 30.10.1806 syntynyt Kustaa En (Ehn) oli Pietarin seikkailujensa jälkeen ja kärsittyään rangaistuksen hevosvarkaudesta palannut kotikyläänsä Launosiin vuoden 1836 tienoilla. Vuonna 1840 hän avioitui 29-vuotiaan Fredrika Fredrikintyttären kanssa. Kustaan ja Fredrikan esikoinen syntyi tammikuussa 1838. Pariskunta oli silloin jo…
Viime kerralla kirjoitin renki August Paavalinpojan onnistuneesta palkanperinnästä. Palkkariitaan johtanutta Sajaniemen Heikkilän renginpestiä seurasivat vuosittain vaihtuvat työpaikat Ourajoella ja Lopen kirkonkylässä. Renkien ja piikojen työsopimukset tehtiin vuodeksi kerrallaan, ja palvelusaika päättyi marraskuun 1. päivänä. Palkollisen tuli uuteen työpaikkaan pestautuessaan esittää…
Renki August Paavalinpoika peräsi palkkasaataviaan isäntä Josef Hermanninpoika Heikkilältä joulukuun alussa pidetyillä Lopen syyskäräjillä 1852. August oli palvellut renkinä Sajaniemen Heikkilässä edellisen vuoden marraskuun 1. päivästä samaan päivään kuluvana vuonna, ja vuosipalkaksi oli Josef Heikkilän kanssa sovittu Palkasta oli saamatta…
Nimimerkki H. S–n. pohdiskeli Hämäläinen-lehdessä 14.9.1860, millä nimellä muinaiset suomalaiset kutsuivat esimiehiään ”tai niitä paremmuksia kansan seassa, joita nyt kutsutaan herroiksi, ja jommosia arvaten heilläkin on ollut aikoinansa, jolloin kansan valta vielä oli perekunnallisessa hoidossa, jos ei muina niin johdattajina,…
Ruotsin Haaparannalla vuodesta 1882 ilmestynyt Haaparannanlehti kirjoitti 31.8.1899 opettavaisen tarinan sanomalehtien lakkautusten vaikutuksesta: Eräässä Etelä-Savon kunnassa oli rikkaanlainen talontytär, jolla kävi paljon kosijoita. Mutta naimiskaupoista ei sen parempaa tahtonut tulla, tyttö kun huomattiin perin tyhmäpäiseksi. Rikkaudet ne kuitenkin houkuttelivat kauvempaakin…
Sirkka Leinon arkistossa on hänen isoäitinsä Olga Malmin kotiin tulleita postikortteja. Suurin osa 1900-luvun alun säilyneistä korteista on lähetetty Olgalle tai hänen sisarelleen Selmalle. Sisarusten vanhemmat olivat talollinen Juho Felix Malmi ja Loviisa Karoliina Pruukka. Selma syntyi Oripäässä 6.11.1871 ja…
Päätös Erävistön maiden erottamisesta lukkarin virkataloksi oli tehty vuonna 1807, mutta vasta vuoden 1831 lopulla maanmittari erotti virkatalon 1/16 manttaalin maa-alueen omaksi tilakseen. Huhtikuussa 1833 Lopen lukkari Jakob Johan Lindberg anoi hallinta- ja asumisoikeutta Erävistöön. Immissioanomuksessa lukkari Lindbergin takaajina olivat…
