Päätös Erävistön maiden erottamisesta lukkarin virkataloksi oli tehty vuonna 1807, mutta vasta vuoden 1831 lopulla maanmittari erotti virkatalon 1/16 manttaalin maa-alueen omaksi tilakseen. Huhtikuussa 1833 Lopen lukkari Jakob Johan Lindberg anoi hallinta- ja asumisoikeutta Erävistöön. Immissioanomuksessa lukkari Lindbergin takaajina olivat…
Etelä-Pohjanmaalla syntyneen nuorisoseuraliikkeen kasvuryntäys levisi 1900-luvun taitteessa Peräpohjolaankin. Alajänkälän talossa Alapaakkolassa perustettiin tammikuussa 1901 Kemin Taivalkosken nuorisoseura. Sen ensimmäiseen johtokuntaan kuuluivat esimiehenä Maulan koulun opettaja Kaarlo Koskinen, varaesimiehenä Antti Kaarakka, kirjurina Pekka Alamaunu, varakirjurina Heino Jänkälä, rahastonhoitajana Fanny Kauppi ja…
Eläviä kuvia Kemin alueella ilmestyvässä Perä-Pohjolaisessa julkaistiin 23.3.1909 ilmoitus: Kemin Taivalkosken Nuorisoseuranäyttelee Tervolan KirkonkylänTyöväentalollaSunnuntaina 28 p. Maalisk. ”Eläviä kuvia”(kolminäytöksinen näytelmä) Näytelmä alkaa klo 7 j.p.Lopuksi karkeloa. Toimikunta. Samassa lehdessä oli 1.4. nimimerkin –o –n arvostelu: Näytelmäiltama. ”Eläviä kuvia”-niminen näytelmä näyteltiin…
Erävistö, joka 1800-luvulla tunnettiin Lopen lukkarin virkatalona, oli alun perin torppa isojaossa syntyneellä kruunun liikamaalla noin puolen peninkulman päässä kirkonkylästä. Ensimmäisen kerran pappilan alaisuuteen merkitty Erävistö esiintyy henkikirjassa 1786: Äräwistö torp nybygge, Mats Simonsson, Sophia hu. Rippikirjassa 1786–1791 torppa on…
Tutustuin Anneen syksyllä 1975. Hän oli töissä KY:llä eli Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnalla lähettinä ja oli osan työajastaan Ruusulankadun opiskelija-asunnon puhelinkeskuksessa. Anne tervehti sisääntulijoita iloisesti savon murteella ja rupesi herkästi juttusille niin tuttujen kuin tuntemattomienkin kanssa. Juttutuokion päätti usein toivotus ”Iloisiin!”,…
Helsingfors Tidningar -lehdessä kerrottiin 20.4.1836, että Hämeenlinnaan on vapaaehtoisin voimin perustettu kehruukoulu köyhille tyttölapsille. Uutisen mukaan opetus oli jo täydessä käynnissä, ja Suomen talousseura oli myöntänyt koululle 400 seteliruplan vuotuisen avustuksen. Kehräämisen lisäksi opetettiin myös muuta pellavankäsittelyä, ja oppilaiden välityksellä…
Suomesta karkotettiin vuosina 1826–1888 Siperiaan yli 3000 henkeä, joista suurin osa oli miehiä. Kuolemantuomiosta armahdetut joutuivat pakkotyöhön kaivoksiin ja tehtaisiin. Rikoksista tai irtolaisuudesta vankeuteen tuomittuja lähetettiin omasta anomuksestaan siirtolaisiksi. Matka Suomesta karkotuspaikkaan tehtiin pääasiassa jalkaisin, ja se kesti toista vuotta.…
Maaliskuun 26. päivänä 1855 aloitettiin Lopen pitäjän sekä eräiden Janakkalan, Rengon ja Hausjärven osien talvikäräjät Pälsin talossa Sajaniemessä. Toisen käräjäpäivän asialistalla oli muun muassa yleisten maanteiden talvikunnossapito, josta oli määrä päättää seuraavaksi viisivuotiskaudeksi. Maanteiden talvisesta aukipidosta vastasivat tien lähellä asuvista…
Vuoden 1805 henkikirjojen liitteenä oli kornetti Carl Gustaf Laurentzin 5.12.1804 allekirjoittama luettelo Salon kartanon torppareista ja heidän vaimoistaan sekä henkikirjoitusikäisistä lapsistaan ja palkollisistaan. Luettelon mukaan kartanolla oli 31 torppaa. Laurentz käytti torppareista vain etunimiä, jotka alla ovat alkuperäisessä muodossa. Torppien…
Pohjois-Karjalan kirjeenvaihtajamme lähetti joulukortin.
