Kategoria

Hämeenlinnan kehruu- ja kotiteollisuuskoulu

Helsingfors Tidningar -lehdessä kerrottiin 20.4.1836, että Hämeenlinnaan on vapaaehtoisin voimin perustettu kehruukoulu köyhille tyttölapsille. Uutisen mukaan opetus oli jo täydessä käynnissä, ja Suomen talousseura oli myöntänyt koululle 400 seteliruplan vuotuisen avustuksen. Kehräämisen lisäksi opetettiin myös muuta pellavankäsittelyä, ja oppilaiden välityksellä…

Siperiasta takaisin

Suomesta karkotettiin vuosina 1826–1888 Siperiaan yli 3000 henkeä, joista suurin osa oli miehiä. Kuolemantuomiosta armahdetut joutuivat pakkotyöhön kaivoksiin ja tehtaisiin. Rikoksista tai irtolaisuudesta vankeuteen tuomittuja lähetettiin omasta anomuksestaan siirtolaisiksi. Matka Suomesta karkotuspaikkaan tehtiin pääasias­sa jalkaisin, ja se kesti toista vuotta.…

Talonpojat lumitöihin

Maaliskuun 26. päivänä 1855 aloitettiin Lopen pitäjän sekä eräiden Janakkalan, Rengon ja Hausjärven osien talvikäräjät Pälsin talossa Sajaniemessä. Toisen käräjäpäivän asialistalla oli muun muassa yleisten maanteiden talvikunnossapito, josta oli määrä päättää seuraavaksi viisivuotiskaudeksi. Maanteiden talvisesta aukipidosta vastasivat tien lähellä asuvista…

Salon kartanon torpat vuoden 1804 lopulla

Vuoden 1805 henkikirjojen liitteenä oli kornetti Carl Gustaf Laurentzin 5.12.1804 allekirjoittama luettelo Salon kartanon torppareista ja heidän vaimoistaan sekä henkikirjoitusikäisistä lapsistaan ja palkollisistaan. Luettelon mukaan kartanolla oli 31 torppaa. Laurentz käytti torppareista vain etunimiä, jotka alla ovat alku­peräisessä muodossa. Torppien…

Sauvon kudontakoulun oppilaita

Aiemmat Sauvon kudontakoulua käsittelevät blogikirjoitukset: Tarmokas kirkkoherra ja ahkera opettajatar (Sauvon koulun alkuvaiheita) Kudontakoulun johtajatar Eva Björkfelt Taitavat Björkfeltin naiset Sauvon kudontakoulun ensimmäiset oppilaat saivat oppinsa kiertävässä koulussa ja opiskelivat oman työnsä ohella. Oppilas (elev) näyttää olevan tittelinä vain alaikäisten…

Paimentytön palkka

Rippikouluikäinen Maria Iisakintytär oli ollut kesän 1827 paimentyttönä kaitsemassa Heikki Heikinpoika Uusitalon ja Juho Antinpoika Penkurin karjaa talojen yhteis­laitumella Sajaniemessä. Palkkaa oli Marian ja hänen isänsä Iisak Duktigin mielestä kuitenkin tullut vähemmän kuin oli sovittu. Asia oli esillä talvikäräjillä 1828.…

Paloapua Pesoselle

Rusthollari Juho Pesonen Juvan Hyötyisten kylästä haki syyskäräjillä 1845 paloapua aitas­taan, joka oli pala­nut 11. loka­kuuta. Pesonen jätti oikeu­delle syyni- ja arvio­kirjan, jonka lauta­mies Abra­ham Kaarti­nen oli laati­nut tehtyään katsel­muksen ja arvioin­nin rust­hollari Erik Johan Lukka­risen läsnä ollessa.  §8 Litt.…

”Urhollinen sonni” ja muita eläimiä

Seuraavassa muutamia pikku-uutisia, jotka ovat tulleet vastaan Kansalliskirjaston digitaalista lehtiarkistoa selatessa. Topenon sepältä Johan Grönqvistiltä varastettiin joulukuussa 1870 ruskea valakka: Warastettu Eilen puolipäiwän aikana warastettiin Åkerbergin talon kartanolta tässä kaupungissa [Hämeenlinnassa] pruuni wiidettä rekeä wetäwä walakka hewonen, mustalla oikealle riippuvalla…

Lähimatkalle Lopelle

Kotimaanmatkailu on nyt suosittua. Oppaaksi voi ottaa vaikkapa Suomen Matkailijayhdistyksen vuosina 1888–1890 julkaisemat kirjaset Matkasuuntia Suomessa, joihin on koottu sopivia retkikohteita maan eri osista. Vuoden 1888 oppaassa esitellään läntisen Uuden­maan matkailureittejä, joista yksi kulkee Lohjan kylästä Hämeen­linnaan. Loppikin osuu tämän…