Kategoria

Soranottoa hautuumaalta

Lopen pitäjänkokouksessa heinäkuun 23. päivänä vuonna 1854 käsiteltiin luvatonta soranottoa vanhan kirkon hautausmaa-alueelta. Jotkut pitäjäläiset olivat ottaneet tavakseen hakea vanhan kirkon hautausmaalta soraa tieosuuksiensa parannustöihin ynnä muihin tarkoituksiin. Sen seurauksena oli päivänvaloon noussut suuri määrä pääkalloja ja luita, joita koirat…

Lopen neitoja palvelijoiksi Pietariin

Blogissa on aiemmin ollut puhetta Lopelta 1800-luvulla muuttaneista, jotka lähtivät Pietariin käsityöläisoppiin. He olivat kaikki tietysti miespuolisia. Hagforsin perheestä tosin lähtivät veljesten lisäksi myös tyttäret Gustava ja Hedvig. Heistä tuli Pietarissa piikoja, ja piikominen olikin useimpien Pietariin muuttaneiden nuorten naisten…

Pälkäneen kehruukoulu

Pälkäneeltä lähti vuonna 1818 Benvikin pellavanjalostusopistoon kaksi neitoa: Maria Juhontytär Raatikka, oppilas numero 15, ja Liisa Juhontytär (Elisabeth Johanintytär) Mällinoja, numero 16. Maria palasi kotiin jo muutaman kuukauden kuluttua, Liisa valmistui opettajattareksi ja sai todistuksen kolmen vuoden ja kahden kuukauden…

Kenen kuuluisi elättää sokea isä?

Joulukuun 16. päivänä 1849 Lopen pitäjänkokous kokoontui käsittelemään sokean 71-vuotiaan Eerik Juho Juhonpojan kohtaloa. Eerik asui ”vanhana torpparina” Salon kartanon alaisessa Sääksjärven torpassa, jossa nyt oli torpparina hänen vanhin poikansa. Aluksi käytiin läpi asian taustoja. Sääksjärven torppaa isänsä jälkeen pitävä…

Lukupidot Lennolla

Kinkerit, kylänluvut, lukukinkerit, lukusijat tai lukuset olivat entisaikaan monelle kova paikka. Volter Kilven sanoin (Uusi Aura 30.10.1920, sivu 8): Jouluajan iloja seurasi karvas ja ahdistava aika, sillä nyt läheni­vät ankarat lukuset ja ”katkis­mukset” oli haet­tava kät­köistään. Pitkät sun­nun­tai-aamu- ja ilta­päivät kuului…

Kun posti kulki

Moni helsinkiläinen oli 1800-luvun puolivälissä tyytymätön postiin, sillä kaikki posti­lähetykset piti hakea itse val­tion posti­konttorista. Käytän­nössä postin hakivat usein perheen palve­lijat.  Rahapajan johtajaksi vuonna 1861 nimitetty August Fredrik Soldan esitti alku­vuodesta 1862 Helsing­fors Dag­bladissa ehdo­tuksen kaupungin­postin perustami­sesta Helsin­kiin. Hän puntaroi seikka­peräisessä…

Carolina Grönmark, suutarin ja matruusin vaimo

Benvikistä kolmen vuoden opiskelujen jälkeen opettajattareksi valmistunut Carolina Grönmark palasi Tampereelle marraskuussa 1821 ja muutti kotiin äitinsä, isäpuolensa ja veljensä luo. Useille paikkakunnille oli näihin aikoihin suunniteltu perustettavaksi kudontakouluja, ja Benvikissä valmistuneiden opettajattarien odotettiin auttavan niiden alkuun saattamisessa. Myös Tampereelle…

Ahneita perunkirjoittajia

Impilahden ja Suistamon pitäjien sekä Kitelän kappelin käräjäkunnan vuoden 1833 syyskäräjät pidettiin lokakuussa. Pykälissä 345–347 käsiteltiin perunkirjoitukseen liittyviä asioita. Pykälässä 345 oikeuden puheenjohtaja totesi, ettei perunkirjoituksia ole pidetty käräjäkunnassa asianmukaisesti. Monet vainajien omaiset olivat lisäksi valittaneet, että jos jonkinlaiset epäpätevät…

Apua turvattomille lapsille

Lopen kirkonarkistoja selatessa osui eteen sopimuksia turvattomien lasten hoidosta ja elatuksesta vuosilta 1850–1852. Ne koskivat lapsia, jotka oli sijoitettu kasvatusperheisiin valtion tähän tarkoitukseen 1849 myöntämillä varoilla. Avun kohteena olevista lapsista käytetään Lopen rippikirjoissa nimityksiä kronobarn ja fosterbarn. Käytän tässä kasvatti-nimitystä.…

Sapiskaa kenraalikuvernööriltä

Kreivi Arseni Zakrevski oli Suomen kenraalikuvernöörinä vuosina 1823–1831. Teh­ty­ään vuosina 1824 ja 1825 useita tarkastusmatkoja Suomeen hän lähetti elo­kuussa 1825 palautetta matka­reiteistä läänien maa­herroille. Oulun läänin­kans­liaan Zakrevskin kirje saapui 19. syys­kuuta 1825. Minulle laaditut matkareitit olivat vain otteita asessori Horn­borgin…