Suometar-lehden numerossa 5.5.1848 julkaistussa artikkelissa ”Rahwaanopetus-keinoja Suomessa” kerrottiin lehden saaneen monista seurakunnista tietoja kansanopetuksen tilasta. Joukossa oli myös selonteko Lopella vuonna 1847 aloitetuista sunnuntaikouluista. Kirjoittajana oli ilmeisesti kirkkoherra Fredrik Elers, vaikkei se käy jutusta ilmi. Hänen mukaansa sunnuntaikouluja oli jo…
Lopen kirkkoherra Fredrik Elers anoi vuonna 1849 lääninkansliaan lähettämässään kirjeessä, että itselliset Iisak Duktig ja Nikodemus Kustaanpoika määrättäisiin lähtemään pappilan mailla sijaitsevasta Rajalan torpasta. Duktig ja Nikodemus Kustaanpoika olivat päätyneet vävyiksi pappilan Rajalaan, joka oli tarkoitettu torpaksi mutta oli tuohon…
Sanomia Turusta -lehden numerossa 13 vuonna 1852 oli seuraava uutinen: Lopen pitäjän uusi alttaritaulu, H:ra R. W. Ekman’in maalaama, ja kuwailewa Kristuksen Ylösnousemista kuolleista, wietiin menneellä wiikolla Lopelle. Täällä Turussa rahan edestä näytettynä tuotti se mainitun pitäjän köyhille 25 rupl.…
Erään pykälän liite Kangasniemen käräjiltä. Tekstin suomennos alla. Lähde: KA Mli Suur-Savon tuomiokunnan arkisto, Cag:10 Kangasniemen käräjäkunnan varsinaisasiain pöytäkirjat 1808–1809.
Kesäkiireiden takia tyydyn tällä kerralla esittelemään kaksi muuttokirjaa 1860-luvulta ilman sen kummempia selityksiä. Ne sopinevat lukuharjoituksiksi: toinen muuttokirja on varsin selvälukuinen, toinen kaikkea muuta. Palannen sisältöön myöhemmin. Lähde: KA Jns Kontiolahden seurakunta, Seurakunnista saapuneet muuttokirjat.
Kirkon vihkiäiset Anttolan rukoushuonekunta sai 1860-luvulla lahjoituksena Juvan vanhan puukirkon. Juvan vanha kirkko purettiin ja siirrettiin Anttolaan talvella 1869–1870. Kirkon vihkiäiset pidettiin 25. kesäkuuta 1871, ja niistä kuulutettiin Anttolan kirkossa viikkoa aikaisemmin. Kuulutuksen allekirjoitti kirkkoherra Magnus Erik Alopaeus. Erityistoiveena oli,…
Lopen pitäjänkokouksessa heinäkuun 23. päivänä vuonna 1854 käsiteltiin luvatonta soranottoa vanhan kirkon hautausmaa-alueelta. Jotkut pitäjäläiset olivat ottaneet tavakseen hakea vanhan kirkon hautausmaalta soraa tieosuuksiensa parannustöihin ynnä muihin tarkoituksiin. Sen seurauksena oli päivänvaloon noussut suuri määrä pääkalloja ja luita, joita koirat…
Blogissa on aiemmin ollut puhetta Lopelta 1800-luvulla muuttaneista, jotka lähtivät Pietariin käsityöläisoppiin. He olivat kaikki tietysti miespuolisia. Hagforsin perheestä tosin lähtivät veljesten lisäksi myös tyttäret Gustava ja Hedvig. Heistä tuli Pietarissa piikoja, ja piikominen olikin useimpien Pietariin muuttaneiden nuorten naisten…
Pälkäneeltä lähti vuonna 1818 Benvikin pellavanjalostusopistoon kaksi neitoa: Maria Juhontytär Raatikka, oppilas numero 15, ja Liisa Juhontytär (Elisabeth Johanintytär) Mällinoja, numero 16. Maria palasi kotiin jo muutaman kuukauden kuluttua, Liisa valmistui opettajattareksi ja sai todistuksen kolmen vuoden ja kahden kuukauden…
Joulukuun 16. päivänä 1849 Lopen pitäjänkokous kokoontui käsittelemään sokean 71-vuotiaan Eerik Juho Juhonpojan kohtaloa. Eerik asui ”vanhana torpparina” Salon kartanon alaisessa Sääksjärven torpassa, jossa nyt oli torpparina hänen vanhin poikansa. Aluksi käytiin läpi asian taustoja. Sääksjärven torppaa isänsä jälkeen pitävä…
