Kategoria

Carolina Grönmark, suutarin ja matruusin vaimo

Benvikistä kolmen vuoden opiskelujen jälkeen opettajattareksi valmistunut Carolina Grönmark palasi Tampereelle marraskuussa 1821 ja muutti kotiin äitinsä, isäpuolensa ja veljensä luo. Useille paikkakunnille oli näihin aikoihin suunniteltu perustettavaksi kudontakouluja, ja Benvikissä valmistuneiden opettajattarien odotettiin auttavan niiden alkuun saattamisessa. Myös Tampereelle…

Ahneita perunkirjoittajia

Impilahden ja Suistamon pitäjien sekä Kitelän kappelin käräjäkunnan vuoden 1833 syyskäräjät pidettiin lokakuussa. Pykälissä 345–347 käsiteltiin perunkirjoitukseen liittyviä asioita. Pykälässä 345 oikeuden puheenjohtaja totesi, ettei perunkirjoituksia ole pidetty käräjäkunnassa asianmukaisesti. Monet vainajien omaiset olivat lisäksi valittaneet, että jos jonkinlaiset epäpätevät…

Apua turvattomille lapsille

Lopen kirkonarkistoja selatessa osui eteen sopimuksia turvattomien lasten hoidosta ja elatuksesta vuosilta 1850–1852. Ne koskivat lapsia, jotka oli sijoitettu kasvatusperheisiin valtion tähän tarkoitukseen 1849 myöntämillä varoilla. Avun kohteena olevista lapsista käytetään Lopen rippikirjoissa nimityksiä kronobarn ja fosterbarn. Käytän tässä kasvatti-nimitystä.…

Sapiskaa kenraalikuvernööriltä

Kreivi Arseni Zakrevski oli Suomen kenraalikuvernöörinä vuosina 1823–1831. Teh­ty­ään vuosina 1824 ja 1825 useita tarkastusmatkoja Suomeen hän lähetti elo­kuussa 1825 palautetta matka­reiteistä läänien maa­herroille. Oulun läänin­kans­liaan Zakrevskin kirje saapui 19. syys­kuuta 1825. Minulle laaditut matkareitit olivat vain otteita asessori Horn­borgin…

Torpasta toiseen, Prestkullasta Nykullaan

Lopen pappilalla oli 1800-luvulla vähimmillään kaksi torppaa. Vuosisadan loppua kohti niitä perustettiin lisää, ja kun laki seurakuntien virkataloihin kuuluvien torppien lunastamisesta tuli voimaan 1921, torppia oli yhdeksän. Torppien haltijat vaihtuivat useasti. Esimerkiksi  Juho Juhonpoika (1809–1867), joka vanhempineen muutti Lopelle pikkupoikana, ehti…

Leskirouva Sanmarkin koettelemukset

Benvikin 44. oppilaan Agatha Sofia Sanmarkin isä Carl Gustaf Sanmark kuoli keväällä 1823. Hän oli ollut Vanajan kappalaisena hieman yli 30 vuotta ja hoitanut kolmeen otteeseen myös kirkkoherran tehtäviä. Nurmijärven rosvojen kappalaisen puustelliin tekemässä ryöstössä syyskuussa 1822 hänet pahoinpideltiin vakavasti,…

Palkkioita metsänpedoista 1833

Maaliskuussa 1833 Jussilan rusthollissa Hyvikkälän kylässä pidetyillä Lopen ja Janakkalan talvikäräjillä päätettiin palkkioista, joihin edellisen vuoden aikana käräjäkunnan alueella petoeläimiä kaataneet olivat ilmoittaneet olevansa oikeutettuja. Palkkioita anoivat: Juho Suontakaa, kersantti Alftania ja lippujunkkari Sohlmania edusti hovioikeuden ylimääräinen notaari Henrik Elers,…

Grekan uskon tunnustajia

Seurakuntien hallintoarkistoihin sisältyy monenlaista mielenkiintoista aineistoa. Muutama vuosi sit­ten tilasin uteliaisuuttani Taipaleen ortodoksisesta seurakunnasta 1800-luvulla lähetettyjen kir­jeiden tois­teita. Venäjänkielisten kirjeiden joukossa oli melkoinen määrä suomeksi kirjoi­tet­tuja kirjeitä. Ruotsinkielisiä ei juuri ollut.  Esittelen tässä kirjoituksessa kuvin ja selityksin muutamia esimerkkejä eri…

Sapiskaa Kemin kievareille

Peteri Oulun lääninhallituksen lääninkansliaan saapui tammikuussa 1828 asessori ja ritari Carl Eric Nordbergiltä kirje, jossa hän ilmoitti, että matkustajat valittavat Kemin kirkonkylässä sijaitsevasta Peterin kestikievarista. Samalla Nordberg pyysi, että mainitusta kievarista laaditaan joka kuukaudelta kestikievaripöytäkirja, että vänrikki Ståhlberg määrätään tarkastamaan…

Kuvat kertovat

Arkistoissa saa usein kokea yllätyksiä, milloin minkäkin laisia. Keväällä 2014 silmäilin erästäMikkelin käräjäkunnan tuomiokirjaa, kun yhtäkkiä unohdin sulkakynällä kirjoitetun tekstin ja jäin pakostakin ihailemaan sulkia. Kerran taas unohduin tuijottamaan Herman Liikasen nimenkirjoitusharjoituksia. Nimi Liikanen ja vuosi 1866 toistuvat sivulla,joka sisältyy hänen…