Varkauksista elinkautiseen vankeuteen tuomittu Elisabeth Forsell kärsi rangaistuksensa Lappeenrannan kehruuhuoneessa. Jo 1700-luvulla perustettu Turun kehruuhuone oli ylikuormitettu, ja vuonna 1816 oli päätetty perustaa toinen kehruuhuone Lappeenrantaan. Sinne määrättiin sijoitettavaksi kaikki kuritushuonetuomion saaneet naiset koko maasta. Turun laitokseen mahtuivat vain irtolaisnaiset…
Porvarin vaimo Elisabeth Forsellin saama tuomio kauppias Luménin kauppatavaroiden ja maaherran leski Stjernvallin drellin varastamisesta alistettiin Turun hovioikeudelle marraskuussa 1821. Hovioikeus katsoi tutkinnan olleen puutteellinen ja palautti asian Hämeenlinnan raastuvanoikeudelle lisäselvityksiä varten. Asiaa käsiteltiin 20. joulukuuta, jolloin paikalla olivat syyttäjä…
Elokuun 2. päivänä puolenpäivän aikaan vuonna 1821 Hämeenlinnassa syttyi tulipalo nikkari Henrik Hirckmanin talossa. Samoihin aikoihin näki kakluunimaakarin oppipoika Fredrik Liljeblom vaimo Elisabeth Forsellin tulevan maaherranleski Charlotte Stjernvallin puutarhasta jotain myttyä kantaen. Liljeblom ilmoitti asiasta kaupunginviskaali Tallqvistille, joka lähti raatihuoneen…
Hämeen lääninkanslian kuulutusten joukossa on etsintäkuulutuksia kadonneista, karanneista ja rikoksiin syyllistyneistä sekä ilmoituksia löytyneestä omaisuudesta ja muista yleisesti tärkeistä asioista. Hevosvarkauksista oli annettu muun muassa seuraavan sisältöisiä kuulutuksia: Yleinen etsintäkuulutus Kapteeni ja kruununvouti Gylling ilmoitti kirjeessään 23.11.1832, että lokakuun 30.…
Korpilahdelta kauppamatkalle Helsinkiin tullut Joonas Reivilä katosi jäljettömiin torstaina 1. maaliskuuta. Seuraavana sunnuntaina 4. maaliskuuta Suomen kaartin alokas Elis Vilhelm Holmgren poikkesi kadulta kauppias Lilljeforsin pihaan. Kyykkiessään lantalassa luonnollisilla tarpeillaan hän huomasi, että navetan alta kuuden tai seitsemän kyynärän päässä pilkisti…
Metsävarojen riittävyydestä alettiin kantaa huolta 1800-luvun alkupuolella, ja metsien suojelemiseksi annettiin vuonna 1851 metsäasetus. Kruununmetsien käytöstä, muun muassa hakkuista ja kaskeamisesta, annettiin tiukat määräykset, jotka koskivat myös kirkollisvirkatalojen metsiä. Ylin valvontavastuu lain noudattamisesta oli läänien maaherroilla, ja paikallisesti metsänkäyttöä pitivät…
1831 Oikeudenkäyntiä jatkettiin 28. helmikuuta 1831. Vastaaja Olli Ollinpoika Aatsinkia avusti paroni, varakihlakunnantuomari Karl Emil Lybecker. Aatsinki oli ilmoittanut Lybeckerille, että hän oli saanut edellisessä istunnossa esitetyn testamentin kauan sitten tilallinen Jakob Vegeliukselta, joka oli saanut asiakirjan haltuunsa testamentin valvontaa…
Kemijärven ja Kuolajärven käräjillä alkoi helmikuussa 1826 oikeudenkäynti, jonka aikana ehti tapahtua yhtä ja toista. Tuomio julistettiin kymmenen vuotta myöhemmin, ja silloinkin juttu alistettiin yhdeltä osaltaan vielä Vaasan hovioikeuden ratkaistavaksi. 1826 Kiista Sallansuun kylässä sijaitsevasta Aatsingin perintötilasta alkoi vuoden 1826…
Raahelaisen kauppiaan Michael Montinin 16-vuotias poika Albert ja hänen matkakumppaninsa, ylioppilas Abraham Alexander Sabudski, saapuivat omilla kieseillään Hämeenlinnaan syyskuun 18. päivänä 1834 kuuden aikaan illalla. Tarkoitus oli jatkaa hevosten vaihdon jälkeen eteenpäin kohti Helsinkiä. Matkalaiset päättivät kuitenkin lähteä katselemaan kaupunkia…
Tiistai 3. marraskuuta 1835 ei ollut hyvä päivä Kemin Lautiosaaressa asuvalle Olli Aatsingille. Kun hän käski vaimoaan Riitta Simontytärtä lähtemään mukaansa jauhamaan käsikivillä, Riitta kieltäytyi, koska hänen piti hoitaa kahden kuukauden ikäistä vauvaansa. Aatsinki suuttui, tarttui Riittaa tukasta ja paiskasi…
