Vuosina 1859–1867 ruotujakoiseen pataljoonaan Lopella pestatuista sotamiehistä useimmat tulivat pitäjän ulkopuolelta ja muuttivat muutaman vuoden kuluttua muualle. Moni kuitenkin ehti pestinsä aikana avioitua loppilaisen neidon kanssa. Koko ikänsä Lopella asui ruodun n:o 16 sotilas, Stefan Isakinpoika Dunder, jonka kontrahti oli…
Hollolan alisen kihlakunnan kruununvoudin arkistossa on vuosina 1859–1862 ruotusotilaaksi otettujen sopimuksia. Niistä esimerkkinä on Stefanus Isakinpojan kontrahti, joka allekirjoitettiin 15.3.1859. Stefanus eli Stefan otettiin sotilaaksi Lopen ruotuun nro 16, ja hän sai sotilasnimen Dunder. Sotamies-Kontrahti Allekirjoitettu, ruodun n:o 16 ruotumestari…
Krimin sodan aikana 1854–1856 ja pian sen jälkeen Suomeen perustettiin yhteensä yhdeksän ruotujakoista tarkk’ampujapataljoonaa. Lopen ruotusotamiesten sijoituspaikka oli Hämeenlinnan pataljoonassa. Pitäjänkokouksessa 28. elokuuta 1859 keskusteltiin ja sovittiin sotamiesten ylläpidosta. Puheenjohtajana toimi kirkkoherra K. F. A. v. Qvantén. Sittenkuin tämän läänin…
Finlands Allmänna Tidningenissä julkaistiin 10.7.1856 luettelo niistä Suomen krenatööritarkk’ampujapataljoonassa kuolleista henkilöistä, joiden perinnönsaajat eivät vielä olleet tiedossa. Luettelossa mainittiin myös Lopella syntynyt Johan Abrahaminpoika Aurén. Hänen jälkeenjäänyt omaisuutensa oli 12 hopearuplaa 31 3/4 kopeekkaa. Juho (Johan) Aurén oli syntynyt Läyliäisillä…
Suomen vanhan sotaväen aikaan jokaisessa läänissä oli läänintoimisto (länenämnd), joka hoiti kutsunta-asioita kutsuntatoimistoa ylempänä viranomaisena. Toimisto valvoi asevelvollisuuden toimeenpanemista ja käsitteli sotapalvelukseen liittyviä anomuksia ja valituksia. Esimerkiksi Oulun läänintoimiston asiakirjoihin voi perehtyä Kansallisarkiston Oulun toimipisteessä. Läänintoimiston arkistoon sisältyy seuraavia kokonaisuuksia:…
Jöran Jöraninpoika Sundberg, suomalaisittain Yrjö Yrjönpoika, syntyi rippikirjojen mukaan 23.4.1701. Hän oli Sajaniemen rakuuna numero 96 Uudenmaan ja Hämeen rakuunarykmentin Everstiluutnantin komppaniassa. Katselmusrullissa Jöran-Yrjön syntymäpaikan sanotaan olevan Lopen Sajaniemen kylä. Isästä ei toistaiseksi tiedetä muuta varmaa kuin se, että hänkin…
Jatkoa edelliseen kirjoitukseen. Pälkäneen ”leikkisodan” jälkeisenä aamuna, tiistaina 26. heinäkuuta, otettiin kantamukset selkään ja pakattiin muut tavarat kuormiin. Matka jatkui kohti Kangasalaa. Ensimmäinen levähdyspaikka oli Tiitolassa ja seuraava Kaivannossa, jossa vastaanotto oli juhlallinen sateisesta ja tuulisesta säästä huolimatta: Kaiwannossa –…
Vuonna 1881 toimintansa aloittaneella 7. Hämeenlinnan tarkk’ampujapataljoonalla oli kesäisin tapana panna toimeen ”leikkisotia ja kenttäharjoituksia, jotta woitaisiin saada hiukkasen käsitystä sodankäynnistä”. Vuonna 1886 oli marssittu Janakkalaan ja Renkoon, ja heinäkuussa 1887 kohteeksi oli valittu Kangasala. Marssista kerrottiin Hämeen Sanomien elokuun…
Suomen Rakuunarykmentin sotaoikeuden juttu vahtimestari Oskar Saarista ja varusmestari Theodor Evald Björklundia vastaan oli käsiteltävänä ensimmäistä kertaa 27.1.1896. Istunnon alusta on selonteko aiemmassa blogikirjoituksessa. 27.1.1896 Syyttäjä von Essenin vaadittua vastaajien eli Saarisen ja Björklundin saattamista edesvastuuseen vastaajat tulivat vuorollaan kuulluiksi:…
Monissa suomalaisissa sanomalehdissä julkaistiin 17.–25.1.1896 uutinen Lappeenrannasta: Suurta hämmästystä on waikuttanut Lappeenrannassa se, että rakuunarykmentin 4:jännen eskadroonan wahtimestari Saarinen ja warusmestari Björklund istuwat wangittuina, Björklund rykmentin yleisessä arestihuoneessa ja Saarinen 2:sen eskadroonan werstassa. Wiime maanantaina tuli siellä ilmi, että mainitut…
