Kategoria sotilaat

Tarkk’ampuja Aurénin jäämistö

Finlands Allmänna Tidningenissä julkaistiin 10.7.1856 luettelo niistä Suomen krenatööritarkk’ampujapataljoonassa kuolleista henkilöistä, joiden perinnönsaajat eivät vielä olleet tiedossa. Luettelossa mainittiin myös Lopella syntynyt Johan Abrahaminpoika Aurén. Hänen jälkeenjäänyt omaisuutensa oli 12 hopearuplaa 31 3/4 kopeekkaa. Juho (Johan) Aurén oli syntynyt Läyliäisillä…

Lähteenä läänintoimisto

Ikkkunalampi

Suomen vanhan sotaväen aikaan jokaisessa läänissä oli läänintoimisto (länenämnd), joka hoiti kutsunta-asioita kutsuntatoimistoa ylempänä viranomaisena. Toimisto valvoi asevelvollisuuden toimeenpanemista ja käsitteli sotapalvelukseen liittyviä anomuksia ja valituksia. Esimerkiksi Oulun läänintoimiston asiakirjoihin voi perehtyä Kansallisarkiston Oulun toimipisteessä. Läänintoimiston arkistoon sisältyy seuraavia kokonaisuuksia:…

Rakuuna Jöran Sundberg

Jöran Jöraninpoika Sundberg, suomalaisittain Yrjö Yrjönpoika, syntyi rippikirjojen mukaan 23.4.1701. Hän oli Sajaniemen rakuuna numero 96 Uudenmaan ja Hämeen rakuunarykmentin Everstiluutnantin komppaniassa. Katselmusrullissa Jöran-Yrjön syntymäpaikan sanotaan olevan Lopen Sajaniemen kylä. Isästä ei toistaiseksi tiedetä muuta varmaa kuin se, että hänkin…

Pataljoonan kesämarssi 1887, osa II

Jatkoa edelliseen kirjoitukseen. Pälkäneen ”leikkisodan” jälkeisenä aamuna, tiistaina 26. heinäkuuta, otettiin kantamukset selkään ja pakattiin muut tavarat kuormiin. Matka jatkui kohti Kangasalaa. Ensimmäinen levähdyspaikka oli Tiitolassa ja seuraava Kaivannossa, jossa vastaanotto oli juhlallinen sateisesta ja tuulisesta säästä huolimatta: Kaiwannossa –…

Pataljoonan kesämarssi 1887

Vuonna 1881 toimintansa aloittaneella 7. Hämeenlinnan tarkk’ampujapataljoonalla oli kesäisin tapana panna toimeen ”leikkisotia ja kenttäharjoituksia, jotta woitaisiin saada hiukkasen käsitystä sodankäynnistä”. Vuonna 1886 oli marssittu Janakkalaan ja Renkoon, ja heinäkuussa 1887 kohteeksi oli valittu Kangasala. Marssista kerrottiin Hämeen Sanomien elokuun…

Rikoksia rakuunarykmentissä 2

Suomen Rakuunarykmentin sotaoikeuden juttu vahtimestari Oskar Saarista ja varusmestari Theodor Evald Björklundia vastaan oli käsiteltävänä ensimmäistä kertaa 27.1.1896. Istunnon alusta on selonteko aiemmassa blogikirjoituksessa. 27.1.1896 Syyttäjä von Essenin vaadittua vastaajien eli Saarisen ja Björklundin saattamista edesvastuuseen vastaajat tulivat vuorollaan kuulluiksi:…

Rikoksia rakuunarykmentissä 1

Monissa suomalaisissa sanomalehdissä julkaistiin 17.–25.1.1896 uutinen Lappeenrannasta: Suurta hämmästystä on waikuttanut Lappeenrannassa se, että rakuunarykmentin 4:jännen eskadroonan wahtimestari Saarinen ja warusmestari Björklund istuwat wangittuina, Björklund rykmentin yleisessä arestihuoneessa ja Saarinen 2:sen eskadroonan werstassa. Wiime maanantaina tuli siellä ilmi, että mainitut…

Vojakkalasta Pommerin sotaan

Suuret nälkävuodet 1697–1698 olivat Vojakkalan kylälle erityisen tuhoisat. Lopen kirkontileissä on merkintä helmikuulta 1698: Viime syksynä haudattiin Vojakkalan mäkeenLukanan Antti ja hänen seitsemän lastaanSamoin lautamies Matti ja hänen tyttärensäSamoin hänen poikansa kaksi lastaMikkolan Simo vaimoineen ja poikaSamoin Siukolan kaksi lasta…

Kirje veljelle

Lappeenranta  /1 1896. Rakas Veljeni William!! Onnellista uutta vuotta toivotan. Kuules veli rakas kuinka ikävä Evaldin on ol­la nyt mut­ta kum­min­kin pyy­dän ensin si­nulta et­tet puhu kel­len­kään mi­tään 1sik­si­kin kuin minä Luu­lin saa­neeni rukkaset kullal­tani niin mä otin loman ja…

Sotilaita ja sotilaiden vaimoja

Kaksi varhaisinta tunnettua esivanhempaani 1700-luvulta olivat sotilaita: Yrjö Yrjönpoika (Jöran Jöransson) Sundberg (s. 1701) ja Eric Brockman (s. noin 1697). Molemmat palvelivat Hämeen ja Uudenmaan rakuunarykmentissä. Sundberg oli Sajaniemen rakuuna ja Brockman rummunlyöjä, joka tuli Ruotsista isonvihan jälkeen vuonna 1721…