Lopen Tevännön kylässä oli 1700-lopulle tultaessa kaksi taloa, Terri ja Olli. Isonjaon yhteydessä perustettiin kolmas talo, kruununuudistila Aittoniemi. Sen ensimmäinen isäntä oli rakuuna Jöran Sundbergin nuorin poika Erik, syntynyt 14.4.1742. Erik Jöraninpoika menetti äitinsä jo 12-vuotiaana. Nuoruusvuosista ei ole löytynyt…
Antti Gabriel Hinderman Isak Mikonpojan jälkeen Vahteriston torppaa alkoi pitää Antti (Anders) Gabriel Hinderman puolisonsa Leena (Helena) Hjortin kanssa. Vuonna 1799 syntyneen Hindermanin lapsuudenperhe, joka muutti Lopelle vuonna 1807, oli kotoisin ruotsinkieliseltä seudulta. Muuttokirja on annettu Karjaalla, mutta perhe asui…
Yrjö Kristerinpoika ja Juho Yrjönpoika Lopen pappilan Vahteriston torppa mainitaan jo vuosien 1792–1797 rippikirjassa. Silloin torpparina on Yrjö (Jöran) Kristerinpoika, s. 1742. Sitä ennen lasten kastetiedoissa hänet mainitaan Uotilan ja ”Hevosojan Vuotavan” torpparina. Yrjö Kristerinpoika avioitui vuonna 1772 Anna Kaarlentyttären…
Juho Erikinpoika Hjort Erik Juhonpoika Hjortin kuoltua Vuotavan torppariksi tuli hänen toiseksi vanhin poikansa Juho. Juho oli vuonna 1838 mennyt naimisiin Topenon Iso-Peuran tyttären Eeva Kaisa Matintyttären kanssa. Häät oli pidetty Iso-Peuran talossa, missä Juhon ja perinteiseen morsiusasuun pukeutuneen Eeva…
Lopen pappilalla oli vuonna 1826 yhdeksän torppaa: Erävistö, Prästkulla, Vahteristo, Vuotava, Hirssuo, Huhtariihi, Rajala, Lättkulla ja Sarajanmaa. Ensimmäinen merkintä Hjortin suvusta Vuotavassa on vuosien 1817–1824 rippikirjassa ja henkikirjassa U: 18 (19.12.1825). Silloin torpassa asuivat myös Erik Hjortin puolison vanhemmat, Matts…
Lopen Kormun kartanoa isännöi 1800-luvun alussa Magnus Wilhelm von Törne, s. 12.1.1756 Porvoon pitäjässä. Von Törne lähti jo varhain sotilasuralle ja eteni kapteeniksi. Hän sai lyhyehkön vankeusrangaistuksen osallisuudestaan Anjalan liittoon, ja hänet katsottiin sen jälkeen kelpaamattomaksi valtion palvelukseen. Vuonna 1790…
Kun perintötila myytiin jo vanhempien eläessä jollekin lapsista, saivat vanhemmat taloon elämänikäisen syytingin eli asumisoikeuden ja muita etuja. Vuoden 1852 asetuksella määrättiin, että syytingin vakuudeksi on haettava kiinnitystä tilaan: 1:ksi, että kaikki wälikirjat ja kontrahdit, joiden kautta tästälähes, tilaa myytäissä…
