Avainsana 1700-luku

Hjortit pappilan torppareina I

Lopen pappilalla oli vuonna 1826 yhdeksän torppaa: Erävistö, Prästkulla, Vahteristo, Vuotava, Hirssuo, Huhtariihi, Rajala, Lättkulla ja Sarajanmaa. Ensimmäinen merkintä Hjortin suvusta Vuotavassa on vuosien 1817–1824 rippikirjassa ja henkikirjassa U: 18 (19.12.1825). Silloin torpassa asuivat myös Erik Hjortin puolison vanhemmat, Matts…

Kormun kartano vuoden 1802 lopulla

Lopen Kormun kartanoa isännöi 1800-luvun alussa Magnus Wilhelm von Törne, s. 12.1.1756 Porvoon pitäjässä. Von Törne lähti jo varhain sotilasuralle ja eteni kapteeniksi. Hän sai lyhyehkön vankeusrangaistuksen osallisuudestaan Anjalan liittoon, ja hänet katsottiin sen jälkeen kelpaamattomaksi valtion palvelukseen. Vuonna 1790…

Vojakkalasta Pommerin sotaan

Suuret nälkävuodet 1697–1698 olivat Vojakkalan kylälle erityisen tuhoisat. Lopen kirkontileissä on merkintä helmikuulta 1698: Viime syksynä haudattiin Vojakkalan mäkeenLukanan Antti ja hänen seitsemän lastaanSamoin lautamies Matti ja hänen tyttärensäSamoin hänen poikansa kaksi lastaMikkolan Simo vaimoineen ja poikaSamoin Siukolan kaksi lasta…

Merimiesten vala

Olen esitellyt blogissa aikaisemmin Merimiesten instructionin. Samassa Oulun maistraatin arkiston kotelossa oli myös pari versiota Ruotsin vallan aikaisesta merimiesten valasta. Alkuperäistä valaa on myöhemmin korjailtu. Poistetut tekstit on alla olevassa tekstissäkin yliviivattu. Lisätyt tekstit näkyvät harmaalla pohjalla. Minä – –…

Pamppu-Iivanan armoilla

Salmin, Impilahden ja Suistamon talvikäräjät 1748 alkoivat maaliskuun 1. päivänä. Käräjiä istuivat maakomissaari Viktor Gröön, kruununnimismies Henrik Johan Candelin, tilanhoitaja Ivan Klimpujev ja seitsemän lautamiestä. Klimpujevin läsnäolo johtui siitä, että Salmi, Impilahti ja Suistamo olivat tuohon aikaan Aleksanteri Nevskin luostarin…

Peuralta Niinimäkeen

Uudenmaan ja Hämeen läänintilien tositekirjassa vuodelta 1761 luetellaan Lopen pitäjänkäsi­työläiset (hakasulkeissa olevat tiedot rippikirjasta): Lopenkylässä räätäli [Johan Johansson] EkbergJoentakana suutari Simon [Jacobsson Skytte]Ourajoella räätäli Ernest [Jacobsson]Topenolla räätäli Anders [Ericsson] ja seppä Jöran [Henriksson]Sajaniemessä räätäli Jacob [Simonsson Rosberg] ja seppä Anders…

Caisa sai luvan mennä naimisiin

Turun tuomiokirkko­seurakunnan avioliittoasiakirjoja selatessa eteen tuli lukkari Johan Arvelinin ja hänen puolisonsa vuonna 1791 lähettämä kirje. Se innosti selvittämään, kuka kirjeessä mainittu neito oli ja mitä hänelle tapahtui. Koska Minä sain Kuulla minun Rakalta Tyttäreeltänin Caisalta että hän Tahto anda…

Sotilaita ja sotilaiden vaimoja

Kaksi varhaisinta tunnettua esivanhempaani 1700-luvulta olivat sotilaita: Yrjö Yrjönpoika (Jöran Jöransson) Sundberg (s. 1701) ja Eric Brockman (s. noin 1697). Molemmat palvelivat Hämeen ja Uudenmaan rakuunarykmentissä. Sundberg oli Sajaniemen rakuuna ja Brockman rummunlyöjä, joka tuli Ruotsista isonvihan jälkeen vuonna 1721…

Erävistön torppari Matti Simonpoika

Erävistö, joka 1800-luvulla tunnettiin Lopen lukkarin virkatalona, oli alun perin torppa isojaossa syntyneellä kruunun liikamaalla noin puolen peninkulman päässä kirkonkylästä. Ensimmäisen kerran pappilan alaisuuteen merkitty Erävistö esiintyy henkikirjassa 1786: Äräwistö torp nybygge, Mats Simonsson, Sophia hu. Rippikirjassa 1786–1791 torppa on…

Heikinmarkkinoilla huijattu

Kruununnimismies Daniel Sohlman esitti Lopen syyskäräjillä marraskuussa 1811 väärennetyn siirtosetelin numero 87600, päivätty 5.9.1803 ja arvoltaan kolme pankkoriikintaalaria. Setelin mukana oikeudelle annettiin nimismies Sohlmanin ja kruununvouti A. M. Collinin todistus siitä, että seteli oli saatu Läyliäisten Niinimäen Stiina-emännältä, joka oli…