Aittoniemen sukuun tuli Tevännön Ollilta avioliiton kautta ainakin yksi emäntä ja yksi isäntä, joten on mielenkiintoista tarkastella myös Ollin historiaa. Siihen aikaan, kun Aittoniemi perustettiin, Ollia isännöi Sipi (Sigfrid) Matinpoika, s. 1727, puolisonsa Brita Jaakontyttären kanssa. Ollin seuraava isäntä oli…
Lopen Tevännön kylässä oli 1700-lopulle tultaessa kaksi taloa, Terri ja Olli. Isonjaon yhteydessä perustettiin kolmas talo, kruununuudistila Aittoniemi. Sen ensimmäinen isäntä oli rakuuna Jöran Sundbergin nuorin poika Erik, syntynyt 14.4.1742. Erik Jöraninpoika menetti äitinsä jo 12-vuotiaana. Nuoruusvuosista ei ole löytynyt…
Lopen pappilalla oli vuonna 1826 yhdeksän torppaa: Erävistö, Prästkulla, Vahteristo, Vuotava, Hirssuo, Huhtariihi, Rajala, Lättkulla ja Sarajanmaa. Ensimmäinen merkintä Hjortin suvusta Vuotavassa on vuosien 1817–1824 rippikirjassa ja henkikirjassa U: 18 (19.12.1825). Silloin torpassa asuivat myös Erik Hjortin puolison vanhemmat, Matts…
Lopen Kormun kartanoa isännöi 1800-luvun alussa Magnus Wilhelm von Törne, s. 12.1.1756 Porvoon pitäjässä. Von Törne lähti jo varhain sotilasuralle ja eteni kapteeniksi. Hän sai lyhyehkön vankeusrangaistuksen osallisuudestaan Anjalan liittoon, ja hänet katsottiin sen jälkeen kelpaamattomaksi valtion palvelukseen. Vuonna 1790…
Suuret nälkävuodet 1697–1698 olivat Vojakkalan kylälle erityisen tuhoisat. Lopen kirkontileissä on merkintä helmikuulta 1698: Viime syksynä haudattiin Vojakkalan mäkeenLukanan Antti ja hänen seitsemän lastaanSamoin lautamies Matti ja hänen tyttärensäSamoin hänen poikansa kaksi lastaMikkolan Simo vaimoineen ja poikaSamoin Siukolan kaksi lasta…
Olen esitellyt blogissa aikaisemmin Merimiesten instructionin. Samassa Oulun maistraatin arkiston kotelossa oli myös pari versiota Ruotsin vallan aikaisesta merimiesten valasta. Alkuperäistä valaa on myöhemmin korjailtu. Poistetut tekstit on alla olevassa tekstissäkin yliviivattu. Lisätyt tekstit näkyvät harmaalla pohjalla. Minä – –…
Salmin, Impilahden ja Suistamon talvikäräjät 1748 alkoivat maaliskuun 1. päivänä. Käräjiä istuivat maakomissaari Viktor Gröön, kruununnimismies Henrik Johan Candelin, tilanhoitaja Ivan Klimpujev ja seitsemän lautamiestä. Klimpujevin läsnäolo johtui siitä, että Salmi, Impilahti ja Suistamo olivat tuohon aikaan Aleksanteri Nevskin luostarin…
Uudenmaan ja Hämeen läänintilien tositekirjassa vuodelta 1761 luetellaan Lopen pitäjänkäsityöläiset (hakasulkeissa olevat tiedot rippikirjasta): Lopenkylässä räätäli [Johan Johansson] EkbergJoentakana suutari Simon [Jacobsson Skytte]Ourajoella räätäli Ernest [Jacobsson]Topenolla räätäli Anders [Ericsson] ja seppä Jöran [Henriksson]Sajaniemessä räätäli Jacob [Simonsson Rosberg] ja seppä Anders…
Turun tuomiokirkkoseurakunnan avioliittoasiakirjoja selatessa eteen tuli lukkari Johan Arvelinin ja hänen puolisonsa vuonna 1791 lähettämä kirje. Se innosti selvittämään, kuka kirjeessä mainittu neito oli ja mitä hänelle tapahtui. Koska Minä sain Kuulla minun Rakalta Tyttäreeltänin Caisalta että hän Tahto anda…
Kaksi varhaisinta tunnettua esivanhempaani 1700-luvulta olivat sotilaita: Yrjö Yrjönpoika (Jöran Jöransson) Sundberg (s. 1701) ja Eric Brockman (s. noin 1697). Molemmat palvelivat Hämeen ja Uudenmaan rakuunarykmentissä. Sundberg oli Sajaniemen rakuuna ja Brockman rummunlyöjä, joka tuli Ruotsista isonvihan jälkeen vuonna 1721…
