Avainsana 1700-luku

Erävistön torppari Matti Simonpoika

Erävistö, joka 1800-luvulla tunnettiin Lopen lukkarin virkatalona, oli alun perin torppa isojaossa syntyneellä kruunun liikamaalla noin puolen peninkulman päässä kirkonkylästä. Ensimmäisen kerran pappilan alaisuuteen merkitty Erävistö esiintyy henkikirjassa 1786: Äräwistö torp nybygge, Mats Simonsson, Sophia hu. Rippikirjassa 1786–1791 torppa on…

Heikinmarkkinoilla huijattu

Kruununnimismies Daniel Sohlman esitti Lopen syyskäräjillä marraskuussa 1811 väärennetyn siirtosetelin numero 87600, päivätty 5.9.1803 ja arvoltaan kolme pankkoriikintaalaria. Setelin mukana oikeudelle annettiin nimismies Sohlmanin ja kruununvouti A. M. Collinin todistus siitä, että seteli oli saatu Läyliäisten Niinimäen Stiina-emännältä, joka oli…

Grill, Brill ja Drill – mutta kuka?

Rengon Vehmaisissa kuoli tammikuussa 1815 punatautiin entinen reservin sotilas Erik Drill. Hänen sanotaan olleen silloin 45-vuotias. Drill oli perheineen muuttanut Vehmaisiin Vanajasta vuonna 1800. Vanajan vihittyjen luettelon mukaan reserviläinen Erik Grill Luolajasta (Stor Luolais) avioitui 30.12.1798 piika Beata Juhontyttären kanssa.…

Tapahtui Brahelinnassa 1789

Fahlu Weckoblad -lehdessä julkaistiin joulukuussa 1789 syyte­kirjelmä, jonka kanne­viskaali Johan Barck oli jättänyt Turun kunin­kaal­li­seen hovi­oikeu­teen 10.10.1789. Enti­nen Ruotsin armei­jan eversti Yrjö Maunu (Göran Magnus) Sprengt­porten oli osal­lis­tunut 11.–13. kesä­kuuta Kyy­rön ja Porras­salmen taiste­luihin Venäjän armei­jan puolella, ”niin kuin aivan ylei­sesti tiede­tään…

Kemin maakirjatalot 1767

Sanomalehti Perä-Pohjolainen julkaisi syyskuussa 1915 kolmiosaisen artikkeli­sarjan ”Kemin maatilat, niiden omistajat ja maa­verot noin 150 vuotta taka­perin”.  Aluksi annetaan tausta­tietoja: Vuoden 1767 maakirjan aikana kuului Kemin pitäjään ei ainoastaan nykyinen Kemin pitäjä, vaan myöskin Simo, Tervola, Rovaniemi ja Kemijärvi, joista…

Kovan onnen Mikko

Oulun lääninhallituksen läänin­konttoriin saapui 9. tammikuuta 1783 immissio­anomus. Mikko Eskelin­poika Korpela Limingan pitäjän Kempe­leen kylästä haki asukas­oikeutta Lie­vo­lan uudis­tilalle, joka sijaitsi Siika­joen pitä­jän Paa­vo­lan kylässä. Kor­pela ilmoit­ti teh­neensä kaupat kruu­nun uudis­tilan hallin­nasta joulu­kuussa 1782. Entinen uudis­asukas oli nykyi­nen Pyhäjoen komp­pa­nian…

Kulkuri-Mikko

Isänisäni isänisän isän avioliitto Marketta Koleh­maisen kanssa on ollut vuosia mys­teeri. Missä ja mil­loin Mikko ja Mar­ketta meni­vät nai­mi­siin? Mar­ketta on vie­lä­kin jonkin­lainen mys­teeri, mutta Ii­salmen maa­seura­kunnan ar­kis­ton virka­todis­tuk­sesta selvisi, että hän oli tammi­kuussa 1792 loisen leski ja että hänet…

Silvennoisia Kerimäeltä

Vuonna 2014 ilmestynyt kirja Kerimäen Silvennoisista on keri­mäke­läisten sukujen tutki­jalle suureksi avuksi. Sen rin­nalla on kuiten­kin hyvä käyt­tää muita­kin läh­teitä, sillä kuten kirjan tekijä Pirkko Sil­tanen­kin kirjan alussa toteaa: ”Ihan taval­li­nen suku­kirja tämä ei ole. Aineisto rajau­tuu Keri­mäen kirkon­kirjoi­hin ja…

Esi-isät käräjillä

Tavallisista 1700-luvulla eläneistä kansanihmisistä ei kirkonkirjojen merkintöjen lisäksi paljon tietoa ole saatavissa. Käräjäpöytäkirjoista saattaa kuitenkin hyvällä onnella löytyä esivanhempien elämää valaisevaa aineistoa. Aina ei ratkaisua tutkimusongelmiin saa, mutta mukavaa pikkutietoa kuitenkin. Seuraavassa pari tapausta, joissa esi-isät ovat olleet käräjätuvassa sovinnollisella…

Eskil Flink, sotamiehestä suntioksi

Lopella Laahan Pietilän torpassa syntyi 2.6.1766 poikalapsi, joka sai kasteessa nimen Escillus. Syntyneiden luettelossa on niukasti tietoa hänen syntyperästään: Escillus eli Eskil syntyi aviottomana, äidin nimeä ei mainita, isän sanotaan olevan Nurmijärven kappalaisen palveluksessa ja nimeltään Henrik. Muuta ei isästä…