Avainsana 1700-luku

Hurja joukko Hyrsylästä

Talollinen Jyrki Larivoninpoika Suojärven pitäjän Kokonniemen kylästä kierteli kesällä 1756 kahden muun miehen kanssa Juvanselkä-nimisellä yhteismaalla etsimässä kaskeamiseen sopivia paikkoja. He kulkivat metsässä neljä päivää ja pysähtyivät kolmeen eri paikkaan merkitsemään kaskea. Neljäntenä päivänä heitä vastaan tuli yhtäkkiä joukko uhkaavan…

Vaaralliset myötäjäiset

Heikki Tanelinpoika Karjalainen Kerimäen Hevossalosta vihittiin toukokuussa 1795 Anna Niilon­tytär Karjalaisen kanssa. Kerimäen Vaaran kylässä asuva Annan perhe antoi sulhasen perheelle myötäjäisinä lehmän ja lampaan. Kun Heikki lähti syksyn ensimmäisellä rekikelillä noutamaan myötäjäisiä Vaarasta, Annan velipuoli Antti Niilonpoika Karjalainen kieltäytyi luovuttamasta…

Pyöveli saakoon palkkansa

Läänintilien tositekirjat ovat oikea aarreaitta, jota penkoessa eksyy usein toisaalle kuin oli tarkoitus. Nytkin piti vain hakea Savon ja Karjalan läänin tositekirjoista tieto esiäitini tappajan teloittajasta, mutta vuoden 1797 muutkin kuolemanrangaistukset veivät mukanaan. Lääninpyöveli Sven Erik Björnström sai vuonna 1797…

Keväinen puutarharetki

Kansalliskirjaston digitoituja sanomalehtiä selatessani osuin sivulle, jossa kerrotaan Inkoossa sijaitsevan Fagervikin ruukinkartanon puutarhasta. Se osoittautui osaksi Tidningar Utgifne af et Sällskap i Åbo -lehden numeroissa 11, 41 ja 42 vuonna 1782 julkaistua Henrik Gabriel Porthanin artikkelia suomalaisesta puutarhaviljelystä, ”Anmärkningar i…

Vain yhden tuohiastian tähden

Suistamon Uuksujärvellä oltiin iloisissa tunnelmissa toukokuun 1. päivänä vuonna 1748, sillä Grigori Semeninpoika oli kutsunut Fedot Jefiminpojan ja muutamia muitakin naapureita kylään. Kun oli joukolla syöty ja juotu ja ryypätty viinaa (sedan the spisat, drukit samt supit brennewjn), 20-vuotias Fedot…

Esivanhempia Uuksujärvellä

Innostuin sukututkimuksesta vuonna 2004, kun olin saanut päähäni ryhtyä setvimään jo tuonilmaisiin siirtyneen ukkini impilahtelaisjuuria. Summamutikassa tartuin ensimmäiseksi Tuula Kiisken suomentamiin Kitelän ortodoksisen seura­kunnan kirkonkirjoihin, vaikken etukäteen tiennyt, että sellaista seurakuntaa on ollutkaan. Pian löysinkin vuoden 1899 metrikoista tiedon ukkini…