Avainsana 1800-luku

Helena Hemmelin

Kaskinen ja Turku Helena Hänninen saapui Benvikin pellavakäsityökouluun Kangasniemeltä 7.3.1822. Samana päivänä pellavaopintonsa aloitti toinenkin kangasniemeläinen, Elin Ukkonen. Kumpikin sai Benvikissä uuden sukunimen: Helenasta tuli Hemmelin ja Elinistä Ukander. Helena ja Elin tekivät vuonna 1822 yhteisen kudontatyön, josta on päätynyt…

Aittoniemi jaetaan kahtia

Jatkan 3.10.2024 aloittamaani Tevännön Aittoniemen historiaa. Kruununtilan ensimmäinen isäntä Erik Jöraninpoika oli kuollut vuonna 1813, ja jo edellisenä vuonna hän oli luovuttanut tilan Juho Patailalle. Erikin ainoa poika Mikko perheineen oli muuttanut Suontaustan torppaan. Sekä Mikko Erikinpoika että hänen puolisonsa…

Postineiti Kallista Sanmark

Kallista (Callista) Vilhelmina Sanmark syntyi Hämeenlinnassa 20.7.1835 varatuomari Nils Herman Sanmarkin ja (Christina) Sofia Sundbergin vanhimpana eloonjääneenä lapsena. Hänen kummiluettelonsa on vaikuttava: linnan- ja lasaretinlääkäri B. F. Åkesson, pormestari O. G. Utter puolisonsa Sofien kanssa, kauppias V. Uschakoff, apteekkari J.…

Johan Pettersson

1824 ja 1825 Leskirouva Christina Wikström solmi tammikuussa 1824 täysissä sielun voimissa ja vakaan harkinnan jälkeen sopimuksen Benvikin koulun opettajan Johan Petterssonin ja hänen vaimonsa kanssa: Olen saavuttanut 63 vuoden iän enkä pysty enää huolehtimaan itsestäni enkä vähäisestä omaisuudestani. Osa…

Hämeenlinnassa 130 vuotta sitten

Hämäläinen-lehti kirjoitti joulukuun 22. päivän numerossa vuonna 1894, että jouluksi näyttää sittenkin tulevan rekikeli: [– – ] Ylimalkaan on se lumen tulo tänä talwena ollut tawattoman niukkaa. Mimmoistahan sitte ollee jälkeen joulun ja loppiaisen. Hauskaa kumminkin, jos keliä edes tulee…

Lopussa kiitos seisoo

Suomen rahaolot olivat autonomian alkuaikoina sekavat. Kruunun ulosteot oli määrä maksaa virallisessa valuutassa eli ruplissa, mutta niistä oli pulaa, sillä varsinkin Pohjois- ja Länsi-Suomessa kierrossa oli enimmäkseen Ruotsin rahaa. Kemin pitäjänkokous valtuutti vuonna 1827 kolme miestä anomaan senaatilta, että pitäjä…

Pitäjänräätäli Mikko Urén

Hämeen lääninkanslian arkistossa on säilynyt käsityöläisten virkavahvistus- ja erokirjoja vuosilta 1864–1868. Olin vuonna 2023 kuvannut niistä muutamia, muun muassa Antti Nygrénin ja renkolaisen Mikko (Mickel) Orénin valtakirjat. Orén-nimi tuntui silloin hämärästi tutulta, mutta vasta myöhemmin tajusin, että kysymyksessä on renkolainen…

Anna Elisabeth Lundholm

Kaskisissa Anna Elisabeth Lundholm saapui pellavaoppiin Kaskisiin 12.2.1822 ja oli järjestyksessä 37. Benvikin neito. Samana päivänä kouluun tuli kaksi muutakin neitoa: Maria Roos ja Ottiliana Wilén. Anna Elisabeth, kutsumanimeltään Lisette, sai elokuussa 1822 lääkkeitä vaikeaan silmäsairauteen. Ilmeisesti neito toipui sairaudesta,…

Nikkarimestari Matts Nordlund

Nikkari Matts Nordlund tuli ensimmäisen kerran esiin tutkiessani Lappeenrannan kehruuhuoneessa kudonta- ja kehruumestareina toimineita Agatha ja Sophia Nordlundia. Selvisi, etteivät siskokset ja Matts kuitenkaan olleet sukua toisilleen. Seuraavan kerran tapasin Matts Nordlundin Hämeenlinnan raastuvanoikeuden arkistoja selaillessani. Matts Andersinpoika Nordlund syntyi…

missä laevat huuteloo: Kuopijoo, Kuopijoo

Saimaan kanava avattiin vuonna 1856. Pian Kuopiosta tuli tapulikaupunki, joten sillä oli oikeus lähettää laivoja ulkomaille ja päästää ulkomaisia laivoja satamaansa. Ensimmäinen Kuopiosta ulkomaille purjehtinut laiva oli kuunari Wellamo, jonka paluusta kuopiolainen ilmoituslehti Annons-Blad kirjoitti 19.6.1858 ilmestyneessä numerossaan. Kuunari saapui…