Simpan kirjoitus Lökkeenin tansseista julkaistiin Tampereen Sanomissa helmikuussa 1898. Värikäs juttu herätti kysymyksiä. Miksi pääasiassa Kemin seudulla vaikuttaneesta Lökkeenistä kirjoitettiin Tampereen Sanomissa? Entä kuka oli Lökkeenin tuntenut tai ainakin hänestä kuullut Simppa? Oliko hän tamperelainen, ja oliko hän jossain vaiheessa…
Aiemmin blogissa on kerrottu Carl Christian Böckeristä, joka vuodesta 1813 toimi Suomen talousseuran sihteerinä ja vaikutti suuresti Benvikin pellavanjalostuskoulun perustamiseen ja toimintaan. Hänen sisarensa Christina Beata oli johtajattarena vuonna 1822 perustetussa Turun kehruukoulussa. Christina Beata syntyi Vaasassa salpietarikeittimön johtajan Petter…
Oululainen Jaakko Paavola kirjoitti syksyllä 1872 Oulun läänin kuvernöörille: Wankitusta Löysästä waimosta Anna Greta Kivirannasta (joka niin itsensä kutsuu) saan Herra Kuvernöörille tässä antaa seuraavan selityksen: Tämä Anna Greta Kiviranta tuli luokseni päivää tai kahta ennen Oulun syysmarkkinoita tänä vuonna,…
Talollinen Erik Vilhelm Akola Kemin pitäjän Lautiosaaresta haastoi vuonna 1878 värjäri Luukas Hedborgin oikeuteen. Syyskäräjät pidettiin Mikkolan talossa Lautiosaaressa, ja Akolan vireille saattamaa asiaa käsiteltiin pykälässä 166. Kantaja Akolaa edusti oikeudessa rättäri Mikko Hanni. Vastaaja ei saapunut paikalle, vaikka nimismies…
Turun tuomiokirkkoseurakunnan avioliittokuulutusten asiakirjojen 1790–1812 joukossa on joukko uteliaisuutta herättäviä todistuksia, jotka liittyvät Johan Blombergin ja Brita Christina Frimanin avioliittoon. Ennen vihkimistä oli selvitettävä mahdolliset avioliiton esteet. Johan Blomberg oli jäänyt leskeksi ensimmäisen vaimon Stiina Johanintyttären kuoltua. Ruotsalaisen seurakunnan kappalainen…
Suomessa oli Ruotsin vallan ajalta aina vuoteen 1883 voimassa palveluspakko, jonka mukaan jokaisen maattoman ja ilman itsenäistä elinkeinoa olevan oli hankittava itselleen ”laillinen suojelu” eli pestauduttuva jonkun tilallisen tai muun veroa maksavan henkilön palvelukseen. Muuten hänet voitiin irtolaisena passittaa yleisiin…
Hämäläinen-lehdessä julkaistiin 5.8.1882 nimimerkki Kiuri Lawekkään lähettämä ”Matka kirje Helsingistä”. Matka alkoi Hämeenlinnasta puoli seitsemältä aamulla. Kello oli puoli seitsemän, wiisi minuuttia päälle, aamulla. Me teljettiin noihin Adamin aikaisiin rautatie-waunuihin, joita wielä kesä-aikana käytetään Hämeenlinnan ja Riihimäen wälillä. – –…
Suutarit ja räätälit olivat yleisimmät käsityöläisammatit, ja Lopellakin molempia oli vuoden 1861 tilaston mukaan parikymmentä. Seppiä oli yksitoista, mutta pitäjännahkureita on tilastoon merkitty vain yksi. Nahkureiden lukumäärä oli tosiasiassa kuitenkin suurempi, rippikirjojen mukaan heitä oli tuohon aikaan yleensä ainakin kolme…
Esittelin viimeksi nimimerkki Simpan kirjoituksen Lökkeenin tansseista. On aika paljastaa Lökkeenin henkilöllisyys ja kertoa hänen elämänsä alkutaipaleesta. Perhe ja isovanhemmat Lökkeeni syntyi 23.4.1840 Kemin pitäjän kirkonkylässä Sotisaaren talossa. Hänen vanhempansa olivat Sotisaaren talon vävy Juho Iisakinpoika Kukko ja Greta Sofia…
Albert Mäkeläinen Vuoden 1865 kunnallisasetuksen mukaan kuntien velvollisuudeksi tuli järjestää koulutoimi. Lopelle ensimmäinen kansakoulu perustettiin vuonna 1867 rovasti K. F. A. von Qvanténin ja hänen puolisonsa Edla von Qvanténin lahjoittamalle Heikkilän tilalle. Lahjoittajat suosittelivat koulun ensimmäiseksi miesopettajaksi Jyväskylän seminaarissa opiskelevaa…
