Naisten viikosta (18.–24.7.) kirjoitettiin 1800-luvun suomalaislehdissä ainakin lähes vuosittain. Tässä maininta vuodelta 1883: Hämeenlinnasta.Sataa, eikä lakkaakaan. Monella maanmiehellä on koko näitten pitkällisten sateitten aikana ollut heiniä maahan niitettynä; niitäpä tuskin enään woidaan mätänemästä estää. Sitä wastaan on kaste nähtäwästi wirkistänyt…
Suomessa Benvikin neito 27 viipyi pellavaopistossa vähän toista vuotta. Koulun johtaja J. V. Bladh kirjoitti 22.11.1821 todistuksen, jonka mukaan Seraphia pääsi toiveensa mukaisesti pois koulusta, koska hänellä ei ollut taipumuksia alalle (varder såsom mindre fallen för Linneslöjd och enligt sin…
Finlands Allmänna Tidning ja muutkin sanomalehdet julkaisivat aikoinaan läänikohtaisia luetteloita maaherrojen raportoimista ”mainittavista tapahtumista” (anmärkningsvärda tilldragelser enligt af guvernörerne inlämnade rapporter). Epidemioiden, rikosten ja onnettomuuksien lisäksi listoilla on runsaasti tulipaloja. Seuraavassa lähinnä Loppea koskevia tulipalouutisia FAT:n palstoilta ja muuutamasta muustakin…
Monissa suomalaisissa sanomalehdissä julkaistiin 17.–25.1.1896 uutinen Lappeenrannasta: Suurta hämmästystä on waikuttanut Lappeenrannassa se, että rakuunarykmentin 4:jännen eskadroonan wahtimestari Saarinen ja warusmestari Björklund istuwat wangittuina, Björklund rykmentin yleisessä arestihuoneessa ja Saarinen 2:sen eskadroonan werstassa. Wiime maanantaina tuli siellä ilmi, että mainitut…
Oululaisessa Kaiku-lehdessä julkaistiin 24.5.1888 pitkähkö kirjoitus Kemijoen jäidenlähdöstä, joka kuritti varsinkin Ilmolan kylää: Tämän kuun alkupäiwinä alkoiwat jäät liikkua Kemijoessa. Wettä oli joessa paljo; eiwät wanhatkaan sano muistawansa, että jäiden lähdön aikana olisi wesi ollut niin korkealla. Pahaa peljättiin; eikä…
Kun perintötila myytiin jo vanhempien eläessä jollekin lapsista, saivat vanhemmat taloon elämänikäisen syytingin eli asumisoikeuden ja muita etuja. Vuoden 1852 asetuksella määrättiin, että syytingin vakuudeksi on haettava kiinnitystä tilaan: 1:ksi, että kaikki wälikirjat ja kontrahdit, joiden kautta tästälähes, tilaa myytäissä…
Kemin käräjäkunnan talvikäräjillä rättäri Kustaa Hännisen talossa Kemin kaupungissa käsiteltiin 27. huhtikuuta 1896 seuraavaa avioehtoasiaa: Pyynnöstä eteen päästyänsä näytti talokas Heikki Inkilä, Kemin pitäjän Alapaakkolan kylästä, myös vaimonsa Fredriika Amanda Kaasilan asiamiehenä näin kuuluvan välikirjan Liite A. §.2. Liite A.…
Aina vuoteen 1864 saakka täysi-ikäisenkin naisen tuli saada naittajan suostumus avioliiton solmimiseen: Naimisen kaari, 1 luku §2: Isä on tyttärensä naittaja, ja äiti antakoon siihen neuwonsa. Isän kuoltua äiti on naittajana, neuwotellen lähimmäisten sukulaisten kanssa. Jos ei isä eikä äiti…
Kesäkuussa 1820 pellavaoppiin saapunut Ester Grönstrand eli Benvikin neito numero 25 kutoi vuoden 1821 katselmukseen 49¾ kyynärää, vuoden 1822 katselmukseen 82¼ kyynärää ja vuoden 1823 katselmukseen 57 kyynärää hienointa eli kolmannen luokan kangasta. Ester muutti kolmen vuoden opiskelun jälkeen takaisin…
Eeva Katariina (Kaisa) Isakintytär Björkin perunkirjoitus pidettiin 7.4.1858. Silloin todettiin, ettei hänellä ollut rintaperillisiä ja että vaimonsa kolmisenkymmentä vuotta aiemmin jättäneen puolison, Heikki Juho Björkin, asuinpaikka oli tuntematon. Ainoana perillisenä tilaisuuteen oli saapunut itsellisen vaimo Eeva Kaisa Röök, edesmenneen veljentytär…
