Mäkelän talon isäntä Erkki Johan Lindfors Nurmijärven Leppälammilta solmi lokakuussa 1864 vuokrasopimuksen, jonka toisena osapuolena oli itsellismies Henrik Johan Hällfors. Hyräys KontraktiMinä alla=kirjottaja otan tämän kautta sytningimiehen pojan…
Aittoniemen sukuun tuli Tevännön Ollilta avioliiton kautta ainakin yksi emäntä ja yksi isäntä, joten on mielenkiintoista tarkastella myös Ollin historiaa. Siihen aikaan, kun Aittoniemi perustettiin, Ollia isännöi Sipi (Sigfrid) Matinpoika, s. 1727, puolisonsa Brita Jaakontyttären kanssa. Ollin seuraava isäntä oli…
Vuoden 1885 syyskäräjät alkoivat Salmin pitäjässä 19.10. Ennen käräjien alkua ortodoksisen seurakunnan pappi Ioann Varfolomejev toimitti jumalanpalveluksen pitäjän kirkossa Tulemalla. Puhetta käräjillä johti hovioikeuden auskultantti, virkaatekevä tuomari Egid Elfvengren. Lautamiehinä toimivat herastuomarit Vasili Jegoroff Romo ja Jegor Burtsov sekä Vasili…
Kaskinen ja Turku Helena Hänninen saapui Benvikin pellavakäsityökouluun Kangasniemeltä 7.3.1822. Samana päivänä pellavaopintonsa aloitti toinenkin kangasniemeläinen, Elin Ukkonen. Kumpikin sai Benvikissä uuden sukunimen: Helenasta tuli Hemmelin ja Elinistä Ukander. Helena ja Elin tekivät vuonna 1822 yhteisen kudontatyön, josta on päätynyt…
Jatkan 3.10.2024 aloittamaani Tevännön Aittoniemen historiaa. Kruununtilan ensimmäinen isäntä Erik Jöraninpoika oli kuollut vuonna 1813, ja jo edellisenä vuonna hän oli luovuttanut tilan Juho Patailalle. Erikin ainoa poika Mikko perheineen oli muuttanut Suontaustan torppaan. Sekä Mikko Erikinpoika että hänen puolisonsa…
Kallista (Callista) Vilhelmina Sanmark syntyi Hämeenlinnassa 20.7.1835 varatuomari Nils Herman Sanmarkin ja (Christina) Sofia Sundbergin vanhimpana eloonjääneenä lapsena. Hänen kummiluettelonsa on vaikuttava: linnan- ja lasaretinlääkäri B. F. Åkesson, pormestari O. G. Utter puolisonsa Sofien kanssa, kauppias V. Uschakoff, apteekkari J.…
1824 ja 1825 Leskirouva Christina Wikström solmi tammikuussa 1824 täysissä sielun voimissa ja vakaan harkinnan jälkeen sopimuksen Benvikin koulun opettajan Johan Petterssonin ja hänen vaimonsa kanssa: Olen saavuttanut 63 vuoden iän enkä pysty enää huolehtimaan itsestäni enkä vähäisestä omaisuudestani. Osa…
Hämäläinen-lehti kirjoitti joulukuun 22. päivän numerossa vuonna 1894, että jouluksi näyttää sittenkin tulevan rekikeli: [– – ] Ylimalkaan on se lumen tulo tänä talwena ollut tawattoman niukkaa. Mimmoistahan sitte ollee jälkeen joulun ja loppiaisen. Hauskaa kumminkin, jos keliä edes tulee…
Suomen rahaolot olivat autonomian alkuaikoina sekavat. Kruunun ulosteot oli määrä maksaa virallisessa valuutassa eli ruplissa, mutta niistä oli pulaa, sillä varsinkin Pohjois- ja Länsi-Suomessa kierrossa oli enimmäkseen Ruotsin rahaa. Kemin pitäjänkokous valtuutti vuonna 1827 kolme miestä anomaan senaatilta, että pitäjä…
Hämeen lääninkanslian arkistossa on säilynyt käsityöläisten virkavahvistus- ja erokirjoja vuosilta 1864–1868. Olin vuonna 2023 kuvannut niistä muutamia, muun muassa Antti Nygrénin ja renkolaisen Mikko (Mickel) Orénin valtakirjat. Orén-nimi tuntui silloin hämärästi tutulta, mutta vasta myöhemmin tajusin, että kysymyksessä on renkolainen…
