Avainsana 1800-luku

Varasteleva vaimo II

Porvarin vaimo Elisabeth Forsellin saama tuomio kauppias Luménin kauppatavaroiden ja maaherran leski Stjernvallin drellin varastami­sesta alistettiin Turun hovioikeudelle marraskuussa 1821. Hovioikeus katsoi tutkinnan olleen puutteellinen ja palautti asian Hämeenlinnan raastuvanoikeudelle lisäselvityksiä varten. Asiaa käsiteltiin 20. joulukuuta, jolloin paikalla olivat syyttäjä…

Lukuharjoitus

Kesäkiireiden takia tyydyn tällä kerralla esittelemään kaksi muuttokirjaa 1860-luvulta ilman sen kummempia selityksiä. Ne sopinevat lukuharjoituksiksi: toinen muuttokirja on varsin selvälukuinen, toinen kaikkea muuta. Palannen sisältöön myöhemmin. Lähde: KA Jns Kontiolahden seurakunta, Seurakunnista saapuneet muuttokirjat.

Varasteleva vaimo

Elokuun 2. päivänä puolenpäivän aikaan vuonna 1821 Hämeen­linnassa syttyi tulipalo nikkari Henrik Hirckmanin talossa. Samoihin aikoihin näki kakluuni­maakarin oppipoika Fredrik Liljeblom vaimo Elisabeth Forsellin tulevan maaherranleski Charlotte Stjernvallin puutarhasta jotain myttyä kantaen. Liljeblom ilmoitti asiasta kaupun­ginviskaali Tallqvistille, joka lähti raatihuoneen…

Pullopostia siirtolaisilta

Venäjän Lontoon pääkonsulinvirasto lähetti helmikuussa 1896 Englannin ranni­kolta löytyneen paperi­lapun kenraali­kuvernöörin­kansliaan, joka toimitti sen saatteen kera edelleen Oulun läänin­kansliaan toimen­piteitä varten. Saat­teessa todet­tiin, että lapussa maini­taan muuta­mia suoma­lai­sia, ilmei­sesti oulaiste­laisia (kuten Oulai­sissa sanotaan).  Muistikirjan lehden molem­mille puo­lille laa­di­tun teks­tin oli…

Tervaa ja höyheniä

Yhdysvaltain kongressin kirjastoon (The Library of Congress) on digitoitu muun aineiston ohessa runsaasti vanhoja sanoma­lehtiä. Joukossa on myös amerikan­suoma­lai­sia lehtiä, kuten Mis­sourissa julkaistu Auttaja ja Oregonissa julkaistu Uusi kotimaa.  Seuraa­vassa on selon­teko vuosien 1889 ja 1895 välillä kirjoi­te­tuista amerik­ka­lais­lehtien artik­ke­leista,…

Helena Syrén, puutarhurin vaimo

Benvikin pellavanjalostusopistosta valmistumisen jälkeen Helena Syrén, oppilas numero 13, on merkitty joulukuussa 1821 Hattulan Rahkoilaan samalle rippikirjan sivulle yhteisellä kyydillä kotiseudulle palanneen Maria Lakan kanssa. Myös Helenan vanhemmat, isä Antti (Anders) Eerikinpoika ja äiti Maria Matintytär, asuivat Rahkoilassa. Helenan kaksi…

Kirkossa kuulutettu

Jatkan Anttolan seura­kunnan kuulu­tusten esitte­lyä. Tämän­kertaiset kuulu­tukset ovat 1890-luvulta. Aihe­piirit ovat osit­tain eri­lai­sia kuin aikai­sem­massa kirjoituksessa.  Julkinen pakkohuutokauppa Nimismies Otto Stawen laati 12. syyskuuta 1896 kuulutuksen, jonka rukous­huone­saarnaaja Aleksan­der Sal­minen kuu­lutti Ant­to­lan kir­kossa 12. syyskuuta 1896: Jos laillista estettä ei…

Eskil Flink, sotamiehestä suntioksi

Lopella Laahan Pietilän torpassa syntyi 2.6.1766 poikalapsi, joka sai kasteessa nimen Escillus. Syntyneiden luettelossa on niukasti tietoa hänen syntyperästään: Escillus eli Eskil syntyi aviottomana, äidin nimeä ei mainita, isän sanotaan olevan Nurmijärven kappalaisen palveluksessa ja nimeltään Henrik. Muuta ei isästä…

Tuokiokuvia Anttolasta

Kirkon vihkiäiset Anttolan rukoushuonekunta sai 1860-luvulla lahjoituksena Juvan vanhan puukirkon. Juvan vanha kirkko purettiin ja siir­ret­tiin Ant­to­laan tal­vella 1869–1870. Kir­kon vihki­äiset pidet­tiin 25. kesä­kuuta 1871, ja niistä kuulu­tet­tiin Antto­lan kir­kossa viik­koa aikai­sem­min. Kuulu­tuk­sen alle­kirjoitti kirkko­herra Magnus Erik Alo­paeus. Erityistoiveena oli,…

Soranottoa hautuumaalta

Lopen pitäjänkokouksessa heinäkuun 23. päivänä vuonna 1854 käsiteltiin luvatonta soranottoa vanhan kirkon hautausmaa-alueelta. Jotkut pitäjäläiset olivat ottaneet tavakseen hakea vanhan kirkon hautausmaalta soraa tieosuuksiensa parannustöihin ynnä muihin tarkoituksiin. Sen seurauksena oli päivänvaloon noussut suuri määrä pääkalloja ja luita, joita koirat…