Sauvon kudontakoulun alkuvaiheita Benvikin pellavanjalostusopiston innoittamana perustettiin eri puolille maata tytärkouluja, joista pitkäikäisimpiä olivat Turun ja Sauvon koulut. Sauvon koulun perustamisesta ja sen alkuaikojen vaikeuksista kertoi Sauvon kirkkoherra Martin Tolpo Suomen talousseuran sihteerin C. C. Böckerin julkaisemassa Tidning för Landthushållare…
eliPaska juttu Joensuusta Kaikkien ns. vanhojen kaupunkien tavoin myös vuonna 1849 perustetussa Joensuussa toimi (vuodesta 1860 lähtien) raastuvanoikeus. Se kokoontui säännöllisesti maanantaisin joka viikko, siis paljon useammin kuin maaseudun käräjäoikeudet. Tiuha tahti oli tarpeen, sillä suurin osa käsiteltävistä jutuista koski…
Lappeenrannan kehruuhuoneen kutojamestari Agatha Nordlund ja kehruumestari Katarina Nummelin erosivat kumpikin virastaan vuonna 1853, Katarina helmikuun lopussa ja Agatha huhtikuussa. Heidän jälkeensä kutojamestariksi tuli pastorinleski Johanna Calonius ja kehruumestariksi hänen tyttärensä. Ystävykset Agatha ja Katarina muuttivat Agathan omistamaan taloon kaupungin…
Satusetä Topelius kirjoitti toukokuussa 1873 ulkomaalaisten Suomessa tekemistä metsäkaupoista: ”Helsingissä on kokonainen kolonia saksalaisia, ruotsalaisia, norjalaisia ja englantilaisia herroja, jotka elävät kuin ruhtinaat.” Kemissä häärivää norjalaista Olsenia Topelius luonnehti ”pikku keisariksi”. Terje Olsen oli toimelias mies, joka hääri elämänsä aikana…
Kotimaanmatkailu on nyt suosittua. Oppaaksi voi ottaa vaikkapa Suomen Matkailijayhdistyksen vuosina 1888–1890 julkaisemat kirjaset Matkasuuntia Suomessa, joihin on koottu sopivia retkikohteita maan eri osista. Vuoden 1888 oppaassa esitellään läntisen Uudenmaan matkailureittejä, joista yksi kulkee Lohjan kylästä Hämeenlinnaan. Loppikin osuu tämän…
Haaparannanlehdessä oli 30.6.1886 nimimerkin Alli kirjoitus, joka alkoi näin: ”Salmen sahalta26 p. kesäk. 1886. Jopahan sain mustetölpön eteeni ja niin piirrän muutaman mustekummituksen arvoisan Haaparannanlehden palstoille, jos toimitus sille sijaa antaa. Ilmat ovat muuttuneet kolkonpuoleisiksi ja tuulisiksi. Juhannuksena oli kovanlainen…
Lappeenrannan kehruuhuoneesta sai viran kolme Benvikin pellavanjalostusopistosta valmistunutta opettajatarta: Nordlundin sisarukset Agatha ja Sophia sekä Ottiliana Widell. Sophia Nordlund tuli kehruumestariksi vuonna 1823 ja Agatha kutojamestariksi vuonna 1826. Kun Sophia vuonna 1832 erotettiin, hänen tilalleen tuli Ottiliana, joka hoiti kehruumestarin…
Lappeenrannan kehruuhuoneen johtokunta päätti kokouksessaan 14.9.1837, että Ottiliana Widell pitäisi erottaa kehruumestarin virasta, koska hän oli syyllistynyt vankien epäoikeudenmukaiseen ja kovakouraiseen kohteluun. Erottaminen jäi kuitenkin maaherran ratkaistavaksi. Seuraavan vuoden huhtikuussa johtokunnan kokouksessa olivat läsnä johtokunnan jäsenet puheenjohtaja, pormestari E. J.…
Vuonna 1830 perustetun Suomen meriekipaasin värvääjät kiertelivät lähinnä rannikkoseuduilla mutta myös Hämeessä etsien matruuseiksi halukkaita. Lähtijät olivat nuoria miehiä, yleensä renkejä ja käsityöläisten oppipoikia tai kisällejä, joita kiinnosti jännittävämpi ja paremmin palkattu pesti. Joidenkin elämäntilanne ehkä myös vaati poistumista kotipaikkakunnalta.…
Viipurissa ilmestyvässä Ilmarinen-lehdessä oli 14.7.1871 uutinen oudosta matkustajasta. Seuraavina päivinä uutista lainattiin myös lehdissä Wiborgs Tidning, Hufvudsstadsbladet, Åbo Underrättelser, Helsingfors Dagblad ja Tapio. Saman uutisen julkaisivat myös ruotsalaislehdet Nya Dagligt Allehanda, Kristianstadsbladet ja Filipstads Stads och Bergslags Tidning. Ilmarisen jutun otsikko…
