Jo ennen Benvikistä tulleita opettajattaria monet maaseudun naiset harjoittivat pellavankudontaa ansaintamielessä. Naiskutojia on kuitenkin vaikea rippikirjoista löytää, sillä he ovat ”vaimoja” tai ”piikoja” ja ”itsellisiä” ilman tarkempaa ammattinimikettä. Mieskankurit sen sijaan ovat käsityöläisinä selvästi esillä. Heitä oli Hattulassakin useita, esimerkiksi…
Monissa Suomen sanoma- ja aikakauslehdissä oli kesäkuussa 1911 ilmoitus, jossa mainostettiin korvaamattoman mukavaa uutuutta. Ihmekone täytti saman tehtävän kuin kaikkein kallein kirjoituskone, mutta sillä oli yksi etu vailla vertaa: sitä voi kuljettaa taskussa aivan taskukellon tapaan. Kuka vain tuntee kirjaimet,…
Blogissa on aiemmin ollut puhetta Lopelta 1800-luvulla muuttaneista, jotka lähtivät Pietariin käsityöläisoppiin. He olivat kaikki tietysti miespuolisia. Hagforsin perheestä tosin lähtivät veljesten lisäksi myös tyttäret Gustava ja Hedvig. Heistä tuli Pietarissa piikoja, ja piikominen olikin useimpien Pietariin muuttaneiden nuorten naisten…
Benvikin oppilas numero 1, Sara Greta Grönlund, tuli kouluun toukokuussa 1818 ja oli pellavaopissa Kaskisissa kaikkiaan 3 vuotta 5½ kuukautta. Hän sai opiskelun aikana palkkaa 20 riikintaalaria vuodelta eli yhteensä 69 riikintaalaria kahdeksan killinkiä. Sara Gretan käsialanäyte 18.6.1822 Turussa. Lähde…
Pälkäneeltä lähti vuonna 1818 Benvikin pellavanjalostusopistoon kaksi neitoa: Maria Juhontytär Raatikka, oppilas numero 15, ja Liisa Juhontytär (Elisabeth Johanintytär) Mällinoja, numero 16. Maria palasi kotiin jo muutaman kuukauden kuluttua, Liisa valmistui opettajattareksi ja sai todistuksen kolmen vuoden ja kahden kuukauden…
Paikallismajuri Stark lähetti kenraalikuvernööri Arseni Zakrevskille 31. joulukuuta päivätyn kirjeen. Siinä hän ilmoitti, että Hämeenlinnassa oli pidetty 28. ja 29. joulukuuta 1828 julkisia huvitilaisuuksia (publica Assembléer), vaikka keisarin määräämä suruaika oli vielä voimassa. Keisari Nikolai I:n äiti Maria Fjodorovna oli…
Kinkerit, kylänluvut, lukukinkerit, lukusijat tai lukuset olivat entisaikaan monelle kova paikka. Volter Kilven sanoin (Uusi Aura 30.10.1920, sivu 8): Jouluajan iloja seurasi karvas ja ahdistava aika, sillä nyt lähenivät ankarat lukuset ja ”katkismukset” oli haettava kätköistään. Pitkät sunnuntai-aamu- ja iltapäivät kuului…
Korpilahdelta kauppamatkalle Helsinkiin tullut Joonas Reivilä katosi jäljettömiin torstaina 1. maaliskuuta. Seuraavana sunnuntaina 4. maaliskuuta Suomen kaartin alokas Elis Vilhelm Holmgren poikkesi kadulta kauppias Lilljeforsin pihaan. Kyykkiessään lantalassa luonnollisilla tarpeillaan hän huomasi, että navetan alta kuuden tai seitsemän kyynärän päässä pilkisti…
Joulukuussa 1821 palasi kotipitäjäänsä Laukaaseen Benvikissä opettajattareksi valmistunut Eeva Liisa Matintytär, joka Benvikin aikana oli alkanut käyttää sukunimeä Flyktman. ”Linum Inst. Elev” Eeva Liisa Matintytär on rippikirjassa merkitty pappilan sivulle. Laukaan kirkkoherra Arvid Adolf Arwidsson oli Talousseuran yhteistyökumppani ja myös…
Moni helsinkiläinen oli 1800-luvun puolivälissä tyytymätön postiin, sillä kaikki postilähetykset piti hakea itse valtion postikonttorista. Käytännössä postin hakivat usein perheen palvelijat. Rahapajan johtajaksi vuonna 1861 nimitetty August Fredrik Soldan esitti alkuvuodesta 1862 Helsingfors Dagbladissa ehdotuksen kaupunginpostin perustamisesta Helsinkiin. Hän puntaroi seikkaperäisessä…
