Avainsana 1800-luku

Inkoon impyet Benvikiin

Viime blogikirjoituksessa mainitun Gustava Wellingkin kanssa Benvikiin saapui 7. kesäkuuta 1818 kaksi muutakin oppilasta, Inkoosta matkaan lähteneet Eva Gustava Bultare ja Greta Lisa Enström. Eva Gustava oli saapunut Turkuun Anders Tallbergin kyydissä 22. toukokuuta ja Greta Lisa isänsä Erikin saattelemana…

Gustava Wellingk, oppilas nro 4

Tasan 200 vuotta sitten kesäkuun 7. päivänä saapui Benvikin kouluun sen neljäs oppilas, Gustava Wellingk. Ikää tytöllä oli vasta 14 vuotta eikä rippikoulukaan ollut käytynä. Saattaa olla, että Talousseuran asioissa aktiivinen Sauvon kirkkoherra Martin Tolpo oli suositellut hänen lähettämistään Benvikiin,…

Erään avioliiton loppu

Marraskuussa 1875 Johanneksen pitäjässä vihittiin 20-vuotias talollisen poika Mikko Liikanen Päätilästä ja 17-vuotias talollisen tytär Karoliina Sinkkonen Kivitokeesta. Avioliittoja oli sukujen kesken solmittu aikaisemminkin, sillä yksi Karoliinan veljistä oli naimisissa Mikon tädin ja toinen Mikon serkun kanssa. Avioparin ensimmäinen ja…

Benvikin ensimmäiset oppilaat

Pornaisista Uudenmaan ja Hämeen läänistä lähti huhtikuun lopulla 1818 kaksi tyttöä matkaan kohti tulevaa opinahjoaan, Benvikin pellavanjalostusopistoa. Torppari Erik Strand kuljetti ensin tytöt Turkuun ja kirvesmies Johan Wahlberg noin kuukautta myöhemmin Turusta lopulliseen määränpäähän. Turusta matkattiin kahdella hevosella 29,5 peninkulmaa,…

Koulu kartanossa

Benvikin kartano sijaitsi kauniilla paikalla, kolmelta puolelta meren ympäröimänä. Kartanolla oli kahden päärakennuksen lisäksi palvelusväen asuntoja, saunoja ja leipomo, yhteensä 27 rakennusta. Vaikka Benvik oli joutunut ryöstelyn kohteeksi Suomen sodassa, olivat vuosina 1776 ja 1786 rakennetut päärakennukset pellavanjalostusopiston perustamisaikaan vielä…

Benvikin norlantilaiset opettajat

Talousseuran kotiteollisuusvaliokunnan jäsen, turkulainen kauppias P. J. Gylich oli ottanut tehtäväkseen etsiä ruotsalaisten yhteyksiensä kautta perheitä, jotka olisivat valmiita muuttamaan Suomeen opettamaan pellavanviljelyä norlantilaiseen tapaan. Monien neuvottelujen jälkeen ja kun viranomaisten luvat oli saatu, tehtiin joulukuussa 1817 kahden perheen kanssa…

Kello löi jo viisi

Benvikin pellavanjalostusopistoon ei menty laiskottelemaan. Päiväohjelman mukaan tytöt herätettiin joka aamu kello viideltä, ja heti pukeutumisen jälkeen heidän oli siistittävä makuu- ja työhuoneet. Sen jälkeen kokoonnuttiin rukoilemaan ja lukemaan Uutta testamenttia. Kun kello tuli kuusi, oppilaat aloittivat opiston töiden tekemisen. Kahden…

Benvikin johtaja ja opettajat

Benvikin kartano oli vuosien 1808–1809 sodan jäljiltä osittain tuhoutunut ja sen omistaja Petter Johan Bladh pahasti velkaantunut. Kun hän vuonna 1816 kuoli, pojat Johan Vilhelm ja Carl Edvard onnistuivat pitämään tilan suvun hallinnassa antamalla sen yleishyödylliseen käyttöön, Talousseuran perustaman  kehruu-…

Benvikin oppilasvalinnat

Blogikirjoituksessa Tytöt pellavaoppiin kerrottiin pellavanjalostusopiston perusta­mi­sesta Benvikin kartanoon. Kartanon omistava J. V. Bladh ilmoitti maaliskuussa 1818 Talousseuralle, että koska Norlannista tulisi opettajia jo pääsiäisen tienoilla, olisi aika ruveta valitsemaan kouluun oppilaita. Kotiteollisuusvaliokunta piti kokouk­sen juuri ennen pääsiäistä ja päätti, että ensimmäiset…

Palkintoja hienoista kankaista

Suomen Talousseurassa 1800-luvun alku ja autonomian ensi vuodet olivat hiljaiselon aikaa. Keskityttiin perunanviljelyn edistämiseen ja kansan rokottamiseen isorokkoa vastaan, palkintoja jaettiin eritoten maatalouden edistämisestä ja uskollisesta palveluksesta. Pellavanjalostus nousi seuran tärkeimpien kehityskohteiden joukkoon, kun pellavan- ja hampunviljelyn edistämiseen vuonna 1812…