Häme oli pellavanviljelyn ydinaluetta, joten ei ole ihme, että sieltä tuli Benvikiin monta oppilasta. Oma osuutensa asiassa oli sotakomissaari Florinilla, joka jo ensimmäisen vuoden aikana järjesti kouluun kahdeksan hämäläistä oppilasta. Syyskuun 12. päivänä 1818 sinne saapui kuusi Hämeen neitoa. Kaksi…
Norlannista saapui Benvikin kouluun ensimmäisenä opettaja Johan Pettersson tyttärensä Christinan kanssa. He matkasivat Härnösandista Kaskisiin maitse Tornion kautta. Rekiretkelle kertyi mittaa yhteensä noin 130 ruotsalaista peninkulmaa (mil = 36 000 ruotsalaista jalkaa = 10 688 metriä). Siitä oli Ruotsin puolella vajaat…
Heinäkuussa 1818 Benvikin pellavanjalostusopistoon tuli neljä uutta oppilasta. Laukaalta saapuivat 7.7. Eva Elisabeth Matintytär (oppilas nro 6) ja Christina Erikintytär (nro 7). Runsas viikko myöhemmin, 18. heinäkuuta, tulivat yhteisellä kyydillä Maria Johanintytär Hattulasta (nro 8) ja Carolina Grönmark Pälkäneeltä (nro…
Viime blogikirjoituksessa mainitun Gustava Wellingkin kanssa Benvikiin saapui 7. kesäkuuta 1818 kaksi muutakin oppilasta, Inkoosta matkaan lähteneet Eva Gustava Bultare ja Greta Lisa Enström. Eva Gustava oli saapunut Turkuun Anders Tallbergin kyydissä 22. toukokuuta ja Greta Lisa isänsä Erikin saattelemana…
Tasan 200 vuotta sitten kesäkuun 7. päivänä saapui Benvikin kouluun sen neljäs oppilas, Gustava Wellingk. Ikää tytöllä oli vasta 14 vuotta eikä rippikoulukaan ollut käytynä. Saattaa olla, että Talousseuran asioissa aktiivinen Sauvon kirkkoherra Martin Tolpo oli suositellut hänen lähettämistään Benvikiin,…
Marraskuussa 1875 Johanneksen pitäjässä vihittiin 20-vuotias talollisen poika Mikko Liikanen Päätilästä ja 17-vuotias talollisen tytär Karoliina Sinkkonen Kivitokeesta. Avioliittoja oli sukujen kesken solmittu aikaisemminkin, sillä yksi Karoliinan veljistä oli naimisissa Mikon tädin ja toinen Mikon serkun kanssa. Avioparin ensimmäinen ja…
Pornaisista Uudenmaan ja Hämeen läänistä lähti huhtikuun lopulla 1818 kaksi tyttöä matkaan kohti tulevaa opinahjoaan, Benvikin pellavanjalostusopistoa. Torppari Erik Strand kuljetti ensin tytöt Turkuun ja kirvesmies Johan Wahlberg noin kuukautta myöhemmin Turusta lopulliseen määränpäähän. Turusta matkattiin kahdella hevosella 29,5 peninkulmaa,…
Benvikin kartano sijaitsi kauniilla paikalla, kolmelta puolelta meren ympäröimänä. Kartanolla oli kahden päärakennuksen lisäksi palvelusväen asuntoja, saunoja ja leipomo, yhteensä 27 rakennusta. Vaikka Benvik oli joutunut ryöstelyn kohteeksi Suomen sodassa, olivat vuosina 1776 ja 1786 rakennetut päärakennukset pellavanjalostusopiston perustamisaikaan vielä…
Talousseuran kotiteollisuusvaliokunnan jäsen, turkulainen kauppias P. J. Gylich oli ottanut tehtäväkseen etsiä ruotsalaisten yhteyksiensä kautta perheitä, jotka olisivat valmiita muuttamaan Suomeen opettamaan pellavanviljelyä norlantilaiseen tapaan. Monien neuvottelujen jälkeen ja kun viranomaisten luvat oli saatu, tehtiin joulukuussa 1817 kahden perheen kanssa…
Benvikin pellavanjalostusopistoon ei menty laiskottelemaan. Päiväohjelman mukaan tytöt herätettiin joka aamu kello viideltä, ja heti pukeutumisen jälkeen heidän oli siistittävä makuu- ja työhuoneet. Sen jälkeen kokoonnuttiin rukoilemaan ja lukemaan Uutta testamenttia. Kun kello tuli kuusi, oppilaat aloittivat opiston töiden tekemisen. Kahden…
