Pälkäneeltä lähti vuonna 1818 Benvikin pellavanjalostusopistoon kaksi neitoa: Maria Juhontytär Raatikka, oppilas numero 15, ja Liisa Juhontytär (Elisabeth Johanintytär) Mällinoja, numero 16. Maria palasi kotiin jo muutaman kuukauden kuluttua, Liisa valmistui opettajattareksi ja sai todistuksen kolmen vuoden ja kahden kuukauden…
Paikallismajuri Stark lähetti kenraalikuvernööri Arseni Zakrevskille 31. joulukuuta päivätyn kirjeen. Siinä hän ilmoitti, että Hämeenlinnassa oli pidetty 28. ja 29. joulukuuta 1828 julkisia huvitilaisuuksia (publica Assembléer), vaikka keisarin määräämä suruaika oli vielä voimassa. Keisari Nikolai I:n äiti Maria Fjodorovna oli…
Kinkerit, kylänluvut, lukukinkerit, lukusijat tai lukuset olivat entisaikaan monelle kova paikka. Volter Kilven sanoin (Uusi Aura 30.10.1920, sivu 8): Jouluajan iloja seurasi karvas ja ahdistava aika, sillä nyt lähenivät ankarat lukuset ja ”katkismukset” oli haettava kätköistään. Pitkät sunnuntai-aamu- ja iltapäivät kuului…
Korpilahdelta kauppamatkalle Helsinkiin tullut Joonas Reivilä katosi jäljettömiin torstaina 1. maaliskuuta 1838. Seuraavana sunnuntaina 4. maaliskuuta Suomen kaartin alokas Elis Vilhelm Holmgren poikkesi kadulta kauppias Lilljeforsin pihaan. Kyykkiessään lantalassa luonnollisilla tarpeillaan hän huomasi, että navetan alta pilkisti kuuden tai seitsemän kyynärän…
Joulukuussa 1821 palasi kotipitäjäänsä Laukaaseen Benvikissä opettajattareksi valmistunut Eeva Liisa Matintytär, joka Benvikin aikana oli alkanut käyttää sukunimeä Flyktman. ”Linum Inst. Elev” Eeva Liisa Matintytär on rippikirjassa merkitty pappilan sivulle. Laukaan kirkkoherra Arvid Adolf Arwidsson oli Talousseuran yhteistyökumppani ja myös…
Moni helsinkiläinen oli 1800-luvun puolivälissä tyytymätön postiin, sillä kaikki postilähetykset piti hakea itse valtion postikonttorista. Käytännössä postin hakivat usein perheen palvelijat. Rahapajan johtajaksi vuonna 1861 nimitetty August Fredrik Soldan esitti alkuvuodesta 1862 Helsingfors Dagbladissa ehdotuksen kaupunginpostin perustamisesta Helsinkiin. Hän puntaroi seikkaperäisessä…
Metsävarojen riittävyydestä alettiin kantaa huolta 1800-luvun alkupuolella, ja metsien suojelemiseksi annettiin vuonna 1851 metsäasetus. Kruununmetsien käytöstä, muun muassa hakkuista ja kaskeamisesta, annettiin tiukat määräykset, jotka koskivat myös kirkollisvirkatalojen metsiä. Ylin valvontavastuu lain noudattamisesta oli läänien maaherroilla, ja paikallisesti metsänkäyttöä pitivät…
Isä-Grönlundista jääkäri Benvikiin ensimmäisenä oppilaana saapuneen Sara Greta Grönlundin isä Carl Johan Grönlund värväytyi kesäkuussa 1816 kuudeksi vuodeksi 2. Suomen jalkaväkirykmentin Heinolan pataljoonaan. Hänet valittiin pari kuukautta aikaisemmin kuolleen Adam Sågin tilalle Heinolan komppanian jääkäriksi numero 8. Vuotuisiin katselmuksiin on kirjattu tietoja Grönlundin…
Värjärin kisälli Carl Reinhold Stenman saapui Kaskisten kaupunkiin vuoden 1829 elokuussa ja pestautui työhön värjäri Ahlmanille. Sitä ennen hän oli seitsemän vuoden aikana ehtinyt työskennellä kisällinä yhdeksässä kaupungissa ja jonkin aikaa maaseudullakin. Carl Reinhold Stenman oli syntynyt Turussa 24.9.1798. Hänen…
Joukko korpilahtelaismiehiä kokoontui keskiviikkona 21. helmikuuta 1838 Korpilahden kappelin kirkon luo ja lähti hevoskyydillä kohti Helsinkiä. Miehet olivat aakkosjärjestyksessä Joonas Ahola, Kalle Niklas Finni, Juho Peltola, Joonas Aleksanterinpoika Reivilä, Matti Reivilä, Aleksanteri Ristvehmas, Matti Salila ja Matti Sompajärvi. Matkaa tehtiin…
