Lopen 1800-luvun kirkonkirjoja selatessa on useasti tullut vastaan Pietariin muuttaneita. Eri lähteistä koottuja ”pietarinloppilaisia” on nyt luettelossani useita kymmeniä. Heistä suurin osa on käsityöläisiä. Monet muuttivat ensin joko Hämeenlinnaan tai Helsinkiin oppipojiksi ja sitten kisälleinä Pietariin lisäoppia saamaan. Moni loppilainen…
Peteri Oulun lääninhallituksen lääninkansliaan saapui tammikuussa 1828 asessori ja ritari Carl Eric Nordbergiltä kirje, jossa hän ilmoitti, että matkustajat valittavat Kemin kirkonkylässä sijaitsevasta Peterin kestikievarista. Samalla Nordberg pyysi, että mainitusta kievarista laaditaan joka kuukaudelta kestikievaripöytäkirja, että vänrikki Ståhlberg määrätään tarkastamaan…
Benvikin ensimmäisen vuoden oppilaat olivat hyvin eri-ikäisiä. Vuonna 1803 syntyneet neidot eli Sara Greta Grönlund, Helena Pelin ja Gustava Wellingk eivät olleet vielä päässeet ripillekään, vaan kävivät rippikoulun Kaskisissa. Alle 16-vuotiaita olivat tullessaan myös närpiöläinen Clara Roth sekä laukaalainen Eeva…
Kaskisten raastuvanoikeudessa oli kesäkuun 1. päivänä vuonna 1818 useita asioita käsiteltävinä. Pykälässä 8 varakaupunginviskaali Carl Magnus Myrberg syytti virkansa puolesta räätälinkisälli Carl Zachris Melanderia ja Christina Maria Westbergiä siitä, että he olivat muuttaneet nelisen viikkoa aikaisemmin yhteen. Myrberg vaati kalastaja…
Kesäkuun 1. päivänä 1817 vihittiin Pälkäneellä leskimies Thomas Johaninpoika Rissa Mälkilästä ja Liisa Simontytär Tanilasta, morsian ilman juhla-asua. Avioliiton solmimisessa oli ollut mutkia matkassa. Pariskunta kuulutettiin ensimmäisen kerran 16. helmikuuta, mutta kolmas kuulutus tapahtui vasta 25. toukokuuta. Syynä viivästymiseen oli…
Benvikin koulussa pidettiin toiminnan tarkastuksia ainakin kaksi kertaa vuodessa, joskus useamminkin. Ensimmäinen oli jo aloitusvuoden 1818 lokakuussa, ja sen suorittivat koulun paikalliset valvojat, kapteeni G. A. Hobin ja pastori Peter Östring. Koska koulun johtaja Johan Vilhelm Bladh oli matkoilla, Benvikiä…
Vuoden 1818 viimeinen oppilas saapui Benvikiin marraskuussa melko läheltä eli Jurvasta. Kuten oheisesta muuttokirjasta näkyy, Susanna Elgklo oli kuitenkin syntynyt vähän kauempana, Vähässäkyrössä. Kappalainen Carl Ascholinin allekirjoittamasta muuttokirjasta näkee senkin, että Susannan isä oli kuollut, sillä kruununveroista vastasi leskeksi jäänyt…
Benvikin koulun päämääränä oli opettaa pellavanviljelyn ja -jalostuksen koko ketju maan muokkauksesta hienojen kankaiden kutomiseen. Viljelykokeiluissa koettiin kuitenkin monia takaiskuja. Talousseuralle lähettämässään selonteossa koulun johtaja Johan Vilhelm Bladh kertoo alkuvuosien kokemuksista. Viljelystä huolehtivat norlantilaiset opettajat omien menetelmiensä mukaan. Vuoden 1818…
Arkistoissa saa usein kokea yllätyksiä, milloin minkäkin laisia. Keväällä 2014 silmäilin erästäMikkelin käräjäkunnan tuomiokirjaa, kun yhtäkkiä unohdin sulkakynällä kirjoitetun tekstin ja jäin pakostakin ihailemaan sulkia. Kerran taas unohduin tuijottamaan Herman Liikasen nimenkirjoitusharjoituksia. Nimi Liikanen ja vuosi 1866 toistuvat sivulla,joka sisältyy hänen…
Marraskuun 7. päivänä 1818 saapui Benvikiin kolme neitoa Eurasta. Kolmella hevosella tehdyn runsaan 18 peninkulman matkan kyytikustannukset olivat 32 ruplaa 72 1/4 kopeekkaa. Johan Parmen Timm kuittasi Talousseuralta saamansa maksun seuraavan vuoden maaliskuussa. Euralaiset oppilaat valinnut ja matkan järjestänyt varatuomari…
