Benvikin kartano oli vuosien 1808–1809 sodan jäljiltä osittain tuhoutunut ja sen omistaja Petter Johan Bladh pahasti velkaantunut. Kun hän vuonna 1816 kuoli, pojat Johan Vilhelm ja Carl Edvard onnistuivat pitämään tilan suvun hallinnassa antamalla sen yleishyödylliseen käyttöön, Talousseuran perustaman kehruu-…
Blogikirjoituksessa Tytöt pellavaoppiin kerrottiin pellavanjalostusopiston perustamisesta Benvikin kartanoon. Kartanon omistava J. V. Bladh ilmoitti maaliskuussa 1818 Talousseuralle, että koska Norlannista tulisi opettajia jo pääsiäisen tienoilla, olisi aika ruveta valitsemaan kouluun oppilaita. Kotiteollisuusvaliokunta piti kokouksen juuri ennen pääsiäistä ja päätti, että ensimmäiset…
Suomen Talousseurassa 1800-luvun alku ja autonomian ensi vuodet olivat hiljaiselon aikaa. Keskityttiin perunanviljelyn edistämiseen ja kansan rokottamiseen isorokkoa vastaan, palkintoja jaettiin eritoten maatalouden edistämisestä ja uskollisesta palveluksesta. Pellavanjalostus nousi seuran tärkeimpien kehityskohteiden joukkoon, kun pellavan- ja hampunviljelyn edistämiseen vuonna 1812…
Viime blogikirjoituksessa siteerattiin Turun Wiikko-Sanomissa lokakuussa 1820 julkaistua artikkelia, jossa oli maininta varta vasten tytöille perustetusta koulusta. Marraskuun alussa samana vuonna lehti antoikin lupaamaansa laveampaa tietoa: Sillä jo päälle 2 wuotta sitten on, Esiwallan toimen piteestä, Etelä-pohjanmaalle Närpöön pitäjähän rakettu sellainen…
Vanhan sanonnan mukaan aika tekee pellavasta kultaa! Nähtäväksi jää, päteekö väite vintiltä löytyneeseen pellavaani, joka oli siellä odottanut jatkojalostusta jo yhden sukupolven ajan. Ilahduttava löytö joka tapauksessa, ja antaa hyvän syyn kirjoittaa pellavasta enemmänkin, lähinnä naisten näkökulmasta. Pellavani on kasvanut…
