Benvikin pellavanjalostusopistoon otettiin viimeisen kerran oppilaita vuonna 1823. Silloin sinne saapuivat Agatha Sofia Sanmark, Sofia Vilhelmina Lilius, Anna Greta Präst (Ekholm), Maria Söderberg ja Clara Forsström. Seuraavana vuonna koulu päätettiin lopettaa, ja kaikki oppilaat lähtivät sieltä vuoden 1825 alkupuolella. Viimeksi…
Viipurin pitäjän välikäräjät 1896 Viipurin käräjäkunnan välikäräjillä käsiteltiin tammi- ja helmikuussa 1896 kahdessatoista pykälässä kymmentä asiaa. Tuomio- eli juttuluetteloon merkityt asiat olivat suurimmaksi osaksi tutun oloisia: Viides asia tuntui kuitenkin tuomioluetteloon oudolta, joten katsoin sitä vähän tarkemmin. Syytettynä oli Elias…
Maaseudulla käsityöläisten lukumäärä pitäjää kohden oli vielä 1800-luvun puolivälissä rajoitettu. Ammatin harjoittamiseen tarvittiin puoltolause kihlakunnanoikeudelta ja lupa lääninhallitukselta. Käsityöläisammatin harjoittaminen maaseudulla vapautui vuoden 1868 elinkeinoasetuksella. Virallisen tilaston mukaan Lopella oli vuonna 1861 yhteensä 62 pitäjänkäsityöläistä ja heillä 19 oppipoikaa. Eniten…
Olin 31.1.2023 Hyvinkään rautatieasemalla vastassa blogin toista kirjoittajaa, kun satuin vilkaisemaan seinässä olevaa kylttiä. Huomasin, että oli asemaravintolan 161-vuotispäivä: Hyvinkään asemaravintola on toiminut keskeytyksettä siitä pitäen. Hyvin säilynyt ravintolasali lisättiin rakennukseen 1890-luvulla. Martha Grönholm s. Nilsson Yksi 1900-luvun alkupuolen…
Toukokuun 10. päivänä vuonna 1809 Lopen Salonkylässä kuoli 51-vuotias ”entisen vapaaehtoisen vaimo” Kaisa (Katarina) Ernestintytär, s. 24.10.1757. Muutamaa päivää aikaisemmin olivat menehtyneet myös Kaisan vanhemmat: äiti Maria Juhontytär viides toukokuuta ja seuraavana päivänä isä, Antiniemen vanha torppari Ernest Petterinpoika. Kuolinsyinä…
Benvikin neito Greta Björklund kuoli keuhkotautiin 23.12.1872. Perunkirjoitus toimitettiin 22.3.1873. Gretan jälkeen laaditussa perukirjassa ei mainita rukkia eikä muitakaan käsityövälineitä. Otsikon Ajo-, työ- ja peltokaluja alla mainitaan 40 hopeamarkan arvoiset kääsit, 25 hopeamarkan kärryt, 10 hopeamarkan sainireki (kirkkoreki), neljä takarekeä,…
Hattulassa 1795 syntynyt Maria Juhontytär tuli Benvikin kouluun heinäkuussa 1818. Hän oli silloin 23-vuotias ja oli ehtinyt olla parissa palveluspaikassa. Monien muiden oppilaiden tapaan Maria otti Benvikissä sukunimen: hänestä tuli Grönroos. Maria edistyi kudonnan taidossa erinomaisesti. Jo vuoden 1819 katselmukseen…
Uudessa Suomettaressa julkaistiin 11.1.1871 Siwulta katsojan kirjoitus: Maaseuduilta. Janakkalasta 7 p. Tammik. Iltahuweja on wietetty täällä tätä nykyä jotensakin usioita; niin wiimeksi tämän kuun 6:tena päiwänä. Näistä wiimeisistä sanotaan tulot käytettäwän pitäjän tyttökuolun hywäksi (?). Ilta wietettiin tanssilla ja rawintojaisilla,…
Pitäjänräätälin perhe Erik Johan Löfström syntyi Lopen Läyliäisillä 15.4.1837. Hänen vanhempansa olivat pitäjänräätäli Antti Juho Antinpoika Löfström (1804–1884) ja Saara Antintytär Karri (1799–1888). Isä Antti Juho Löfström oli entisen tykkimiehen Antti Löfströmin (1777–1856) ja Maria Heikintyttären (1779–1861) poika. Antti Löfström…
Sukua tutkiessani olen huomannut, että avioliittoon vihittäessä osapuolet ovat yleensä olleet vähän yli 20-vuotiaita, joskus lähempänä 30 vuoden ikää. Joitain hyvin nuorina solmittuja liittoja on kuitenkin ollut, ja nuoria ovat olleet nimenomaan morsiamet. Ruotsin valtakunnan vuoden 1734 lain mukaan miehet…
