Avainsana 1800-luku

Lopen pitäjänkäsityöläisiä vuonna 1861

Maaseudulla käsityöläisten lukumäärä pitäjää kohden oli vielä 1800-luvun puolivälissä rajoitettu. Ammatin harjoittamiseen tarvittiin puoltolause kihlakunnanoikeudelta ja lupa lääninhallitukselta. Käsityöläisammatin harjoittaminen maaseudulla vapautui vuoden 1868 elinkeinoasetuksella. Virallisen tilaston mukaan Lopella oli vuonna 1861 yhteensä 62 pitäjänkäsityöläistä ja heillä 19 oppipoikaa. Eniten…

Puutarhuri ja ravintoloitsija Hyvinkään asemalla

Olin 31.1.2023 Hyvinkään rautatieasemalla vastassa blogin toista kirjoit­ta­jaa, kun satuin vil­kai­se­maan sei­näs­sä ole­vaa kylt­tiä. Huomasin, että oli asemaravintolan 161-vuotispäivä:   Hyvinkään asemaravintola on toiminut keskeytyksettä siitä pitäen. Hyvin säilynyt ravin­tola­sali lisät­tiin raken­nukseen 1890-lu­vul­la. Martha Grönholm s. Nilsson Yksi 1900-luvun alkupuolen…

Kaisa Ernestintyttären perukirja

Toukokuun 10. päivänä vuonna 1809 Lopen Salonkylässä kuoli 51-vuotias ”entisen vapaaehtoisen vaimo” Kaisa (Katarina) Ernestintytär, s. 24.10.1757. Muutamaa päivää aikaisemmin olivat menehtyneet myös Kaisan vanhemmat:  äiti Maria Juhontytär viides toukokuuta ja seuraavana päivänä isä, Antiniemen vanha torppari Ernest Petterinpoika. Kuolinsyinä…

Kanttoreita kerrakseen

Benvikin neito Greta Björklund kuoli keuhkotautiin 23.12.1872. Perunkirjoitus toimitettiin 22.3.1873. Gretan jälkeen laaditussa perukirjassa ei mainita rukkia eikä muitakaan käsityö­välineitä. Otsikon Ajo-, työ- ja peltokaluja alla maini­taan 40 ho­pea­mar­kan arvoi­set kää­sit, 25 hopea­markan kär­ryt, 10 hopea­markan saini­reki (kirkkoreki), neljä taka­rekeä,…

Maria Grönroos – kutoja ja suutarin vaimo

Hattulassa 1795 syntynyt Maria Juhontytär tuli Benvikin kouluun heinäkuussa 1818. Hän oli silloin 23-vuotias ja oli ehtinyt olla parissa palveluspaikassa. Monien muiden oppilaiden tapaan Maria otti Benvikissä sukunimen: hänestä tuli Grönroos. Maria edistyi kudonnan taidossa erinomaisesti. Jo vuoden 1819 katselmukseen…

Iltahuvit Janakkalassa

 Uudessa Suomettaressa julkaistiin 11.1.1871 Siwulta katsojan kirjoitus: Maaseuduilta. Janakkalasta 7 p. Tammik. Ilta­huweja on wietetty täällä tätä nykyä jotensakin usioita; niin wiimeksi tämän kuun 6:tena päiwänä. Näistä wiimeisistä sanotaan tulot käytet­tä­wän pitäjän tyttö­kuolun hywäksi (?). Ilta wietet­tiin tans­silla ja rawin­to­jai­silla,…

Nuorena naimisiin

Sukua tutkiessani olen huomannut, että avioliittoon vihittäessä osapuolet ovat yleensä olleet vähän yli 20-vuotiaita, joskus lähempänä 30 vuoden ikää. Joitain hyvin nuorina solmittuja liittoja on kuitenkin ollut, ja nuoria ovat olleet nimenomaan morsiamet. Ruotsin valtakunnan vuoden 1734 lain mukaan miehet…

Kirje veljelle

Lappeenranta  /1 1896. Rakas Veljeni William!! Onnellista uutta vuotta toivotan. Kuules veli rakas kuinka ikävä Evaldin on ol­la nyt mut­ta kum­min­kin pyy­dän ensin si­nulta et­tet puhu kel­len­kään mi­tään 1sik­si­kin kuin minä Luu­lin saa­neeni rukkaset kullal­tani niin mä otin loman ja…

Gustava Wellingk

Gustava Wellingk saapui Benvikin pellavanjalostusopistoon sen ensimmäisten oppilaiden joukossa. Hän oli tullessaan alle 15-vuotias ja sai opettajattaren todistuksen kolmen ja puolen vuoden opintojen jälkeen. Vuoden 1821 marras­kuussa Gustava muutti takaisin kotiinsa, Karunan Koppholmin sotilaspuustelliin. Syksyllä 1821 pidettyyn katselmukseen mennessä Gustava…