Nimimerkki ”Viator” kertoi Hämäläinen-lehdessä marraskuussa 1885 julkaistussa kirjoituksessa matkastaan Hämeenlinnasta Helsinkiin. Junassa käytettiin valaistuksena kynttilöitä, vaikka joitain lamppujakin jo oli: Hämeenlinnan asemalla, kun astuin Tampereelta tulewaan ja Riihimäelle menewään junaan, hawaitsin kolmannen luokan waunuissa wielä nuo kaksi paksua kynttilän pätkää…
Laitakariin saapuivat ensimmäiset asukkaat vuonna 1860 rakentamaan Kemin ensimmäistä höyrysahaa. Saha oli toiminnassa 1862–1939. Viimeiset asukkaat muuttivat pois 1966. Saaren värikkäästä elämästä saatiin lukea usein lehdistä. Tässä malliksi muutama Perä-Pohjolaisen kirjoitus vuosilta 1897 ja 1898. Raakaa wäkiwaltaa Laitakarin sahalla.Wiime tiistaina…
Oulun ja Tornion välillä liikennöi vuosina 1891–1904 höyrykäyttöinen siipirataslaiva s/s Pohjola. Oululainen sanomalehti Kaiku kirjoitti laivasta jo 1.11.1890: Uusi höyrylaiwa, joka tulee wälittämään liikettä Oulun ja Tornion wälillä, tilattiin Ouluun toissapäiwänä Bergsundin konepajasta Ruotsista. Laiwa tulee olemaan noin 45 hewosen…
Viktor Bruun syntyi 21.2.1862 Nastolassa Villähteen Yrjölässä lampuoti Kaarle Andersinpoika Bruunin ja Henrika Kaarlentyttären lapsista nuorimpana. Muut eloon jääneet lapset olivat Kaarle Kustaa, s. 1852, Maria, s. 1857, ja Vilhelmiina, s. 1859. Toiseksi vanhin, hänkin nimeltään Viktor, oli kuollut kaksivuotiaana…
Suometar-lehdessä oli vuoden 1853 keväällä kaksiosainen artikkeli Hämeestä. Ensimmäisessä osassa kerrottiin hämäläisten historiaa Erik-kuninkaan ristiretkestä lähtien. Toinen osa käsitteli Hämeenlinnan kaupunkia, jonka perustamisesta ”kreivi Pekka Brahe” antoi etuus- ja lupakirjan vuonna 1650. Alkuperäisiä artikkeleita pääsee lukemaan yllä olevista linkeistä. Kirjoittajalla…
Syyskuu 1839 Kämnerinoikeus jatkoi Joonas Reivilän murhajutun käsittelyä 3. syyskuuta 1839. Paikalla olivat syyttäjä Berndt Gabriel Sahlbergin lisäksi vankilasta noudetut rengit, Joonas Reivilän murhasta epäillyt Fredrik Ropsfelt ja Fredrik Thusberg sekä kauppapuukhollari Carl Joseph Hildén, kivalteri Gabriel Dahlberg ja renki…
Rautakosken ruukki perustettiin Lopen Salonkylään vuonna 1850. Ammattitaitoinen työvoima oli hankittava pitäjän ulkopuolelta muilta ruukeilta. Inspehtoriksi palkattiin Anders Reinhold Ginman Högforsilta, ja ensimmäiset sepät tulivat Jokioisilta ja Kellokoskelta. Marraskuussa 1850 Rautakoskelle muuttivat vasarasepät (hammarsmed) Erik Flink ja Carl Meller, molemmat…
Naisten viikosta (18.–24.7.) kirjoitettiin 1800-luvun suomalaislehdissä ainakin lähes vuosittain. Tässä maininta vuodelta 1883: Hämeenlinnasta.Sataa, eikä lakkaakaan. Monella maanmiehellä on koko näitten pitkällisten sateitten aikana ollut heiniä maahan niitettynä; niitäpä tuskin enään woidaan mätänemästä estää. Sitä wastaan on kaste nähtäwästi wirkistänyt…
Suomessa Benvikin neito 27 viipyi pellavaopistossa vähän toista vuotta. Koulun johtaja J. V. Bladh kirjoitti 22.11.1821 todistuksen, jonka mukaan Seraphia pääsi toiveensa mukaisesti pois koulusta, koska hänellä ei ollut taipumuksia alalle (varder såsom mindre fallen för Linneslöjd och enligt sin…
Finlands Allmänna Tidning ja muutkin sanomalehdet julkaisivat aikoinaan läänikohtaisia luetteloita maaherrojen raportoimista ”mainittavista tapahtumista” (anmärkningsvärda tilldragelser enligt af guvernörerne inlämnade rapporter). Epidemioiden, rikosten ja onnettomuuksien lisäksi listoilla on runsaasti tulipaloja. Seuraavassa lähinnä Loppea koskevia tulipalouutisia FAT:n palstoilta ja muuutamasta muustakin…
