Avainsana 1800-luku

Kormun kartano vuoden 1802 lopulla

Lopen Kormun kartanoa isännöi 1800-luvun alussa Magnus Wilhelm von Törne, s. 12.1.1756 Porvoon pitäjässä. Von Törne lähti jo varhain sotilasuralle ja eteni kapteeniksi. Hän sai lyhyehkön vankeusrangaistuksen osallisuudestaan Anjalan liittoon, ja hänet katsottiin sen jälkeen kelpaamattomaksi valtion palvelukseen. Vuonna 1790…

Tulitikkuja lainaamassa?

Wuonna 1888. Maaliskuun 26 pnä kokoontui R.Os Joensuussa Raatihuoneelle. Saapuvilla olivat Porimestari Alfred Nysten, sekä raati-miehet Juhana Nousiainen ja Simo Hirvonen. Pöytäkirjan toimitti Porimestari Nysten. §:12 Saapuvilla olevan Poliisipalvelia Jooseppi Leväisen ilmiannosta, lausui Kaupunginviskaali N. H. Aschan virkansa puolesta vastaan…

Mutkikas matka vihille

Edellisessä kirjoituksessani kerroin Eeva Stiina Matintyttärestä, joka vuoden 1846 syyskäräjillä peri palkkaansa ja takavarikoitua omaisuuttaan torppari Kustaa Mäkelältä ja entiseltä sulhaseltaan Juho Kustaanpojalta. Eeva Stiinan ja Juhon suhdetta oli alettu puida käräjillä jo vuotta aiemmin. Kruununnimismies Tammelander oli viran puolesta…

Piian palkka

Piika Eeva Stiina Matintytär Salonkylästä vaati nimismies Tammelanderin avustuksella palkkasaataviaan Kustaa Kustaanpoika Mäkelältä Lopen talvikäräjillä 9.2.1846. Eeva Stiina oli ollut Mäkelän luona palveluksessa yhdeksän vuotta. Kuuden ensimmäisen vuoden aikana hän oli saanut asianmukaista palkkaa: ensimmäisinä vuosina pienen pestirahan ja palkan,…

Torppari Rissasen jäämistö

Torppari Juho Rissanen kuoli 30.1.1818 keuhkotulehdukseen Iisalmen pitäjän Ulmalan kylässä. Hän oli kuollessaan 41-vuotias. Häneltä jäi vaimo Liisa Partanen ja kolme alaikäistä lasta: Juho, Matti ja Kalle. Leski oli jo samana vuonna aikeissa mennä uusiin naimisiin. Ennen avioliiton solmimista papin…

Höyrylaivalla Hämeenlinnasta Tampereelle

Vuonna 1862 valmistunut rautatie Helsingistä Hämeenlinnaan helpotti kaupunkilaisten kulkuyhteyksiä ja tavarankuljetuksia etelään, mutta Tampereen suuntaan oli edelleen kuljettava hankalasti maanteitse. 1860-luvun alussa alettiin pohtia höyrylaivaliikenteen aloittamista Hämeenlinnasta Tampereelle, kun reitin vaikeimpien kohtien perkuutyöhön oli saatu valtion tukea. Jo ennen kuin…

Agatha Wilhelmina Jahn

Benvik Jossakin Kansallisarkiston uumenissa on Senaatin tiliarkiston säilytysyksikkö Gs:13, joka sisältää vaikuttavan kokoelman Benvikin neitojen palttinanäytteitä. Näytteet on koottu oheisen kuvan kaltaisille yhdeksän näytettä sisältäville lehdille. Agatha oli pellavaopissa Benvikissä 3,5 vuotta. Hän allekirjoitti siellä helmikuussa 1825 kuitin, jonka mukaan…

Pataljoonan kesämarssi 1887, osa II

Jatkoa edelliseen kirjoitukseen. Pälkäneen ”leikkisodan” jälkeisenä aamuna, tiistaina 26. heinäkuuta, otettiin kantamukset selkään ja pakattiin muut tavarat kuormiin. Matka jatkui kohti Kangasalaa. Ensimmäinen levähdyspaikka oli Tiitolassa ja seuraava Kaivannossa, jossa vastaanotto oli juhlallinen sateisesta ja tuulisesta säästä huolimatta: Kaiwannossa –…

Antin avioliittolupaus

Loisnainen Maria Hiltunen Viuruniemen kylästä haastoi Liperin talvikäräjille 1851 Antti Malisen niin ikään Viuruniemestä. Antti oli talollinen, joka oli jäänyt leskeksi alkuvuodesta1849. Kanteen mukaan Antti oli edellisvuoden huhtikuun lopussa tai toukokuun alussa luvannut mennä Marian kanssa naimisiin. Hän oli houkutellut…

Pataljoonan kesämarssi 1887

Vuonna 1881 toimintansa aloittaneella 7. Hämeenlinnan tarkk’ampujapataljoonalla oli kesäisin tapana panna toimeen ”leikkisotia ja kenttäharjoituksia, jotta woitaisiin saada hiukkasen käsitystä sodankäynnistä”. Vuonna 1886 oli marssittu Janakkalaan ja Renkoon, ja heinäkuussa 1887 kohteeksi oli valittu Kangasala. Marssista kerrottiin Hämeen Sanomien elokuun…