Avainsana 1800-luku

Räätäli Nygrén

Esimerkkinä Lopella vuonna 1861 tilastoiduista räätäleistä on Vojakkalassa elämäntyönsä tehnyt Antti Nygrén, isoisäni isän serkku. Maaliskuun 27. päivänä vuonna 1826 syntynyt Antti on kastetiedoissa ilmoitettu Anders Gabriel Hindermanin pojaksi. Hän syntyi piika Eeva Liisa Enin aviottomana lapsena Topenon Ali-Heikkilässä, ja…

Johanna Petronella Cajander

Meritullivahtimestari Carl Axel Cajanderin ja Sara Greta Grönlundin toiseksi vanhin tytär Johanna Petronella syntyi Turussa 27.6.1828. Vuonna 1846 hän muutti vanhempiensa mukana Kristiinankaupunkiin ja meni siellä syyskuussa 1849 naimisiin kultasepänkisälli Simon Törnqvistin kanssa. Simon Törnqvist Simon syntyi 14.2.1815 Ikaalisten Kilvakkalan…

Sitä sun tätä Lopen Topenolta

Vanhoja sanomalehtiä selatessa löytyy monenlaisia uutisia Topenoltakin. Hämeen Sanomat kertoi 20.2.1880, että kylään ollaan puuhaamassa omaa kansakoulua. Aloitteentekijöinä olivat kyläläiset itse, ja varoja koulun rakentamiseen kerättiin laskiaistiistaina järjestetyillä iltahuveilla. Arveltiin, että koulu voitaisiin aloittaa jo seuraavana syksynä, ensin vuokratiloissa. Viisitoista…

Neiti Sofia Sanmark

Benvikin pellavanjalostusopistoon otettiin viimeisen kerran oppilaita vuonna 1823. Silloin sinne saapuivat Agatha Sofia Sanmark, Sofia Vilhelmina Lilius, Anna Greta Präst (Ekholm), Maria Söderberg ja Clara Forsström. Seuraavana vuonna koulu päätettiin lopettaa, ja kaikki oppilaat lähtivät sieltä vuoden 1825 alkupuolella. Viimeksi…

Tekla ja Elias

Hämeen linna 1894. Kuvaaja Linda Florin. Historian kuvakokoelma. Museovirasto.

Viipurin pitäjän välikäräjät 1896 Viipurin käräjäkunnan välikäräjillä käsiteltiin tammi- ja helmikuussa 1896 kahdessatoista pykälässä kymmentä asiaa. Tuomio- eli juttuluetteloon merkityt asiat olivat suurimmaksi osaksi tutun oloisia: Viides asia tuntui kuitenkin tuomioluetteloon oudolta, joten katsoin sitä vähän tarkemmin. Syytettynä oli Elias…

Lopen pitäjänkäsityöläisiä vuonna 1861

Maaseudulla käsityöläisten lukumäärä pitäjää kohden oli vielä 1800-luvun puolivälissä rajoitettu. Ammatin harjoittamiseen tarvittiin puoltolause kihlakunnanoikeudelta ja lupa lääninhallitukselta. Käsityöläisammatin harjoittaminen maaseudulla vapautui vuoden 1868 elinkeinoasetuksella. Virallisen tilaston mukaan Lopella oli vuonna 1861 yhteensä 62 pitäjänkäsityöläistä ja heillä 19 oppipoikaa. Eniten…

Puutarhuri ja ravintoloitsija Hyvinkään asemalla

Olin 31.1.2023 Hyvinkään rautatieasemalla vastassa blogin toista kirjoit­ta­jaa, kun satuin vil­kai­se­maan sei­näs­sä ole­vaa kylt­tiä. Huomasin, että oli asemaravintolan 161-vuotispäivä:   Hyvinkään asemaravintola on toiminut keskeytyksettä vuodesta 1862 pitäen. Hyvin säilynyt ravin­tola­sali lisät­tiin raken­nukseen 1890-lu­vul­la. Martha Grönholm s. Nilsson Yksi 1900-luvun…

Kaisa Ernestintyttären perukirja

Toukokuun 10. päivänä vuonna 1809 Lopen Salonkylässä kuoli 51-vuotias ”entisen vapaaehtoisen vaimo” Kaisa (Katarina) Ernestintytär, s. 24.10.1757. Muutamaa päivää aikaisemmin olivat menehtyneet myös Kaisan vanhemmat:  äiti Maria Juhontytär viides toukokuuta ja seuraavana päivänä isä, Antiniemen vanha torppari Ernest Petterinpoika. Kuolinsyinä…

Kanttoreita kerrakseen

Benvikin neito Greta Björklund kuoli keuhkotautiin 23.12.1872. Perunkirjoitus toimitettiin 22.3.1873. Gretan jälkeen laaditussa perukirjassa ei mainita rukkia eikä muitakaan käsityö­välineitä. Otsikon Ajo-, työ- ja peltokaluja alla maini­taan 40 ho­pea­mar­kan arvoi­set kää­sit, 25 hopea­markan kär­ryt, 10 hopea­markan saini­reki (kirkkoreki), neljä taka­rekeä,…

Maria Grönroos – kutoja ja suutarin vaimo

Hattulassa 1795 syntynyt Maria Juhontytär tuli Benvikin kouluun heinäkuussa 1818. Hän oli silloin 23-vuotias ja oli ehtinyt olla parissa palveluspaikassa. Monien muiden oppilaiden tapaan Maria otti Benvikissä sukunimen: hänestä tuli Grönroos. Maria edistyi kudonnan taidossa erinomaisesti. Jo vuoden 1819 katselmukseen…