Avainsana 1900-luku

Mieli ruveta runolle

Tanskalainen Hans Petersen perusti vuonna 1889 Ruotsissa naistenlehden, jonka nimeksi tuli Svensk Dam-Tidning. Vielä nytkin ilmestyvän lehden nimi on nykymuodossa Svensk Damtidning tai lyhennettynä Svensk Dam. Selailen aina silloin tällöin kirjastooni päätynyttä vuoden 1901 vuosikertaa, jonka alkuperäinen omistaja oli Tyyne…

Kieliä kirjeitse

Suomessa toimi 1920-luvun alkuvuosina kolme kirjeopistoa: Kansanvalistusseuran eli KVS:n kirjeopisto, Suomen kirjeopisto ja Suomen kieliopisto. KVS:n kirjeopiston tarjonta oli näistä kattavin: ”Se on niiden opisto, jotka täydentävät tietojaan yleis- ja kansalaissivistykseen kuuluvissa aineissa ja myöskin niiden, jotka haluavat hankkia tietoja…

Tekla ja Elias

Hämeen linna 1894. Kuvaaja Linda Florin. Historian kuvakokoelma. Museovirasto.

Viipurin pitäjän välikäräjät 1896 Viipurin käräjäkunnan välikäräjillä käsiteltiin tammi- ja helmikuussa 1896 kahdessatoista pykälässä kymmentä asiaa. Tuomio- eli juttuluetteloon merkityt asiat olivat suurimmaksi osaksi tutun oloisia: Viides asia tuntui kuitenkin tuomioluetteloon oudolta, joten katsoin sitä vähän tarkemmin. Syytettynä oli Elias…

Puutarhuri ja ravintoloitsija Hyvinkään asemalla

Olin 31.1.2023 Hyvinkään rautatieasemalla vastassa blogin toista kirjoit­ta­jaa, kun satuin vil­kai­se­maan sei­näs­sä ole­vaa kylt­tiä. Huomasin, että oli asemaravintolan 161-vuotispäivä:   Hyvinkään asemaravintola on toiminut keskeytyksettä siitä pitäen. Hyvin säilynyt ravin­tola­sali lisät­tiin raken­nukseen 1890-lu­vul­la. Martha Grönholm s. Nilsson Yksi 1900-luvun alkupuolen…

Kanttoreita kerrakseen

Benvikin neito Greta Björklund kuoli keuhkotautiin 23.12.1872. Perunkirjoitus toimitettiin 22.3.1873. Gretan jälkeen laaditussa perukirjassa ei mainita rukkia eikä muitakaan käsityö­välineitä. Otsikon Ajo-, työ- ja peltokaluja alla maini­taan 40 ho­pea­mar­kan arvoi­set kää­sit, 25 hopea­markan kär­ryt, 10 hopea­markan saini­reki (kirkkoreki), neljä taka­rekeä,…

Aatami Haili

Adam (tai Aatami) Adaminpoika Haili syntyi 28.12.1900 Viipurin pitäjän Suur­peron kylässä. Pojan van­hem­mat oli­vat Adam Juhanan­poika Haili ja Maria Tuki­ai­nen. Kum­meiksi tuli­vat Joo­nas Pa­rikka ja hänen vaimonsa Anna sekä Ju­ha­na Lai­hia ja Mii­na Lai­hia.  Adam meni 1920-luvulla naimi­siin Siiri El­vii­ra…

Postikortteja Oripäähän

Sirkka Leinon arkistossa on hänen iso­äitin­sä Olga Mal­min kotiin tulleita postikortteja. Suu­rin osa 1900-luvun alun säily­neis­tä kor­teis­ta on lähe­tet­ty Ol­galle tai hänen sisa­rel­leen Sel­malle. Sisa­rus­ten van­hem­mat olivat ta­lol­linen Juho Felix Malmi ja Lovii­sa Karo­liina Pruukka. Selma syntyi Ori­päässä 6.11.1871 ja…

Adam Juhananpoika Haili

Adam Haili syntyi 2.3.1868 Viipurin pitäjässä. Kaste­merkin­nässä on syn­ty­mä­paik­ka­na Karp­pi­la, mutta sen perässä on kysy­mys­merk­ki. Vuo­sien 1866–1878 lasten­kir­jassa per­heen asuin­paik­kana on Suur­pero 6, Kupa­ri­nen. Adamin van­hem­mat olivat Juha­na Alek­san­terin­poika Haili ja Sofia Adamin­tytär Uski. Juha­na oli syn­ty­nyt vuon­na 1839 ja…

Nuoriso seuraa aikaansa

Etelä-Pohjanmaalla synty­neen nuo­riso­seura­liik­keen kas­vu­ryn­täys levi­si 1900-luvun tait­tees­sa Perä­pohjo­laan­kin. Ala­jän­kä­län ta­lossa Ala­paak­ko­las­sa perus­tet­tiin tam­mi­kuussa 1901 Ke­min Taival­kos­ken nuo­ri­so­seu­ra. Sen en­sim­mäi­seen johto­kun­taan kuu­lui­vat esi­mie­henä Mau­lan kou­lun opet­ta­ja Kaarlo Kos­ki­nen, vara­esi­mie­he­nä Ant­ti Kaa­rak­ka, kir­ju­rina Pek­ka Ala­mau­nu, vara­kir­ju­rina Hei­no Jän­kä­lä, rahas­ton­hoi­ta­ja­na Fan­ny Kaup­pi ja…

Kulttuuria Kemijokivarressa

Eläviä kuvia Kemin alueella ilmestyvässä Perä-Pohjolaisessa julkaistiin 23.3.1909 ilmoitus: Kemin Taivalkosken Nuorisoseuranäyttelee Tervolan KirkonkylänTyöväentalollaSunnuntaina 28 p. Maalisk. ”Eläviä kuvia”(kolminäytöksinen näytelmä) Näytelmä alkaa klo 7 j.p.Lopuksi karkeloa.                                                Toimikunta.  Samassa lehdessä oli 1.4. nimimerkin –o –n arvostelu: Näytelmäiltama. ”Eläviä kuvia”-niminen näytelmä näytel­tiin…