Meritullivahtimestari Carl Axel Cajanderin ja Sara Greta Grönlundin esikoistytär Gustava Margareta syntyi Turussa 28.2.1826. Tytön kummit olivat timpuri Matts Karlin, timpuri Carl Sandell ja hänen vaimonsa Ulrica Johanintytär sekä neito Fredrika Wessman. Loppuvuodesta 1847 Gustava Margareta muutti Kristiinankaupunkiin, jonne hänen…
Blogikirjoituksen Taitajia Turusta lopussa mainittiin 1.12.1837 pidettävä huutokauppa, jossa oli määrä myydä instrumenttien valmistaja Fredrik Sagulinin jäämistö. Palaan ajassa hieman taaksepäin ja luettelen tärkeitä päivämääriä matkan varrelta: Velkojat lokakuussa 1837 Kuolinpesän velkojiksi ilmoittautuivat viimeistään 2.10.1837 seuraavat: Velkojat toukokuussa 1838 Velkojat…
Helena Carolina Weitz Benvikin neito numero 23, Helena Carolina Weitz, valmisti Benvikissä vuoden 1820 tarkastusta varten 46¾ kyynärää toisen luokan kangasta sekä vuosien 1821 ja 1822 tarkastuksia varten 50½ ja 55¾ kyynärää hienointa eli kolmannen luokan kangasta. Benvikistä Helena Carolina…
Marraskuussa 1818 Benvikiin saapunut Susanna Elgklo eli neito 21 kutoi opinahjossa kolmen vuoden aikana runsaat sata kyynärää kangasta: 26 kyynärää ensimmäisen luokan, 33¼ kyynärää toisen luokan ja 44½ kyynärää kolmannen luokan kangasta. Alkupään oppilaista Susanna ja neljä muuta neitoa (1…
1840-luku Seppien ammattikunnan oltermanni Anders Granat luopui ammatistaan vuonna 1840. Hän ilmoitti Sanan Saattaja Wiipurista -lehdessä 28.3.1840, että hän joutuu jatkuvan sairastelunsa takia vuokraamaan sepänverstaansa pistooliseppä Petter Widellille. Granat kehotti asiakkaitaan kääntymään tästedes Widellin puoleen ja luottamaan siihen, että Widell…
Närpiöläinen Clara Mattsintytär Roth oli Benvikin neito nro 17. Hän oli Benvikissä muita pidempään, sillä osa ajasta meni sairastellessa. Tilikirjamerkintöjen mukaan hän oli poissa opinahjosta vuoden 1818 viimeisestä päivästä marraskuun 1819 alkuun. Heti sen jälkeen Claraa käytettiin sairaalassa Vaasassa, ja…
Anna Lisa Andersintytär Gädda oli Benvikin neito numero 10. Hän oli opinahjossa vuosina 1818–1821 ja valmisti sinä aikana 22¾ kyynärää toisen ja 35 kyynärää kolmannen luokan kangasta, yhteensä 87¾ kyynärää. Anna Lisan käsialanäyte vuodelta 1821. Vuonna 1818 hän raapusti…
Lappeenrannan kehruuhuoneen johtokunta päätti kokouksessaan 14.9.1837, että Ottiliana Widell pitäisi erottaa kehruumestarin virasta, koska hän oli syyllistynyt vankien epäoikeudenmukaiseen ja kovakouraiseen kohteluun. Erottaminen jäi kuitenkin maaherran ratkaistavaksi. Seuraavan vuoden huhtikuussa johtokunnan kokouksessa olivat läsnä johtokunnan jäsenet puheenjohtaja, pormestari E. J.…
Lappeenrannan kehruuhuoneen johtokunta piti 14. syyskuuta 1837 kokouksen, jossa se käsitteli kehruumestari Ottiliana Widellin ja vanki Maria Nybergin välistä sanasotaa. Kehruuhuoneen tarkastaja eli johtaja, vänrikki Anders Henrik Aschan ilmoitti kuulleensa, että Ottilianan ja Marian välille oli puhjennut heinäkuun alussa raju riita,…
Maria Roos oli pellavanjalostusopiston oppilas numero 35. Tyttö Tanskanmaalta saapui Benvikiin helmikuussa 1822. Opiston kirjanpitoaineistosta näkyy, että Marialle hankittiin saman vuoden elokuussa kahden riikintaalarin 36 killingin edestä ”erinäisiä lääkkeitä” sormen murtumaan. Aiemmasta kirjoituksesta on käynyt ilmi, että Maria oli Benvikin johtaja…
