Hämeenlinnassa oli 1800-luvulla kerrallaan vain yksi tai kaksi lasimestaria, ja se yleensä riitti tyydyttämään kysynnän. Koska monet lasinleikkauksen vaiheet olivat suhteellisen helppoja, alalle pyrki myös epävirallisia yrittäjiä, niin sanottuja fuskareita, jotka harjoittivat lasinleikkausta oman ammattinsa ohessa. Tällainen lasimestarin ammattiin tunkeutuminen…
Hämeenlinnan vanhalla hautausmaalla olevassa Anna Lovisa Wickholmin hautakivessä on vain hänen kuolinvuotensa, vuosi 1841, ja tyttönimi Winter. Kuka hän oli? Lovisan vanhemmat olivat Erik Wilhelm Winter ja hänen ensimmäinen puolisonsa Anna Greta Hansk. Lovisan syntyessä vuonna 1812 isä toimi Porvoon…
Helmikuun 17. päivänä vuonna 1900 kokoontuivat Hämeenlinnan raatihuoneella virkaatekevä pormestari, oikeusraatimies Hjalmar Sundel, kunnallisraatimies J. A. Lindberg sekä virkaatekevä oikeusraatimies, varatuomari Leonard Idestam. Kaupunginviskaali Otto Fredrik Hämäläinen oli palvelijatar Eveliina Lehtosen ilmiannon perusteella haastattanut oikeuteen Helsingistä kotoisin olevan kirjansitoja Ernst…
Potkukelkka kehitettiin ilmeisesti Ruotsissa 1800-luvun loppupuolella, ja pian se yleistyi myös Suomessa. Myös urheiluseurat ottivat potkukelkkailun ohjelmaansa. Ouluun perustettiin vuonna 1891 ”potkinklubi”, jonka Louhi-lehdessä sanottiin olevan ”ensimmäinen Suomessa ja ehkä koko maailmassa”. Hämeenlinnan pataljoonassa potkukelkkailu tuli uutena lajina urheilukilpailujen ohjelmaan…
Vuonna 1900 Tammikuun 27. päivänä kokoontuivat Hämeenlinnan kaupungin Raatihuoneessa virkaatekevä Pormestari Oikeusraatimies Hjalmar Sundel sekä Kunnallisraatimies J. A. Lindberg ja virkaatekevä Oikeusraatimies Varatuomari Leonard Idestam. Pöytäkirjan kirjasi v.t. Oikeusraatimies Idestam. § 48. Tähän istuntoon on Tehtaalainen Rosa Karlsson tästä kaupungista…
Molemmat Hämeenlinnassa ilmestyneet sanomalehdet, Hämäläinen ja Hämeen Sanomat, julkaisivat joulun alla esittelyjä paikallisten liikkeiden joulunäyttelyistä. Vuonna 1897 Hämeen Sanomien ”Tiitus” sai mieluisan tehtävän, kun hänet määrättiin ”inspehteeraamaan” kauppaliikkeiden joulutavaravalikoimaa. Minä riemastuin kuin sotaorhi torwen-äänen kuullessaan ja hyökkäsin juoksujalassa katsomaan, kutka…
Nimimerkki ”Matkustaja” kirjoitti Hämeen Sanomissa huhtikuussa 1887 vaikeuksistaan löytää ruokapaikka Hämeenlinnassa. – Järjestystä, wai – järjettömyyttäkö? Uusi wiinaasetus näkyy antawan aihetta jos jonkinlaisiin lainselityksiin. Tästä taas muudan omituista laatua. Joku wiikko takaperin matkustin asioilleni Hämeenlinnaan, oli pyhäpäiwä. Kun aikomukseni oli…
Suomalainen Wirallinen Lehti ilmoitti 24.5.1890, että kauppias C. G. Löfström ja työnjohtaja W. A. Andrejanoff alkavat 1.6.1890 harjoittaa tupakkatehdasliikettä Hämeenlinnassa toiminimellä Andrejanoffin ja Löfströmin Tupakkatehdas. Heti kesäkuun alussa tehtaalle haettiin kirjanpitotaitoista konttoristia. Mieluisin hakija oli vanhemmanpuoleinen, vakiintunut ja naimaton mies,…
Hämeenlinnan vanhan hautausmaan läpi kuljeskellessa tulee usein miettineeksi, millaisia ihmiskohtaloita hautakivien alle kätkeytyy. Kaikista jäljellä olevista kivistä ei nimiä enää erota, mutta esimerkiksi vuonna 1872 haudatun Maria Wiikmanin hautakivi on säilynyt suhteellisen hyvin. Hän lieneekin viimeisimpiä tälle hautausmaalle haudattuja, sillä…
Kalvolasta kotoisin ollut Anna Liisa (Elisabeth) Kustaantytär Enroth ja Rengossa syntynyt Henrik Johan Davidinpoika tutustuivat ollessaan palveluksessa kirjanpitäjä Aspelinilla Hämeenlinnassa. Seurustelun tuloksena Anna Liisa synnytti 20.4.1843 poikalapsen, joka sai nimekseen Henrik Johan. Koska suhteesta oli syntynyt lapsi, oli avioliitto lain…
