Vuonna 1900 Tammikuun 27. päivänä kokoontuivat Hämeenlinnan kaupungin Raatihuoneessa virkaatekevä Pormestari Oikeusraatimies Hjalmar Sundel sekä Kunnallisraatimies J. A. Lindberg ja virkaatekevä Oikeusraatimies Varatuomari Leonard Idestam. Pöytäkirjan kirjasi v.t. Oikeusraatimies Idestam. § 48. Tähän istuntoon on Tehtaalainen Rosa Karlsson tästä kaupungista…
Molemmat Hämeenlinnassa ilmestyneet sanomalehdet, Hämäläinen ja Hämeen Sanomat, julkaisivat joulun alla esittelyjä paikallisten liikkeiden joulunäyttelyistä. Vuonna 1897 Hämeen Sanomien ”Tiitus” sai mieluisan tehtävän, kun hänet määrättiin ”inspehteeraamaan” kauppaliikkeiden joulutavaravalikoimaa. Minä riemastuin kuin sotaorhi torwen-äänen kuullessaan ja hyökkäsin juoksujalassa katsomaan, kutka…
Nimimerkki ”Matkustaja” kirjoitti Hämeen Sanomissa huhtikuussa 1887 vaikeuksistaan löytää ruokapaikka Hämeenlinnassa. – Järjestystä, wai – järjettömyyttäkö? Uusi wiinaasetus näkyy antawan aihetta jos jonkinlaisiin lainselityksiin. Tästä taas muudan omituista laatua. Joku wiikko takaperin matkustin asioilleni Hämeenlinnaan, oli pyhäpäiwä. Kun aikomukseni oli…
Suomalainen Wirallinen Lehti ilmoitti 24.5.1890, että kauppias C. G. Löfström ja työnjohtaja W. A. Andrejanoff alkavat 1.6.1890 harjoittaa tupakkatehdasliikettä Hämeenlinnassa toiminimellä Andrejanoffin ja Löfströmin Tupakkatehdas. Heti kesäkuun alussa tehtaalle haettiin kirjanpitotaitoista konttoristia. Mieluisin hakija oli vanhemmanpuoleinen, vakiintunut ja naimaton mies,…
Hämeenlinnan vanhan hautausmaan läpi kuljeskellessa tulee usein miettineeksi, millaisia ihmiskohtaloita hautakivien alle kätkeytyy. Kaikista jäljellä olevista kivistä ei nimiä enää erota, mutta esimerkiksi vuonna 1872 haudatun Maria Wiikmanin hautakivi on säilynyt suhteellisen hyvin. Hän lieneekin viimeisimpiä tälle hautausmaalle haudattuja, sillä…
Kalvolasta kotoisin ollut Anna Liisa (Elisabeth) Kustaantytär Enroth ja Rengossa syntynyt Henrik Johan Davidinpoika tutustuivat ollessaan palveluksessa kirjanpitäjä Aspelinilla Hämeenlinnassa. Seurustelun tuloksena Anna Liisa synnytti 20.4.1843 poikalapsen, joka sai nimekseen Henrik Johan. Koska suhteesta oli syntynyt lapsi, oli avioliitto lain…
Hämäläinen-lehti kirjoitti joulukuun 22. päivän numerossa vuonna 1894, että jouluksi näyttää sittenkin tulevan rekikeli: [– – ] Ylimalkaan on se lumen tulo tänä talwena ollut tawattoman niukkaa. Mimmoistahan sitte ollee jälkeen joulun ja loppiaisen. Hauskaa kumminkin, jos keliä edes tulee…
Nikkari Matts Nordlund tuli ensimmäisen kerran esiin tutkiessani Lappeenrannan kehruuhuoneessa kudonta- ja kehruumestareina toimineita Agatha ja Sophia Nordlundia. Selvisi, etteivät siskokset ja Matts kuitenkaan olleet sukua toisilleen. Seuraavan kerran tapasin Matts Nordlundin Hämeenlinnan raastuvanoikeuden arkistoja selaillessani. Matts Andersinpoika Nordlund syntyi…
Finlands Allmänna Tidningenissä julkaistiin 10.7.1856 luettelo niistä Suomen krenatööritarkk’ampujapataljoonassa kuolleista henkilöistä, joiden perinnönsaajat eivät vielä olleet tiedossa. Luettelossa mainittiin myös Lopella syntynyt Johan Abrahaminpoika Aurén. Hänen jälkeenjäänyt omaisuutensa oli 12 hopearuplaa 31 3/4 kopeekkaa. Juho (Johan) Aurén oli syntynyt Läyliäisillä…
Hämeenlinnan triviaalikoulu oli vielä 1800-luvun alussa läänin ainoa koulu, josta saattoi päästä yliopisto-opintoihin, yleensä Porvoon lukion tai Turun katedraalikoulun kautta tai hankkimalla yksityistä lisäopetusta. Aluksi luokka-asteita oli kolme: apologistan, kollegan ja rehtorin luokat, myöhemmin tulivat lisäksi ylemmän kollegan ja konrehtorin…
