Benvikiin tuli vuonna 1818 kaksi ruotsalaisperhettä opettamaan pellavan viljelyä norlantilaiseen tapaan. Ensimmäisenä Kaskisiin saapui Johan Pettersson tyttärensä kanssa. Johanista on kirjoitettu blogissa jo aiemmin kahteen otteeseen. Mikä hän oli miehiään? Johan Petterssonilla on ruotsalaislähteissä etunimenä vaihtelevasti Jan, Johannes ja Johan ja…
Norlannista saapui Benvikin kouluun ensimmäisenä opettaja Johan Pettersson tyttärensä Christinan kanssa. He matkasivat Härnösandista Kaskisiin maitse Tornion kautta. Rekiretkelle kertyi mittaa yhteensä noin 130 ruotsalaista peninkulmaa (mil = 36 000 ruotsalaista jalkaa = 10 688 metriä). Siitä oli Ruotsin puolella vajaat…
Talousseuran kotiteollisuusvaliokunnan jäsen, turkulainen kauppias P. J. Gylich oli ottanut tehtäväkseen etsiä ruotsalaisten yhteyksiensä kautta perheitä, jotka olisivat valmiita muuttamaan Suomeen opettamaan pellavanviljelyä norlantilaiseen tapaan. Monien neuvottelujen jälkeen ja kun viranomaisten luvat oli saatu, tehtiin joulukuussa 1817 kahden perheen kanssa…
Benvikin kartano oli vuosien 1808–1809 sodan jäljiltä osittain tuhoutunut ja sen omistaja Petter Johan Bladh pahasti velkaantunut. Kun hän vuonna 1816 kuoli, pojat Johan Vilhelm ja Carl Edvard onnistuivat pitämään tilan suvun hallinnassa antamalla sen yleishyödylliseen käyttöön, Talousseuran perustaman kehruu-…
