Avainsana käsityöläiset

Aseellinen pukari

       Vuonna 1900. Toukokuun 7. päivänä kello 10 epp. kokoontui Kemin kaupungin Raastuvanoikeus raatihuoneessa kaupungintalolla. Saapuvilla olivat Pormestari Helander sekä Neuvosmiehet Björkman ja Westberg. –  –  – § 135. Poliisi Kaarle Vinterin ja Seppä Mikko Antinpoika Manner’in, tästä…

Elin Ukander

Benvik Elin (Elina) Ukkonen, myöhemmältä sukunimeltään Ukander, saapui Benvikin pellavakäsityökouluun Kangasniemeltä 8.3.1822. Hän valmisti saman vuoden syyskuussa pidettyyn katselmukseen yhteisen kudontanäytteen Leena (Helena) Hännisen kanssa. Leena oli Benvikin neito 38 ja Elin neito 39. Blogikirjoituksesta Helena Hemmelin voi katsoa kuvat…

Luukas Hedborg

Kemin järjestysoikeuden arkiston vanhin pöytäkirjanide on vuodelta 1876. Ensimmäinen pykälä on 15.1.1876 pidetystä istunnosta: Kemin kaup. Järjestysoik. pöytäkirja Tammik. 15 pä 1876.Läsnä: Neuvosmies Matti Niemelä ja nyt määrätty pakari R. W. Lackström. §: 1. Färjäri Luukas Hedborg esilletuli ja antoi…

Kuluttajansuoja koetteella

Wuonna 1888. Joulukuun 31. päivänä kokoontui Raastuvan oikeus Joensuussa raatihuoneella. Saapuvilla olivat Pormestari J. A. Nystén sekä raatimies Simo Hirvonen ja Hovioikeuden Auskultantti Ivar Paqvalén. Pöytäkirjan toimitti Porimestari Nystén. §: 4 Suutari Pekka Kiiski, Wellivaaran kylästä Ilomantsin pitäjää, on täksi…

Värjäri Aleksander Görman

Aiemmin blogissa on kerrottu värjäri Elias Fagerlundista, jonka aikoinaan oli perustettava manufaktuuri voidakseen harjoittaa värjärin ammattia maaseudulla. Myöhemmin värjäreitä voitiin nimittää myös pitäjänkäsityöläisiksi, mutta maaseutuvärjäreiden määrä pysyi vähäisenä. Fagerlundin jälkeen Lopen seuraava värjäri oli Aleksander Görman. Aleksander syntyi 26.7.1828 Topenolla…

Räätäli Nygrén

Esimerkkinä Lopella vuonna 1861 tilastoiduista räätäleistä on Vojakkalassa elämäntyönsä tehnyt Antti Nygrén, isoisäni isän serkku. Maaliskuun 27. päivänä vuonna 1826 syntynyt Antti on kastetiedoissa ilmoitettu Anders Gabriel Hindermanin pojaksi. Hän syntyi piika Eeva Liisa Enin aviottomana lapsena Topenon Ali-Heikkilässä, ja…

Johanna Petronella Cajander

Meritullivahtimestari Carl Axel Cajanderin ja Sara Greta Grönlundin toiseksi vanhin tytär Johanna Petronella syntyi Turussa 27.6.1828. Vuonna 1846 hän muutti vanhempiensa mukana Kristiinankaupunkiin ja meni siellä syyskuussa 1849 naimisiin kultasepänkisälli Simon Törnqvistin kanssa. Simon Törnqvist Simon syntyi 14.2.1815 Ikaalisten Kilvakkalan…

Lopen pitäjänkäsityöläisiä vuonna 1861

Maaseudulla käsityöläisten lukumäärä pitäjää kohden oli vielä 1800-luvun puolivälissä rajoitettu. Ammatin harjoittamiseen tarvittiin puoltolause kihlakunnanoikeudelta ja lupa lääninhallitukselta. Käsityöläisammatin harjoittaminen maaseudulla vapautui vuoden 1868 elinkeinoasetuksella. Virallisen tilaston mukaan Lopella oli vuonna 1861 yhteensä 62 pitäjänkäsityöläistä ja heillä 19 oppipoikaa. Eniten…

Maria Grönroos – kutoja ja suutarin vaimo

Hattulassa 1795 syntynyt Maria Juhontytär tuli Benvikin kouluun heinäkuussa 1818. Hän oli silloin 23-vuotias ja oli ehtinyt olla parissa palveluspaikassa. Monien muiden oppilaiden tapaan Maria otti Benvikissä sukunimen: hänestä tuli Grönroos. Maria edistyi kudonnan taidossa erinomaisesti. Jo vuoden 1819 katselmukseen…

Kaks kisälliä kerran

Koiviston ja Johanneksen käräjäkunnan vuoden 1861 talvikäräjät alkoivat Kaislahden yksit­täis­tilalla Johanneksen pitäjässä 5.2. Lauta­miehinä toimivat Abra­ham Juhon­poika Ilmasti Koiviston Maks­lahden kylästä, Paavo Tuomaan­poika Tikka Johanneksen Tikka­lan kylästä, Sakari Joosepin­poi­ka Samu­li Koi­vis­ton Saa­ren­pääs­tä, Yrjö Paa­von­poika Manno­nen Koi­vis­ton Manno­lasta, Erkki Matin­poika Kesä­läi­nen…