Kemin järjestysoikeuden arkiston vanhin pöytäkirjanide on vuodelta 1876. Ensimmäinen pykälä on 15.1.1876 pidetystä istunnosta: Kemin kaup. Järjestysoik. pöytäkirja Tammik. 15 pä 1876.Läsnä: Neuvosmies Matti Niemelä ja nyt määrätty pakari R. W. Lackström. §: 1. Färjäri Luukas Hedborg esilletuli ja antoi…
Wuonna 1888. Joulukuun 31. päivänä kokoontui Raastuvan oikeus Joensuussa raatihuoneella. Saapuvilla olivat Pormestari J. A. Nystén sekä raatimies Simo Hirvonen ja Hovioikeuden Auskultantti Ivar Paqvalén. Pöytäkirjan toimitti Porimestari Nystén. §: 4 Suutari Pekka Kiiski, Wellivaaran kylästä Ilomantsin pitäjää, on täksi…
Aiemmin blogissa on kerrottu värjäri Elias Fagerlundista, jonka aikoinaan oli perustettava manufaktuuri voidakseen harjoittaa värjärin ammattia maaseudulla. Myöhemmin värjäreitä voitiin nimittää myös pitäjänkäsityöläisiksi, mutta maaseutuvärjäreiden määrä pysyi vähäisenä. Fagerlundin jälkeen Lopen seuraava värjäri oli Aleksander Görman. Aleksander syntyi 26.7.1828 Topenolla…
Esimerkkinä Lopella vuonna 1861 tilastoiduista räätäleistä on Vojakkalassa elämäntyönsä tehnyt Antti Nygrén, isoisäni isän serkku. Maaliskuun 27. päivänä vuonna 1826 syntynyt Antti on kastetiedoissa ilmoitettu Anders Gabriel Hindermanin pojaksi. Hän syntyi piika Eeva Liisa Enin aviottomana lapsena Topenon Ali-Heikkilässä, ja…
Meritullivahtimestari Carl Axel Cajanderin ja Sara Greta Grönlundin toiseksi vanhin tytär Johanna Petronella syntyi Turussa 27.6.1828. Vuonna 1846 hän muutti vanhempiensa mukana Kristiinankaupunkiin ja meni siellä syyskuussa 1849 naimisiin kultasepänkisälli Simon Törnqvistin kanssa. Simon Törnqvist Simon syntyi 14.2.1815 Ikaalisten Kilvakkalan…
Maaseudulla käsityöläisten lukumäärä pitäjää kohden oli vielä 1800-luvun puolivälissä rajoitettu. Ammatin harjoittamiseen tarvittiin puoltolause kihlakunnanoikeudelta ja lupa lääninhallitukselta. Käsityöläisammatin harjoittaminen maaseudulla vapautui vuoden 1868 elinkeinoasetuksella. Virallisen tilaston mukaan Lopella oli vuonna 1861 yhteensä 62 pitäjänkäsityöläistä ja heillä 19 oppipoikaa. Eniten…
Hattulassa 1795 syntynyt Maria Juhontytär tuli Benvikin kouluun heinäkuussa 1818. Hän oli silloin 23-vuotias ja oli ehtinyt olla parissa palveluspaikassa. Monien muiden oppilaiden tapaan Maria otti Benvikissä sukunimen: hänestä tuli Grönroos. Maria edistyi kudonnan taidossa erinomaisesti. Jo vuoden 1819 katselmukseen…
Koiviston ja Johanneksen käräjäkunnan vuoden 1861 talvikäräjät alkoivat Kaislahden yksittäistilalla Johanneksen pitäjässä 5.2. Lautamiehinä toimivat Abraham Juhonpoika Ilmasti Koiviston Makslahden kylästä, Paavo Tuomaanpoika Tikka Johanneksen Tikkalan kylästä, Sakari Joosepinpoika Samuli Koiviston Saarenpäästä, Yrjö Paavonpoika Mannonen Koiviston Mannolasta, Erkki Matinpoika Kesäläinen…
Uudenmaan ja Hämeen läänintilien tositekirjassa vuodelta 1761 luetellaan Lopen pitäjänkäsityöläiset (hakasulkeissa olevat tiedot rippikirjasta): Lopenkylässä räätäli [Johan Johansson] EkbergJoentakana suutari Simon [Jacobsson Skytte]Ourajoella räätäli Ernest [Jacobsson]Topenolla räätäli Anders [Ericsson] ja seppä Jöran [Henriksson]Sajaniemessä räätäli Jacob [Simonsson Rosberg] ja seppä Anders…
Helena Carolina Weitz Benvikin neito numero 23, Helena Carolina Weitz, valmisti Benvikissä vuoden 1820 tarkastusta varten 46¾ kyynärää toisen luokan kangasta sekä vuosien 1821 ja 1822 tarkastuksia varten 50½ ja 55¾ kyynärää hienointa eli kolmannen luokan kangasta. Benvikistä Helena Carolina…
