Hattulassa 1795 syntynyt Maria Juhontytär tuli Benvikin kouluun heinäkuussa 1818. Hän oli silloin 23-vuotias ja oli ehtinyt olla parissa palveluspaikassa. Monien muiden oppilaiden tapaan Maria otti Benvikissä sukunimen: hänestä tuli Grönroos. Maria edistyi kudonnan taidossa erinomaisesti. Jo vuoden 1819 katselmukseen…
Koiviston ja Johanneksen käräjäkunnan vuoden 1861 talvikäräjät alkoivat Kaislahden yksittäistilalla Johanneksen pitäjässä 5.2. Lautamiehinä toimivat Abraham Juhonpoika Ilmasti Koiviston Makslahden kylästä, Paavo Tuomaanpoika Tikka Johanneksen Tikkalan kylästä, Sakari Joosepinpoika Samuli Koiviston Saarenpäästä, Yrjö Paavonpoika Mannonen Koiviston Mannolasta, Erkki Matinpoika Kesäläinen…
Uudenmaan ja Hämeen läänintilien tositekirjassa vuodelta 1761 luetellaan Lopen pitäjänkäsityöläiset (hakasulkeissa olevat tiedot rippikirjasta): Lopenkylässä räätäli [Johan Johansson] EkbergJoentakana suutari Simon [Jacobsson Skytte]Ourajoella räätäli Ernest [Jacobsson]Topenolla räätäli Anders [Ericsson] ja seppä Jöran [Henriksson]Sajaniemessä räätäli Jacob [Simonsson Rosberg] ja seppä Anders…
Helena Carolina Weitz Benvikin neito numero 23, Helena Carolina Weitz, valmisti Benvikissä vuoden 1820 tarkastusta varten 46¾ kyynärää toisen luokan kangasta sekä vuosien 1821 ja 1822 tarkastuksia varten 50½ ja 55¾ kyynärää hienointa eli kolmannen luokan kangasta. Benvikistä Helena Carolina…
Marraskuussa 1818 Benvikiin saapunut Susanna Elgklo eli neito 21 kutoi opinahjossa kolmen vuoden aikana runsaat sata kyynärää kangasta: 26 kyynärää ensimmäisen luokan, 33¼ kyynärää toisen luokan ja 44½ kyynärää kolmannen luokan kangasta. Alkupään oppilaista Susanna ja neljä muuta neitoa (1…
Kupariseppämestari Johan Kommoinilla (1792–1843) oli ensimmäisestä avioliitosta Gustava Olinin (1798–1829) kanssa viisi lasta. Toisessa avioliitossa Sofia Vilhelmina Liliuksen (1808–1861) kanssa lapsia syntyi kuusi. Yhteensä yhdestätoista lapsesta aikuisiksi eli kolme tytärtä ja kolme poikaa. Ensimmäisen avioliiton lapset Erika Vilhelmina Melander, s.…
Kuparisepän oppilas Isac Sandberg anoi Kaskisten järjestysoikeuden istunnossa 6.6.1816 pääsyä kaupungin työ- ja suojelusmieheksi (Arbets- och Förswars karl). Kuultavaksi saapunut kupariseppä Hessler jätti oikeudelle Sandbergin kanssa laatimansa sopimuksen: Följande Contracht Haver jag mäd min Lärling Isac Sandberg Överens komitt nämligen.Såsom…
Vilhelmina Komoin, syntyjään Lilius, jäi puolisonsa kupariseppä Komoinin kuoltua taloudellisesti tukalaan tilanteeseen. Hän pyrki kuitenkin pitämään verstaan toiminnassa ja palkkasi keväällä 1844 värkkikisälliksi 22-vuotiaan Magnus Fagerlundin. Magnus Fagerlund oli syntynyt Janakkalassa 22.7.1822. Kuparisepän oppia hän oli saanut ainakin Hämeenlinnassa ja…
Johan Komoin (Kommoin, Komonen) syntyi Käkisalmessa 18.3.1792. Hän oli kuparisepän kisälli muuttaessaan Turkuun maaliskuussa 1819. Hämeenlinnaan Komoin saapui heinäkuussa 1821. Kun hänet syyskuussa 1823 vihittiin neito Gustava Olinin kanssa, hän oli jo saanut mestarikirjan ja porvarioikeudet. Pariskunta vihittiin Helsingissä. Hämeenlinnan…
1840-luku Seppien ammattikunnan oltermanni Anders Granat luopui ammatistaan vuonna 1840. Hän ilmoitti Sanan Saattaja Wiipurista -lehdessä 28.3.1840, että hän joutuu jatkuvan sairastelunsa takia vuokraamaan sepänverstaansa pistooliseppä Petter Widellille. Granat kehotti asiakkaitaan kääntymään tästedes Widellin puoleen ja luottamaan siihen, että Widell…
