Laitakariin saapuivat ensimmäiset asukkaat vuonna 1860 rakentamaan Kemin ensimmäistä höyrysahaa. Saha oli toiminnassa 1862–1939. Viimeiset asukkaat muuttivat pois 1966. Saaren värikkäästä elämästä saatiin lukea usein lehdistä. Tässä malliksi muutama Perä-Pohjolaisen kirjoitus vuosilta 1897 ja 1898. Raakaa wäkiwaltaa Laitakarin sahalla.Wiime tiistaina…
Oulun ja Tornion välillä liikennöi vuosina 1891–1904 höyrykäyttöinen siipirataslaiva s/s Pohjola. Oululainen sanomalehti Kaiku kirjoitti laivasta jo 1.11.1890: Uusi höyrylaiwa, joka tulee wälittämään liikettä Oulun ja Tornion wälillä, tilattiin Ouluun toissapäiwänä Bergsundin konepajasta Ruotsista. Laiwa tulee olemaan noin 45 hewosen…
Kemin käräjäkunnan talvikäräjillä rättäri Kustaa Hännisen talossa Kemin kaupungissa käsiteltiin 27. huhtikuuta 1896 seuraavaa avioehtoasiaa: Pyynnöstä eteen päästyänsä näytti talokas Heikki Inkilä, Kemin pitäjän Alapaakkolan kylästä, myös vaimonsa Fredriika Amanda Kaasilan asiamiehenä näin kuuluvan välikirjan Liite A. §.2. Liite A.…
Vuonna 1899 heinäkuun 3 päivänä aljettiin ja muina allamainittuina päivinä jatkettiin Raastuvanoikeuden istunnot Kemin kaupungissa, kaupungin n.k. lukuhuoneella. Raastuvanoikeuden esimiehenä oli allekirjoittanut Kemin kaupungin v.t. pormestari ja jäseninä neuvosmiehet kauppias Frans Petter Westberg ja Wilho Björkman. Sittenkun Kemin seurakunnan kirkkoherra…
Etelä-Pohjanmaalla syntyneen nuorisoseuraliikkeen kasvuryntäys levisi 1900-luvun taitteessa Peräpohjolaankin. Alajänkälän talossa Alapaakkolassa perustettiin tammikuussa 1901 Kemin Taivalkosken nuorisoseura. Sen ensimmäiseen johtokuntaan kuuluivat esimiehenä Maulan koulun opettaja Kaarlo Koskinen, varaesimiehenä Antti Kaarakka, kirjurina Pekka Alamaunu, varakirjurina Heino Jänkälä, rahastonhoitajana Fanny Kauppi ja…
Eläviä kuvia Kemin alueella ilmestyvässä Perä-Pohjolaisessa julkaistiin 23.3.1909 ilmoitus: Kemin Taivalkosken Nuorisoseuranäyttelee Tervolan KirkonkylänTyöväentalollaSunnuntaina 28 p. Maalisk. ”Eläviä kuvia”(kolminäytöksinen näytelmä) Näytelmä alkaa klo 7 j.p.Lopuksi karkeloa. Toimikunta. Samassa lehdessä oli 1.4. nimimerkin –o –n arvostelu: Näytelmäiltama. ”Eläviä kuvia”-niminen näytelmä näyteltiin…
Isänpuoleiset isovanhemmat olivat minulle pitkään vain pari kuvaa albumissa ja olohuoneen seinällä. Isänäidistä kuulin jotain äidiltä ja isoveljiltä, mutta isoisästä en tiennyt mitään. Jossain vaiheessa sain tietää, että hän oli ollut ahkera saarnamies. Vuosien mittaan arkistoista ja sanomalehdistä on löytynyt…
Satusetä Topelius kirjoitti toukokuussa 1873 ulkomaalaisten Suomessa tekemistä metsäkaupoista: ”Helsingissä on kokonainen kolonia saksalaisia, ruotsalaisia, norjalaisia ja englantilaisia herroja, jotka elävät kuin ruhtinaat.” Kemissä häärivää norjalaista Olsenia Topelius luonnehti ”pikku keisariksi”. Terje Olsen oli toimelias mies, joka hääri elämänsä aikana…
Perä-Pohjolainen julkaisi 13.4.1909 uutisen, jota lainattiin lyhennettynä moniin muihinkin lehtiin. Alkuperäisen jutun otsikko oli Hirvi tapettu – tappaja vangittu. Muissa lehdissä otsikko oli värikkäämpi: Nolosti kävi hirvenampujalle. Tässä on alkuperäinen kirjoitus kokonaisuudessaan. Kun Kemin maalaiskunnan maalaispoliisi M. E. Rantamaula viime lauantaina…
Sanomalehti Perä-Pohjolainen julkaisi syyskuussa 1915 kolmiosaisen artikkelisarjan ”Kemin maatilat, niiden omistajat ja maaverot noin 150 vuotta takaperin”. Aluksi annetaan taustatietoja: Vuoden 1767 maakirjan aikana kuului Kemin pitäjään ei ainoastaan nykyinen Kemin pitäjä, vaan myöskin Simo, Tervola, Rovaniemi ja Kemijärvi, joista…
