Avainsana Laatokan Karjala

Morsiamen mielenmuutos

Keväällä 1888 talollinen Petter Feodorinpoika Impilahden Uomaan kylästä haastoi Salmin Koveron kylässä asuvan lampuoti Stepan Feodorinpojan käräjille. Asiaa käsiteltiin Salmin talvikäräjillä 29. helmikuuta pykälässä 64. Kantaja Petter Feodorinpoika pääsi ääneen ensin: Kannetta selittäen sanoi kja, että hän viisi viikkoa sitten…

Valtiopäivämiehen vaali 1887

Suomen säätyvaltiopäivät kokoontuivat vuosina 1809–1906 keisarin kutsusta kaikkiaan 15 kertaa. Talonpoikaissäädyn edustajia oli yksi kustakin tuomiokunnasta. Heidät valittiin välillisillä vaaleilla: ensin valittiin valitsijamiehet kunta- tai pitäjänkokouksessa, ja sen jälkeen valitsijamiesten kokous valitsi yhden valtiopäivämiehen. Jokaisella valitsijamiehellä oli vaalissa yksi ääni.…

Tyyriitä tukkeja Uomaan ukoilla

Impilahden pitäjän ja Kitelän kappelin lakimääräiset syyskäräjät 1884 pidettiin Impilahden kirkonkylässä Hovinniemen tilalla 19.11.–3.12. Oikeudessa olivat läsnä Salmin tuomiokunnan tuomari Richard Elfvengren sekä lautamiehet Petter Luukkonen, Petter Pusu, Olli Kohonen, Elias Nissinen, Antti Leinonen, Petter Saavalainen ja Dmitri Aleksejeff Misonoff.…

Kirkkotanssi

Vuoden 1885 syyskäräjät alkoivat Salmin pitäjässä 19.10. Ennen käräjien alkua ortodoksisen seurakunnan pappi Ioann Varfolomejev toimitti jumalanpalveluksen pitäjän kirkossa Tulemalla. Puhetta käräjillä johti hovioikeuden auskultantti, virkaatekevä tuomari Egid Elfvengren. Lautamiehinä toimivat herastuomarit Vasili Jegoroff Romo ja Jegor Burtsov sekä Vasili…

Pamppu-Iivanan armoilla

Salmin, Impilahden ja Suistamon talvikäräjät 1748 alkoivat maaliskuun 1. päivänä. Käräjiä istuivat maakomissaari Viktor Gröön, kruununnimismies Henrik Johan Candelin, tilanhoitaja Ivan Klimpujev ja seitsemän lautamiestä. Klimpujevin läsnäolo johtui siitä, että Salmi, Impilahti ja Suistamo olivat tuohon aikaan Aleksanteri Nevskin luostarin…

Pyryilman pyörteissä

Viipurilaisessa Työ-lehdessä oli 11.3.1911 uuti­nen harvinaisesta hääyöstä: Herttainen hääyö.Harwinainen tapaus sattui raja­seudulla pidettä­wissä häissä tässähil­jat­tain. Wihiltä tul­lessa Kite­län kreik­ka­lai­selta kir­kol­tako­tiin Uo­maan ky­lään, jossa häi­tä wie­tet­tiin, oli weli Iwananuo­ren wai­monsa kanssa nukku­nut rekeen. Näil­lä oli ollut pidot paripäi­wää ennen. Tätä rak­kau­den…

Rakkaus voittaa

Vasili ja Miina Joensuun ortodoksisesta seurakunnasta lähetettiin 9. touko­kuuta 1896 seuraa­van­lainen todis­tus: Todistus. Täten todistan, että Värt­silän teh­taal­ta Joen­suun Kreikka­lais-Venä­läistä seura­kuntaa kau­pan hoi­taja Vasi­lij Savelin­poika Jeska­nen synt. 20.7.1871 Herran Pyh. Ehtool­li­sella on käy­nyt, on puh­das mai­nei­nen, on poika-mies, ja on…

Mistä on hyvät anopit tehty?

DNA-lähisukutesti eli serkkutesti tuottaa suomalaisille suorastaan häkel­lyt­tä­vän määrän osumia, jotka kertovat ole­tet­ta­vista yhtei­sistä juurista. Anopil­lani on Family­TreeDNA:ssa (FTDNA) tällä hetkellä runsaat 10 000 ja My­Heritagessa lähes 50 000 osumaa. Näin valta­van määrän tut­kai­lussa ja vertai­lussa saa kulumaan monen moni­tuista tuntia tule­matta hullua…

Leanderit Sortavalassa

Ostin viime kesänä Sortavalasta tuliaisiksi lehden nimeltä Serdobol, joka oli Sortavalan venäjän­kielinen nimi vuoteen 1918 asti. Lehti on venäjänkielinen, mutta lopussa on tiivistelmä suomeksi. Kaksois­numerossa 19–20 on  laajahko artik­keli Leandereista ja heidän vaiku­tuk­ses­taan Sorta­valan arkki­teh­tuu­riin. Artikke­lin kuvi­tuksena on esimerkiksi rakennuspiirustuksia Kontisen…

Ahneita perunkirjoittajia

Impilahden ja Suistamon pitäjien sekä Kitelän kappelin käräjäkunnan vuoden 1833 syyskäräjät pidettiin lokakuussa. Pykälissä 345–347 käsiteltiin perunkirjoitukseen liittyviä asioita. Pykälässä 345 oikeuden puheenjohtaja totesi, ettei perunkirjoituksia ole pidetty käräjäkunnassa asianmukaisesti. Monet vainajien omaiset olivat lisäksi valittaneet, että jos jonkinlaiset epäpätevät…