Avainsana Laatokan Karjala

Pamppu-Iivanan armoilla

Salmin, Impilahden ja Suistamon talvikäräjät 1748 alkoivat maaliskuun 1. päivänä. Käräjiä istuivat maakomissaari Viktor Gröön, kruununnimismies Henrik Johan Candelin, tilanhoitaja Ivan Klimpujev ja seitsemän lautamiestä. Klimpujevin läsnäolo johtui siitä, että Salmi, Impilahti ja Suistamo olivat tuohon aikaan Aleksanteri Nevskin luostarin…

Pyryilman pyörteissä

Viipurilaisessa Työ-lehdessä oli 11.3.1911 uuti­nen harvinaisesta hääyöstä: Herttainen hääyö.Harwinainen tapaus sattui raja­seudulla pidettä­wissä häissä tässähil­jat­tain. Wihiltä tul­lessa Kite­län kreik­ka­lai­selta kir­kol­tako­tiin Uo­maan ky­lään, jossa häi­tä wie­tet­tiin, oli weli Iwananuo­ren wai­monsa kanssa nukku­nut rekeen. Näil­lä oli ollut pidot paripäi­wää ennen. Tätä rak­kau­den…

Rakkaus voittaa

Vasili ja Miina Joensuun ortodoksisesta seurakunnasta lähetettiin 9. touko­kuuta 1896 seuraa­van­lainen todis­tus: Todistus. Täten todistan, että Värt­silän teh­taal­ta Joen­suun Kreikka­lais-Venä­läistä seura­kuntaa kau­pan hoi­taja Vasi­lij Savelin­poika Jeska­nen synt. 20.7.1871 Herran Pyh. Ehtool­li­sella on käy­nyt, on puh­das mai­nei­nen, on poika-mies, ja on…

Mistä on hyvät anopit tehty?

DNA-lähisukutesti eli serkkutesti tuottaa suomalaisille suorastaan häkel­lyt­tä­vän määrän osumia, jotka kertovat ole­tet­ta­vista yhtei­sistä juurista. Anopil­lani on Family­TreeDNA:ssa (FTDNA) tällä hetkellä runsaat 10 000 ja My­Heritagessa lähes 50 000 osumaa. Näin valta­van määrän tut­kai­lussa ja vertai­lussa saa kulumaan monen moni­tuista tuntia tule­matta hullua…

Leanderit Sortavalassa

Ostin viime kesänä Sortavalasta tuliaisiksi lehden nimeltä Serdobol, joka oli Sortavalan venäjän­kielinen nimi vuoteen 1918 asti. Lehti on venäjänkielinen, mutta lopussa on tiivistelmä suomeksi. Kaksois­numerossa 19–20 on  laajahko artik­keli Leandereista ja heidän vaiku­tuk­ses­taan Sorta­valan arkki­teh­tuu­riin. Artikke­lin kuvi­tuksena on esimerkiksi rakennuspiirustuksia Kontisen…

Ahneita perunkirjoittajia

Impilahden ja Suistamon pitäjien sekä Kitelän kappelin käräjäkunnan vuoden 1833 syyskäräjät pidettiin lokakuussa. Pykälissä 345–347 käsiteltiin perunkirjoitukseen liittyviä asioita. Pykälässä 345 oikeuden puheenjohtaja totesi, ettei perunkirjoituksia ole pidetty käräjäkunnassa asianmukaisesti. Monet vainajien omaiset olivat lisäksi valittaneet, että jos jonkinlaiset epäpätevät…

Esivanhempia Uuksujärvellä II

(päivitetty 22.3.2020 ja 4.2.2021 enon haploryhmä) Kirjoitin taannoin blogikirjoituksessani Oikeuskollegion aktista numero 525, josta sain tietää, että äidinisäni isänisän isänisän isä Jevsei Grigorinpoika oli syntyisin Suistamon Uuksu­järveltä. Vastikään satuin näkemään liki 200 vuotta tuoreemman Rajamme vartija -lehden artikkelin Uomaan sepistä. Siitäkin käy ilmi, että…

Hurja joukko Hyrsylästä

Talollinen Jyrki Larivoninpoika Suojärven pitäjän Kokonniemen kylästä kierteli kesällä 1756 kahden muun miehen kanssa Juvanselkä-nimisellä yhteismaalla etsimässä kaskeamiseen sopivia paikkoja. He kulkivat metsässä neljä päivää ja pysähtyivät kolmeen eri paikkaan merkitsemään kaskea. Neljäntenä päivänä heitä vastaan tuli yhtäkkiä joukko uhkaavan…

Vain yhden tuohiastian tähden

Suistamon Uuksujärvellä oltiin iloisissa tunnelmissa toukokuun 1. päivänä vuonna 1748, sillä Grigori Semeninpoika oli kutsunut Fedot Jefiminpojan ja muutamia muitakin naapureita kylään. Kun oli joukolla syöty ja juotu ja ryypätty viinaa (sedan the spisat, drukit samt supit brennewjn), 20-vuotias Fedot…

Esivanhempia Uuksujärvellä

Innostuin sukututkimuksesta vuonna 2004, kun olin saanut päähäni ryhtyä setvimään jo tuonilmaisiin siirtyneen ukkini impilahtelaisjuuria. Summamutikassa tartuin ensimmäiseksi Tuula Kiisken suomentamiin Kitelän ortodoksisen seura­kunnan kirkonkirjoihin, vaikken etukäteen tiennyt, että sellaista seurakuntaa on ollutkaan. Pian löysinkin vuoden 1899 metrikoista tiedon ukkini…