Suutarit ja räätälit olivat yleisimmät käsityöläisammatit, ja Lopellakin molempia oli vuoden 1861 tilaston mukaan parikymmentä. Seppiä oli yksitoista, mutta pitäjännahkureita on tilastoon merkitty vain yksi. Nahkureiden lukumäärä oli tosiasiassa kuitenkin suurempi, rippikirjojen mukaan heitä oli tuohon aikaan yleensä ainakin kolme…
Albert Mäkeläinen Vuoden 1865 kunnallisasetuksen mukaan kuntien velvollisuudeksi tuli järjestää koulutoimi. Lopelle ensimmäinen kansakoulu perustettiin vuonna 1867 rovasti K. F. A. von Qvanténin ja hänen puolisonsa Edla von Qvanténin lahjoittamalle Heikkilän tilalle. Lahjoittajat suosittelivat koulun ensimmäiseksi miesopettajaksi Jyväskylän seminaarissa opiskelevaa…
Nimimerkki ”Aapo” kirjoitti vuoden 1885 Aamulehden numerossa 104 vaikutelmistaan Urjalan reservikomppanian kasarmilla. Sen vuoden elokuussa kasarmilla harjoittelivat vuoden 1882 kutsuntojen perusteella reservipalvelukseen määrätyt miehet, jotka nyt olivat kolmansissa eli viimeisissä harjoituksissaan. Urjalan kasarmi sijaitsi lähellä rautatieasemaa. Luonto kasarmin alueella ja…
Tammelaan ja Lopelle tarvittiin 1800- ja 1900-lukujen taitteessa runsaasti työvoimaa tukinkaato- ja ajotyöhön sekä tukinuittoon. Väkeä houkuteltiin lupauksilla hyvistä työolosuhteista ja korkeista palkoista. Tukkilaisten joukkoon mahtui monenlaista yrittäjää, ja Hämeen Sanomissa 6.4.1900 kehotettiinkin olemaan varovaisia tulijoiden suhteen: Olkaa warowaisia kulkijoiden…
Anonyymi kirjoittaja lähetti vuoden 1900 huhtikuussa Hämeen Sanomiin uutisia Lopelta: – Lopen uutisia.Ihmisjahtia pidettiin Pollon torpassa Lopella wiime wiikolla. Mainitussa torpassa oli jonkun aikaa oleksinut eräs kulkuri, joka sanoi olewansa työnetsinnässä ja odottawansa siksi, kunnes tukkia ruwetaan uittamaan. Hän söi…
Hämeen Sanomat julkaisi elokuussa 1891 nimimerkki ”U. A.:n” selostuksen janakkalalaisten nuorten lomaretkestä: Muistoja Janakkalan nuorten ”käpäläjunista”. Näin kesäiseen aikaan, kun luonto on ihanimmillaan, nurmet viheriöi, kukat tuoksuaa, lintuset liwertelee, läikkywät laineet kimaltelewat päiwän paisteessa, silloin mielii ihminenkin hetkeksi wapaan luonnon…
Vielä 1800-luvun lopulla tuomioistuimissa ja virastoissa käytettiin yleisesti ruotsin kieltä. Suomenmieliset sanomalehdet julkaisivat hanakasti uutisia, joissa kerrottiin ruotsin kielen valta-aseman aiheuttamista kummallisuuksista. Kuinka meillä oikeutta käydään. Lopen wälikäräjillä wiime wiikolla oli esillä muuan riita-asia. Molemmilla riita-weljillä oli asiamies ja molemmat…
Lopen pitäjänkokouksessa 21. lokakuuta 1860 käsiteltiin orvoksi jääneen yhdeksän kuukauden ikäisen Amalia Augustan kohtaloa: 1o Että Launoisten Kartanon edesmennen entisen piian Ulrika Isakintyttären orpo epärä lapsi Amalia Augusta, syntynyt 29.1.1860, kristillisesti kasvatetaan äidin äidillänsä Ulrika Adamintyttäreltä, Joentaan Konkalasta, yhtä hänen…
Hollolan alisen kihlakunnan kruununvoudin arkistossa on vuosina 1859–1862 ruotusotilaaksi otettujen sopimuksia. Niistä esimerkkinä on Stefanus Isakinpojan kontrahti, joka allekirjoitettiin 15.3.1859. Stefanus eli Stefan otettiin sotilaaksi Lopen ruotuun nro 16, ja hän sai sotilasnimen Dunder. Sotamies-Kontrahti Allekirjoitettu, ruodun n:o 16 ruotumestari…
Krimin sodan aikana 1854–1856 ja pian sen jälkeen Suomeen perustettiin yhteensä yhdeksän ruotujakoista tarkk’ampujapataljoonaa. Lopen ruotusotamiesten sijoituspaikka oli Hämeenlinnan pataljoonassa. Pitäjänkokouksessa 28. elokuuta 1859 keskusteltiin ja sovittiin sotamiesten ylläpidosta. Puheenjohtajana toimi kirkkoherra K. F. A. v. Qvantén. Sittenkuin tämän läänin…
