Ruotsin vallan ajalta peräisin olevasta kyytijärjestelmästä, hollikyydistä, oli 1800-luvun alkupuolella tullut kohtuuton rasitus maanomistajille. Kievareista hyvinkin kaukana olevat talot joutuivat pitämään hevosia ja miehiä useita päiviä kievareissa kyytejä odottamassa. Lisäksi kievareiden naapuritalot olivat velvollisia pitämään tarjolla varahevosia siltä varalta, ettei…
Rautakosken ruukki perustettiin Lopen Salonkylään vuonna 1850. Ammattitaitoinen työvoima oli hankittava pitäjän ulkopuolelta muilta ruukeilta. Inspehtoriksi palkattiin Anders Reinhold Ginman Högforsilta, ja ensimmäiset sepät tulivat Jokioisilta ja Kellokoskelta. Marraskuussa 1850 Rautakoskelle muuttivat vasarasepät (hammarsmed) Erik Flink ja Carl Meller, molemmat…
Turun piista Johannes Gezelius ja tuomiokapitulin jäsenet sekä suuri osa papistoa lähtivät maasta isonvihan alkuvuosina, eikä tavanomaisia rovastintarkastuksia järjestetty. Miehityksen loppuaikana niitä alettiin taas pitää. Vuonna 1719 tarkastuksia oli nykyisen Kanta-Hämeen alueella muun muassa Hattulassa, Vanajassa, Janakkalassa, Lopella ja Tammelassa.…
Finlands Allmänna Tidning ja muutkin sanomalehdet julkaisivat aikoinaan läänikohtaisia luetteloita maaherrojen raportoimista ”mainittavista tapahtumista” (anmärkningsvärda tilldragelser enligt af guvernörerne inlämnade rapporter). Epidemioiden, rikosten ja onnettomuuksien lisäksi listoilla on runsaasti tulipaloja. Seuraavassa lähinnä Loppea koskevia tulipalouutisia FAT:n palstoilta ja muuutamasta muustakin…
Aliina Vilhelmiina Salomaa syntyi maaliskuun 26. päivänä vuonna 1866 Lopen kirkonkylässä. Hänen vanhempansa olivat pappilan suutari (gårds skomakare) Aleksander Sohlman ja Maria Leander. Sohlmanin perheeseen syntyi viisi tytärtä, joista vanhin ja nuorin menehtyivät aivan pieninä. Aikuisiksi elivät Aliinan lisäksi Edla…
Suuret nälkävuodet 1697–1698 olivat Vojakkalan kylälle erityisen tuhoisat. Lopen kirkontileissä on merkintä helmikuulta 1698: Viime syksynä haudattiin Vojakkalan mäkeenLukanan Antti ja hänen seitsemän lastaanSamoin lautamies Matti ja hänen tyttärensäSamoin hänen poikansa kaksi lastaMikkolan Simo vaimoineen ja poikaSamoin Siukolan kaksi lasta…
Kun perintötila myytiin jo vanhempien eläessä jollekin lapsista, saivat vanhemmat taloon elämänikäisen syytingin eli asumisoikeuden ja muita etuja. Vuoden 1852 asetuksella määrättiin, että syytingin vakuudeksi on haettava kiinnitystä tilaan: 1:ksi, että kaikki wälikirjat ja kontrahdit, joiden kautta tästälähes, tilaa myytäissä…
Aina vuoteen 1864 saakka täysi-ikäisenkin naisen tuli saada naittajan suostumus avioliiton solmimiseen: Naimisen kaari, 1 luku §2: Isä on tyttärensä naittaja, ja äiti antakoon siihen neuwonsa. Isän kuoltua äiti on naittajana, neuwotellen lähimmäisten sukulaisten kanssa. Jos ei isä eikä äiti…
Eeva Katariina (Kaisa) Isakintytär Björkin perunkirjoitus pidettiin 7.4.1858. Silloin todettiin, ettei hänellä ollut rintaperillisiä ja että vaimonsa kolmisenkymmentä vuotta aiemmin jättäneen puolison, Heikki Juho Björkin, asuinpaikka oli tuntematon. Ainoana perillisenä tilaisuuteen oli saapunut itsellisen vaimo Eeva Kaisa Röök, edesmenneen veljentytär…
Esimerkkinä Lopella vuonna 1861 tilastoiduista räätäleistä on Vojakkalassa elämäntyönsä tehnyt Antti Nygrén, isoisäni isän serkku. Maaliskuun 27. päivänä vuonna 1826 syntynyt Antti on kastetiedoissa ilmoitettu Anders Gabriel Hindermanin pojaksi. Hän syntyi piika Eeva Liisa Enin aviottomana lapsena Topenon Ali-Heikkilässä, ja…
