Avainsana Loppi

Aittoniemi jaetaan kahtia

Jatkan 3.10.2024 aloittamaani Tevännön Aittoniemen historiaa. Kruununtilan ensimmäinen isäntä Erik Jöraninpoika oli kuollut vuonna 1813, ja jo edellisenä vuonna hän oli luovuttanut tilan Juho Patailalle. Erikin ainoa poika Mikko perheineen oli muuttanut Suontaustan torppaan. Sekä Mikko Erikinpoika että hänen puolisonsa…

Kielletty avioliitto

Räyskälän Pyhälammin tytär Maija Leena (Maria Helena) Erikintytär haastoi renki Karl Fredrik Ahlqvistin vuoden 1849 syyskäräjille ja vaati, että Ahlqvist määrättäisiin vahvistamaan heidän kihlauksella aloitettu avioliittonsa viemällä morsiamensa vihille. Kihloissa pariskunta oli ollut jo pari vuotta. Karl Fredrik Ahlqvist kertoi…

Tarkk’ampuja Aurénin jäämistö

Finlands Allmänna Tidningenissä julkaistiin 10.7.1856 luettelo niistä Suomen krenatööritarkk’ampujapataljoonassa kuolleista henkilöistä, joiden perinnönsaajat eivät vielä olleet tiedossa. Luettelossa mainittiin myös Lopella syntynyt Johan Abrahaminpoika Aurén. Hänen jälkeenjäänyt omaisuutensa oli 12 hopearuplaa 31 3/4 kopeekkaa. Juho (Johan) Aurén oli syntynyt Läyliäisillä…

Triviaalikouluun Hämeenlinnaan

Hämeenlinnan triviaalikoulu oli vielä 1800-luvun alussa läänin ainoa koulu, josta saattoi päästä yliopisto-opintoihin, yleensä Porvoon lukion tai Turun katedraalikoulun kautta tai hankkimalla yksityistä lisäopetusta. Aluksi luokka-asteita oli kolme: apologistan, kollegan ja rehtorin luokat, myöhemmin tulivat lisäksi ylemmän kollegan ja konrehtorin…

Aittoniemen ensimmäinen isäntä

Lopen Tevännön kylässä oli 1700-lopulle tultaessa kaksi taloa, Terri ja Olli. Isonjaon yhteydessä perustettiin kolmas talo, kruununuudistila Aittoniemi. Sen ensimmäinen isäntä oli rakuuna Jöran Sundbergin nuorin poika Erik, syntynyt 14.4.1742. Erik Jöraninpoika menetti äitinsä jo 12-vuotiaana. Nuoruusvuosista ei ole löytynyt…

”Joka lyöpi esimiestänsä…”

Lopen syyskäräjillä vuonna 1848 nimismies Tammelander syytti Salon kartanon tilanhoitajan ilmiannon perusteella Matti Pihtiötä eli Kantia, Abraham Engbomia ja Juho Hillbergiä siitä, että kyseiset muonatorpparit olivat olleet humalassa työpaikallaan ja herjanneet tilanhoitaja Sarmania, joka toimessaan edusti miesten isäntää, lippujunkkari Sohlmania.…

Pitäjien välistä piikittelyä

Nimimerkki ”Kynänkärki” Lopelta selosti Hämeen Sanomissa 19.10.1883 runsas viikko aiemmin päättyneitä Lopen ja Rengon syyskäräjiä, jotka oli tällä kertaa pidetty Topenolla Hurrin talossa. Kirjoittaja kiitteli, että monet turhanpäiväiset riidat oli käräjätaloon tultua saatu sovituiksi. Viinan salakauppiaita oli käräjillä ollut syytettynä…

Tekemättä jääneet taksvärkit

Lopen Salon kartanon omistajaksi tuli vuonna 1844 lippujunkkari Adolf Fredrik Sohlman. Hän vuokrasi siihen aikaan Harvialan kartanoa Vanajassa ja otti vuonna 1847 Salon kartanon tilanhoitajaksi Mustialan maanviljelysopistoa käyneen Karl Saarmanin. Tilanhoitajan tehtäviin kuului myös palvelusväen palkkaaminen. Saarman oli palkannut muonatorppareiksi…

Mustelmia ja verinaarmuja

Kruununnimismies Otto Tammelander syytti Lopen talvikäräjillä 4. toukokuuta 1850 topenolaista torppari Isak Erikinpoika Ryyttää eli Käckiä samasta kylästä olevan torppari Herman Emmanuelinpoika Kulmalan pahoinpitelystä. Läsnä olivat molemmat asianosaiset. Tammelanderin mukaan Herman Kulmala oli huhtikuun 17. päivänä ollut asioilla pappilan Vuotavan…

”Kamoksuttavaa” huutoa metsästä

Tammelan ja Lopen rajamailla sattui marraskuussa 1866 tapaus, josta kerrottiin Hämäläinen-lehden numerossa 14.12.1866 ja pari päivää myöhemmin Suomettaressakin. Nimimerkki A. L. kertoo: Tammelan Portaan kylästä marrask. 24. p. Kaiken wiikon on puheena ollut että jonkinlainen huuto on joka päiwä kuultu…