Avainsana Loppi

Orpotyttö Amalia

Lopen pitäjänkokouksessa 21. lokakuuta 1860 käsiteltiin orvoksi jääneen yhdeksän kuukauden ikäisen Amalia Augustan kohtaloa: 1o Että Launoisten Kartanon edesmennen entisen piian Ulrika Isakintyttären orpo epärä lapsi Amalia Augusta, syntynyt 29.1.1860, kristillisesti kasvatetaan äidin äidillänsä Ulrika Adamintyttäreltä, Joentaan Konkalasta, yhtä hänen…

Ruotusotilaan kontrahti

Hollolan alisen kihlakunnan kruununvoudin arkistossa on vuosina 1859–1862 ruotusotilaaksi otettujen sopimuksia. Niistä esimerkkinä on Stefanus Isakinpojan kontrahti, joka allekirjoitettiin 15.3.1859. Stefanus eli Stefan otettiin sotilaaksi Lopen ruotuun nro 16, ja hän sai sotilasnimen Dunder. Sotamies-Kontrahti Allekirjoitettu, ruodun n:o 16 ruotumestari…

Lopen ruotusotilastorpat 1859

Krimin sodan aikana 1854–1856 ja pian sen jälkeen Suomeen perustettiin yhteensä yhdeksän ruotujakoista tarkk’ampujapataljoonaa. Lopen ruotusotamiesten sijoituspaikka oli Hämeenlinnan pataljoonassa. Pitäjänkokouksessa 28. elokuuta 1859 keskusteltiin ja sovittiin sotamiesten ylläpidosta. Puheenjohtajana toimi kirkkoherra K. F. A. v. Qvantén. Sittenkuin tämän läänin…

Maakauppias Aleksander Lindgrén

Joentakana asuva David Lindgrén (s. 1823) oli pitänyt maakauppaa kestikievarinsa yhteydessä vuodesta 1862. Hän kuoli lavantautiin toukokuussa 1868, ja hänen tilalleen muutti Läyliäisten Ala-Oilan talossa 10.8.1847 syntynyt Aleksanteri (Aleksander) Jaakonpoika. Muuttaessaan Aleksanteri otti edellisen kauppiaan sukunimen ja avioitui David Lindgrénin…

Maakauppiaan tavaravalikoima

Teollisuushallituksen Rekisterilehden mukaan Läyliäisillä asuva ”Lina” eli Eleonora Evelina Sivén ilmoitti maakauppansa rekisteriin tammikuussa 1897. Hän ei kauan ehtinyt liikettään pitää, sillä jo saman vuoden maaliskuussa oli Uudessa Suomettaressa hänen kuolinilmoituksensa. Lina Sivén kuoli vain 25-vuotiaana kolmannen lapsensa synnytyksen jälkeiseen…

Kalliit kalat

Lopen syyskäräjillä vuonna 1832 oli käsiteltävänä saman vuoden heinäkuussa annettu julistus: Pappilan tilanhoitaja kirkkoherra Strandberg, Uotilan rusthollin omistaja nimismies Tammelander, Taarin omistaja C. G. Laurentz, lautamies Abraham Pietilä, talolliset Erik Johan Kurki, Elias ja Johan Ilkola, talollisen leski Maria Simontytär…

Vaihdellaan hevosia

Torpparit Antti (Anders) Topp Pilpalasta ja Isak Ryyttä Topenolta olivat eräänä syyskuisena torstaina vuonna 1856 vaihtaneet keskenään hevosia. Talvikäräjillä 1857 Antti Topp vaati Ryytältä maksamatta jäänyttä kahden hopearuplan välirahaa. Ryyttä myönsi velan, mutta piti syytettä perusteettomana, koska Topp oli kauppaa…

Aittoniemi ja Suontausta perintötiloiksi

Saatuaan asumis- ja hallintaoikeudet Aittoniemen puoliskoihin isännät halusivat pian lunastaa tilansa perintötiloiksi. Juho Erikinpoika anoi perinnöksiostoa heinäkuussa 1862 ja Suontaustan Antti Mikonpoika marraskuussa 1864. Juho sai perintökirjan 27.2.1863 ja Antti 29.4.1865. Jo samana vuonna kun oli saanut perintökirjan, Juho Erikinpoika…

Muistiinpanoja lukukinkereiltä

Lukusilla eli lukukinkereillä tutkittiin lasten luku- ja kristinopin taitoja. Muistiinpanoja Lopen lukukinkereistä on säilynyt kirkonarkistossa. Seuraavassa taulukossa on esitetty vuonna 1886 lukukinkereillä lukemassa olleiden lukumäärä. Jos oikein tulkitsen, ensimmäisessä sarakkeessa on seurakunnan koko väkiluku kinkeripiireittäin, seuraavissa kolmessa yli 12-vuotiaat lukukinkereillä…

Tevännön Ollin historiaa

Aittoniemen sukuun tuli Tevännön Ollilta avioliiton kautta ainakin yksi emäntä ja yksi isäntä, joten on mielenkiintoista tarkastella myös Ollin historiaa. Siihen aikaan, kun Aittoniemi perustettiin, Ollia isännöi Sipi (Sigfrid) Matinpoika, s. 1727, puolisonsa Brita Jaakontyttären kanssa. Ollin seuraava isäntä oli…