Avainsana Loppi

Hjortit pappilan torppareina I

Lopen pappilalla oli vuonna 1826 yhdeksän torppaa: Erävistö, Prästkulla, Vahteristo, Vuotava, Hirssuo, Huhtariihi, Rajala, Lättkulla ja Sarajanmaa. Ensimmäinen merkintä Hjortin suvusta Vuotavassa on vuosien 1817–1824 rippikirjassa ja henkikirjassa U: 18 (19.12.1825). Silloin torpassa asuivat myös Erik Hjortin puolison vanhemmat, Matts…

Puhdistusvalan paikka

Launosten kartanossa pidetyillä Lopen syyskäräjillä marraskuussa 1853 alkoi pitkään kestänyt kiista pitäjänkarvari Josef Lindgrenin ja kirkonkylän Pietilän torpparin Juho Matinpoika Karhumäen välillä. Kantaja Lindgreniä edustanut vt. kruununnimismies Johan August Lindberg syytti Karhumäkeä siitä, että tämä edellisvuoden lokakuussa oli päästänyt hevosensa…

Kormun kartano vuoden 1802 lopulla

Lopen Kormun kartanoa isännöi 1800-luvun alussa Magnus Wilhelm von Törne, s. 12.1.1756 Porvoon pitäjässä. Von Törne lähti jo varhain sotilasuralle ja eteni kapteeniksi. Hän sai lyhyehkön vankeusrangaistuksen osallisuudestaan Anjalan liittoon, ja hänet katsottiin sen jälkeen kelpaamattomaksi valtion palvelukseen. Vuonna 1790…

Rakuuna Jöran Sundberg

Jöran Jöraninpoika Sundberg, suomalaisittain Yrjö Yrjönpoika, syntyi rippikirjojen mukaan 23.4.1701. Hän oli Sajaniemen rakuuna numero 96 Uudenmaan ja Hämeen rakuunarykmentin Everstiluutnantin komppaniassa. Katselmusrullissa Jöran-Yrjön syntymäpaikan sanotaan olevan Lopen Sajaniemen kylä. Isästä ei toistaiseksi tiedetä muuta varmaa kuin se, että hänkin…

Piian palkka

Piika Eeva Stiina Matintytär Salonkylästä vaati nimismies Tammelanderin avustuksella palkkasaataviaan Kustaa Kustaanpoika Mäkelältä Lopen talvikäräjillä 9.2.1846. Eeva Stiina oli ollut Mäkelän luona palveluksessa yhdeksän vuotta. Kuuden ensimmäisen vuoden aikana hän oli saanut asianmukaista palkkaa: ensimmäisinä vuosina pienen pestirahan ja palkan,…

Värjäri Aleksander Görman

Aiemmin blogissa on kerrottu värjäri Elias Fagerlundista, jonka aikoinaan oli perustettava manufaktuuri voidakseen harjoittaa värjärin ammattia maaseudulla. Myöhemmin värjäreitä voitiin nimittää myös pitäjänkäsityöläisiksi, mutta maaseutuvärjäreiden määrä pysyi vähäisenä. Fagerlundin jälkeen Lopen seuraava värjäri oli Aleksander Görman. Aleksander syntyi 26.7.1828 Topenolla…

Kievarikyydillä

Ruotsin vallan ajalta peräisin olevasta kyytijärjestelmästä, hollikyydistä, oli 1800-luvun alkupuolella tullut kohtuuton rasitus maanomistajille. Kievareista hyvinkin kaukana olevat talot joutuivat pitämään hevosia ja miehiä useita päiviä kievareissa kyytejä odottamassa. Lisäksi kievareiden naapuritalot olivat velvollisia pitämään tarjolla varahevosia siltä varalta, ettei…

Rautakosken ensimmäisiä seppiä

Rautakosken ruukki perustettiin Lopen Salonkylään vuonna 1850. Ammattitaitoinen työvoima oli hankittava pitäjän ulkopuolelta muilta ruukeilta. Inspehtoriksi palkattiin Anders Reinhold Ginman Högforsilta, ja ensimmäiset sepät tulivat Jokioisilta ja Kellokoskelta. Marraskuussa 1850 Rautakoskelle muuttivat vasarasepät (hammarsmed) Erik Flink ja Carl Meller, molemmat…

Tapahtui isonvihan aikaan

Turun piista Johannes Gezelius ja tuomiokapitulin jäsenet sekä suuri osa papistoa lähtivät maasta isonvihan alkuvuosina, eikä tavanomaisia rovastintarkastuksia järjestetty. Miehityksen loppuaikana niitä alettiin taas pitää. Vuonna 1719 tarkastuksia oli nykyisen Kanta-Hämeen alueella muun muassa Hattulassa, Vanajassa, Janakkalassa, Lopella ja Tammelassa.…

Onnettomia tapahtumia

Finlands Allmänna Tidning ja muutkin sanomalehdet julkaisivat aikoinaan läänikohtaisia luetteloita maaherrojen raportoimista ”mainittavista tapahtumista” (anmärkningsvärda tilldragelser enligt af guvernörerne inlämnade rapporter). Epidemioiden, rikosten ja onnettomuuksien lisäksi listoilla on runsaasti tulipaloja. Seuraavassa lähinnä Loppea koskevia tulipalouutisia FAT:n palstoilta ja muuutamasta muustakin…