Avainsana Loppi

”Kamoksuttavaa” huutoa metsästä

Tammelan ja Lopen rajamailla sattui marraskuussa 1866 tapaus, josta kerrottiin Hämäläinen-lehden numerossa 14.12.1866 ja pari päivää myöhemmin Suomettaressakin. Nimimerkki A. L. kertoo: Tammelan Portaan kylästä marrask. 24. p. Kaiken wiikon on puheena ollut että jonkinlainen huuto on joka päiwä kuultu…

Tunteet kuumina

”Tännekin syrjäiseen kuntaamme waikuttawat aina wähin muun maailman riennot, puuhat ja menot”, kirjoitti Hämeen Sanomiin heinäkuussa 1887 Lopelta kirjeen lähettänyt moraalinvartija: Eräässä kylässä on otettu huwitusten ja hyppyjen pito milt’ei joka wiikkoiseksi toimeksi. Turhuus on mennyt niinkin pitkälle, että owat…

Latinan taitajille

Lopen kirkonarkistossa on säilynyt kappalaisen puolisosta Christina Schytteruksesta laadittu latinankielinen elämäkerta. Muutama sana on kyllä suomeksikin. Elämäkerran kirjoitusajankohta ei paperista selviä. Kirjoittaja saattaa olla joku Christinan kouluja käyneistä pojista tai vuonna 1771 ylioppilaaksi päässyt pojanpoika. Christina Schytteruksen vanhemmat olivat Johan…

Vahteriston torpparit vuodesta 1851

Antti Gabriel Hinderman Isak Mikonpojan jälkeen Vahteriston torppaa alkoi pitää Antti (Anders) Gabriel Hinderman puolisonsa Leena (Helena) Hjortin kanssa. Vuonna 1799 syntyneen Hindermanin lapsuudenperhe, joka muutti Lopelle vuonna 1807, oli kotoisin ruotsinkieliseltä seudulta. Muuttokirja on annettu Karjaalla, mutta perhe asui…

Hevosilla kova kysyntä

Hämäläinen-lehden 2.2.1871 mukaan Hämeenlinnan talvimarkkinoilla oli tehty harvinaisen paljon hevoskauppoja, mutta myös tavallista useammasta hevosvarkaudesta oli ilmoitettu. Hämeenlinna. Ilmat owat lauhtuneet tasaiseksi talweksi, mutta lunta puututaan. – Markkinain tähteitä tulee wielä kokoilla. Wäkeä karttui enemmän päiwän kuluessa, waikka sentään oli…

Vahteriston torpparit 1800–1850

Yrjö Kristerinpoika ja Juho Yrjönpoika Lopen pappilan Vahteriston torppa mainitaan jo vuosien 1792–1797 rippikirjassa. Silloin torpparina on Yrjö (Jöran) Kristerinpoika, s. 1742. Sitä ennen lasten kastetiedoissa hänet mainitaan Uotilan ja ”Hevosojan Vuotavan” torpparina. Yrjö Kristerinpoika avioitui vuonna 1772 Anna Kaarlentyttären…

Aikomus Amerikkaan

Hämäläinen-lehdessä kerrottiin 26.11.1892 erään palvelustytön epäonnisesta matkustusyrityksestä Amerikkaan: Kesken lopetettu Amerikan-matka. Erään palvelustytön Lopelta, jonka wiime kesänä piti matkustaa Amerikaan täytyikin lakkauttaa matkansa Hullissa syystä, että se matkapiletti, jonka hän osti Hankoniemestä, oli kadonnut ja hänellä ei ollut waroja toista…

Hjortit pappilan torppareina II

Juho Erikinpoika Hjort Erik Juhonpoika Hjortin kuoltua Vuotavan torppariksi tuli hänen toiseksi vanhin poikansa Juho. Juho oli vuonna 1838 mennyt naimisiin Topenon Iso-Peuran tyttären Eeva Kaisa Matintyttären kanssa. Häät oli pidetty Iso-Peuran talossa, missä Juhon ja perinteiseen morsiusasuun pukeutuneen Eeva…

Hjortit pappilan torppareina I

Lopen pappilalla oli vuonna 1826 yhdeksän torppaa: Erävistö, Prästkulla, Vahteristo, Vuotava, Hirssuo, Huhtariihi, Rajala, Lättkulla ja Sarajanmaa. Ensimmäinen merkintä Hjortin suvusta Vuotavassa on vuosien 1817–1824 rippikirjassa ja henkikirjassa U: 18 (19.12.1825). Silloin torpassa asuivat myös Erik Hjortin puolison vanhemmat, Matts…

Puhdistusvalan paikka

Launosten kartanossa pidetyillä Lopen syyskäräjillä marraskuussa 1853 alkoi pitkään kestänyt kiista pitäjänkarvari Josef Lindgrenin ja kirkonkylän Pietilän torpparin Juho Matinpoika Karhumäen välillä. Kantaja Lindgreniä edustanut vt. kruununnimismies Johan August Lindberg syytti Karhumäkeä siitä, että tämä edellisvuoden lokakuussa oli päästänyt hevosensa…