Torpparit Antti (Anders) Topp Pilpalasta ja Isak Ryyttä Topenolta olivat eräänä syyskuisena torstaina vuonna 1856 vaihtaneet keskenään hevosia. Talvikäräjillä 1857 Antti Topp vaati Ryytältä maksamatta jäänyttä kahden hopearuplan välirahaa. Ryyttä myönsi velan, mutta piti syytettä perusteettomana, koska Topp oli kauppaa…
Saatuaan asumis- ja hallintaoikeudet Aittoniemen puoliskoihin isännät halusivat pian lunastaa tilansa perintötiloiksi. Juho Erikinpoika anoi perinnöksiostoa heinäkuussa 1862 ja Suontaustan Antti Mikonpoika marraskuussa 1864. Juho sai perintökirjan 27.2.1863 ja Antti 29.4.1865. Jo samana vuonna kun oli saanut perintökirjan, Juho Erikinpoika…
Lukusilla eli lukukinkereillä tutkittiin lasten luku- ja kristinopin taitoja. Muistiinpanoja Lopen lukukinkereistä on säilynyt kirkonarkistossa. Seuraavassa taulukossa on esitetty vuonna 1886 lukukinkereillä lukemassa olleiden lukumäärä. Jos oikein tulkitsen, ensimmäisessä sarakkeessa on seurakunnan koko väkiluku kinkeripiireittäin, seuraavissa kolmessa yli 12-vuotiaat lukukinkereillä…
Aittoniemen sukuun tuli Tevännön Ollilta avioliiton kautta ainakin yksi emäntä ja yksi isäntä, joten on mielenkiintoista tarkastella myös Ollin historiaa. Siihen aikaan, kun Aittoniemi perustettiin, Ollia isännöi Sipi (Sigfrid) Matinpoika, s. 1727, puolisonsa Brita Jaakontyttären kanssa. Ollin seuraava isäntä oli…
Jatkan 3.10.2024 aloittamaani Tevännön Aittoniemen historiaa. Kruununtilan ensimmäinen isäntä Erik Jöraninpoika oli kuollut vuonna 1813, ja jo edellisenä vuonna hän oli luovuttanut tilan Juho Patailalle. Erikin ainoa poika Mikko perheineen oli muuttanut Suontaustan torppaan. Sekä Mikko Erikinpoika että hänen puolisonsa…
Räyskälän Pyhälammin tytär Maija Leena (Maria Helena) Erikintytär haastoi renki Karl Fredrik Ahlqvistin vuoden 1849 syyskäräjille ja vaati, että Ahlqvist määrättäisiin vahvistamaan heidän kihlauksella aloitettu avioliittonsa viemällä morsiamensa vihille. Kihloissa pariskunta oli ollut jo pari vuotta. Karl Fredrik Ahlqvist kertoi…
Finlands Allmänna Tidningenissä julkaistiin 10.7.1856 luettelo niistä Suomen krenatööritarkk’ampujapataljoonassa kuolleista henkilöistä, joiden perinnönsaajat eivät vielä olleet tiedossa. Luettelossa mainittiin myös Lopella syntynyt Johan Abrahaminpoika Aurén. Hänen jälkeenjäänyt omaisuutensa oli 12 hopearuplaa 31 3/4 kopeekkaa. Juho (Johan) Aurén oli syntynyt Läyliäisillä…
Hämeenlinnan triviaalikoulu oli vielä 1800-luvun alussa läänin ainoa koulu, josta saattoi päästä yliopisto-opintoihin, yleensä Porvoon lukion tai Turun katedraalikoulun kautta tai hankkimalla yksityistä lisäopetusta. Aluksi luokka-asteita oli kolme: apologistan, kollegan ja rehtorin luokat, myöhemmin tulivat lisäksi ylemmän kollegan ja konrehtorin…
Lopen Tevännön kylässä oli 1700-lopulle tultaessa kaksi taloa, Terri ja Olli. Isonjaon yhteydessä perustettiin kolmas talo, kruununuudistila Aittoniemi. Sen ensimmäinen isäntä oli rakuuna Jöran Sundbergin nuorin poika Erik, syntynyt 14.4.1742. Erik Jöraninpoika menetti äitinsä jo 12-vuotiaana. Nuoruusvuosista ei ole löytynyt…
Lopen syyskäräjillä vuonna 1848 nimismies Tammelander syytti Salon kartanon tilanhoitajan ilmiannon perusteella Matti Pihtiötä eli Kantia, Abraham Engbomia ja Juho Hillbergiä siitä, että kyseiset muonatorpparit olivat olleet humalassa työpaikallaan ja herjanneet tilanhoitaja Sarmania, joka toimessaan edusti miesten isäntää, lippujunkkari Sohlmania.…
